Olisin tiedustellut ihanan ja suositun Isabella -nimen taustaa. Harkitsemme nimeä tulevalle tyttärellemme, mutta sen alkuperä mietityttää...

Olisin tiedustellut ihanan ja suositun Isabella -nimen taustaa. Harkitsemme nimeä tulevalle tyttärellemme, mutta sen alkuperä mietityttää. Olemme usein kuulleet sen tulevan kauniista raamatullisesta nimestä Elizabeth, mutta eräästä lähteestä luinkin sen voivan tarkoittaa baalin tytärtä. Mikä on siis nimen todellinen merkitys ja alkuperä? Entä milloin olisi nimipäivä?

Nimitohtori Eero Kiviniemi: Suomenkieliset etunimikirjat tietävät kertoa, että nimi Isabella on espanjalais- tai italialaisperäinen ja muunnos nimestä Elisabet. Usein myös mainitaan, että sen merkitys alkuaan on ollut kaunis Elisabet. Tämä kaikki on pääosin totta, mutta monen lukijan
lienee vaikea ymmärtää, miten nimestä Elisabet on muovautunut nimi Isabella, vaikka nimissä onkin sama kirjainjono -isabe. Asiaa ei selvennä ainakaan se, että nimeen Elisabet ilmoitetaan
sisältyvän ilmaus, jonka merkitys on ”Jumala on valani”. Asiaa kannattanee siis selittää tarkemmin.
Selityksen baalin tyttärestä voi jättää huomiotta.

Nimi Elisabet on peräisin Raamatusta, jossa sen hepreankielinen asu on Elisheba. Vanhan testamentin Elisabet oli Aaronin vaimo, Uuden testamentin Elisabet taas Johannes Kastajan äiti. Nimen hepreankielinen alkuosa eli on tarkoittanut Jumalaa (samoin kuin esimerkiksi nimessä
Elias) ja jälkiosa mm. ’iloa, mielihyvää, hyvitystä, täydellisyyttä’. Tästä nimestä on eri kielissä syntynyt kymmeniä erilaisia asuja, joista suuri osa on levinnyt laajalti varsinkin länsimaissa. Isabella on yksi näistä, ja esimerkiksi Englannissa sen kytkös Elizabeth-nimeen oli aiemmin niin tiukka, että samasta henkilöstä voitiin käyttää molempia nimiä. Suomessa yleisiä Elisabet-nimen lyhentymiä ovat esimerkiksi Liisa, Elisa, Eliisa, Isa ja Iisa.

Usein on vaikeaa selvittää, milloin Elisabet-nimen lyhentymät ovat syntyneet eri kielissä toisistaan riippumatta ja milloin ne ovat lainaa. Esimerkiksi Elsa katsotaan yleisesti saksalaisperäiseksi Elisabetin lyhentymäksi.

Isabel-asun on arveltu syntyneen Etelä-Ranskassa tai Espanjassa jo keskiajalla, joko suoraan Elisabeth-nimestä tai siten, että Elisabeth-nimen Isa-lyhentymään on liitetty espanjan tai ranskan ’kaunista’ tarkoittava adjektiivi (esp. bello tai ranskan beau, belle). Nimen espanjalainen asu oli alkuaan Isabel ja ranskalainen kirjoitusasu Isabelle. Italiassa nimi sai asun Isabella, ja siksi nimeä on usein sanottu italialaisperäiseksi.

Erilaisten etunimien yleistymiseen on kaikkina aikoina vaikuttanut paljon se, millaisia todellisia henkilöitä tai kuvitteellisia henkilöhahmoja nimen haltijoissa on ollut. Ja heitähän yleensä riittää. Kun Kolumbus purjehti Amerