Esikoisemme täyttää kohta kaksi vuotta, enkä ole tullut ajatelleeksi koskaan, mistä hänen nimensä on Suomeen rantautunut...

Esikoisemme täyttää kohta kaksi vuotta, enkä ole tullut ajatelleeksi koskaan, mistä hänen nimensä on Suomeen rantautunut. Nimi on Pinja. Sain selville, että ensimmäiset kaksi Pinjaa on nimetty 1949, mutta mikä mahtaa olla nimen alkuperä?

Pian syntyvälle toiselle lapsellemme olemme suunnitelleet nimeä Siina. Mikä on sen alkuperä? Nimi tuntuu olevan Suomessa harvinainen.

Nimitohtori Eero Kiviniemi vastaa: Ensimmäiset Pinjoiksi kastetut alkoivat saada kymmeniä kaimoja vasta 1970-luvulla, mutta 1980-luvulla nimen oli saanut jo lähes 300 tyttölasta. Nimipäiväkalenteriin Pinja otettiin vuonna 1995, ja suosionsa huipun se saavutti vuosituhannen vaihteessa. Suunnilleen samanikäinen on samaan aihepiiriin liittyvä uusi nimi Pihla, joka yleistyi hitaammin ja pääsi nimipäiväkalenteriin vasta 2005.

Molemmat nimet viittaavat selvästi kasvimaailmaan samalla tapaa kuin harvinaisiksi jääneet Tuomi ja Raita. Pihla ja Pinja ovat myös yksinomaan suomalaisia etunimiä, vaikka pinja ei Suomen puustoon kuulukaan. Puunnimityksellä pinja on kyllä samakantainenja äänteellisesti läheinen vastine monissa kielissä (ruotsissa pinje, saksassa ja tanskassa pinie, venäjässä pinia), mutta etunimiin tämä puunnimitys ei kuitenkaan ole muissa kielissä siirtynyt.

Suomen kansanperinteestä pihlaja tunnetaan pyhänä puuna. Maisemassa hyvin erottuvaa pinjaa on taas Välimeren
maissa pidetty pitkäikäisyyden ja kuolemattomuuden vertauskuvana. Jotkut äänteellisesti läheiset nimet ovat muuta perua. Esimerkiksi italian kielessä Pina on lyhentymä -pina loppuisista nimistä (Giuseppina), samoin virossa Piina (Filippina).

Pinjan yleistymiseen on vaikuttanut myös se, että monissa nimissä on samantyyppinen äännerakenne, esimerkkeinä
Minja, Ninja, Rinja, Sinja ja Tinja mutta myös sellaisia kuin Anja, Tanja, Tonja, Renja, Senja jne.

Nimi Siina on puolestaan usein vanha lyhentymä -siina-loppuisista nimistä kuten Fransiina, Aleksiina, Rosiina.
Toisaalta etunimistöömme kuuluu myös nimi Sina, joka voi selittyä samoin kuin Siina. Sina voi olla myös lyhentymä ortodoksien etunimistöön kuuluvasta nimestä Sinaida tai Zinaida. F.E. Sillanpään novellissa Vanhan Siinan vierailu päähenkilön nimeen sopii ensin mainittu selitys.

Siina-nimi alkoi yleistyä uudelleenvauva1900-luvun jälkipuolella, ja 1960-luvulta alkaen Siina-nimen on Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan saanut jo yli 400 tyttöä.

Vauva 11/2010

Lähetä oma kysymyksesi Vauvan nimitohtorille.

Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukion poika kastettiin viikonloppuna Aaro Veli Väinämöksi.

Mitä Saulin ja Jennin pojalle annettujen nimien taustoista löytyy?

Aaro on suomalainen miehen etunimi, jonka juuret ovat heprealaisessa nimessä Aaron. Aaronin nimipäivä on 1. heinäkuuta.

Nimeä ei löydy tuoreelta listalta, johon on koottu poikavauvoille annetut suosituimmat etunimet. Se on silti tähän aikaan sopiva nimi, koska sisältää paljon vokaaleita samoin kuin viime vuoden suosituimmissa nimissä kuten Elias, Lenni ja Eeli.

Aaro-nimeä on Suomessa annettu yhteensä 12 452 kertaa. Nouseekohan Aaro tänä vuonna mukaan suosituimpiin nimiin?

Väinämö-nimen kantasana 'väinä' tarkoittaa leveää, syvää, tyynesti virtaava jokea.

Veli-nimen tausta on 1800-luvun lopun suomalaisuusmielisyydessä. Nimi Väinämö taas on lyhentymä Kalevalan pääsankarin Väinämöisen nimestä, jonka kantasanana on ollut 'väinä'. Väinä tarkoittaa leveää, syvää, tyynesti virtaavaa jokea. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien, mutta Väinämöitä on Suomessa todella harvassa, sillä vuoden 1899 jälkeen Suomessa on nimetty vain 1674 Väinämöä.

– Väinämö tulee minulta, Veli oli sointuva välinimi ja Aaro-nimellä on paljon perinteitä, esimerkiksi Aaro Hellaakoski voisi tulla mieleen, Sauli Niinistö perustelee nimivalintaa Ilta-Sanomissa.

Aaro-nimen saanut poika syntyi Helsingin Naistenklinikalla helmikuun alussa. Nimi luettiin viikonloppuna myös Espoon tuomiokirkossa: Se oli historiallinen hetki, sillä koskaan aiemmin Suomen presidentille ei ole syntynyt lasta hänen virassa ollessaan.

50 suosituinta nimeä juuri nyt – näitä nimiä annettiin pojille eniten vuonna 2017.

Mikä nimeksi pojalle? Vuoden 2017 suosituin valinta suomenkielisen pojan ensimmäiseksi etunimeksi oli Leo. Tämän nimen sai ensimmäiseksi nimekseen yhteensä 414 poikaa. Leo-nimeä kantaa 1,56 prosenttia kaikista viime vuonna syntyneistä suomalaispojista.

Leo on ollut nimisuosikkien joukossa aiempinakin vuosina, viimeksi sijalla 3. Vuonna 2016 suosituin etunimi Onni putosi uudella listalla sijalle 5. Viiden suosituimman nimen joukko on yhtä lukuunottamatta sama kuin viime vuonna: Oliver putosi nyt alaspäin sijalle 8, ja tilalle kipusi nyt kolmanneksi suosituin Eino.

Suuria yllätyksiä poikien lista ei tarjoa: kymmenen suosituinta nimeä ovat sama kuin viime vuonna, mutta osa nimistä on vaihtanut paikkaa.

Kansainvälisyys näkyy poikien nimisuosikeissa.

Suosittujen pojannimien joukossa on perinteisten suomalaisten nimien lisäksi paljon kansainvälisiä nimiä, Leon lisäksi esimerkiksi Oliver, Noel, Mikael, Joel, Daniel, ja Emil. Konsonanttiloppuisia nimiä on 20 suosituimman joukossa yhdeksän.


Vuoden 2017 suosituimmat poikien ensimmäiset etunimet:

(sijoitus viime vuodesta noussut > tai laskenut <)

1. Leo (>)
2. Elias (–)
3. Eino (>)
4. Väinö (–)
5. Onni (<)

6. Leevi (>)
7. Niilo (>)
8. Oliver (<)
9. Eetu (<)
10. Noel (<)

11. Eeli
12. Veeti
13. Mikael
14. Joel
15. Daniel

16. Lenni
17. Emil
18. Eemil
19. Julius
20. Viljami

21. Vilho
22. Hugo
23. Aleksi
24. Nooa
25. Toivo

26. Peetu
27. Niklas
28. Luka
29. Matias
30. Aatos

31. Eemeli
32. Anton
33. Lauri
34. Otso
35. Jooa

36. Aapo
37. Oiva
38. Samuel
39. Rasmus
40. Akseli

41. Joona
42. Benjamin
43. Kasper
44. Veikko
45. Aaron

46. Alvar
47. Aatu
48. Valtteri
49. Eemi
50. Eelis

Lähde: Väestörekisterikeskuksen etunimitilasto 2017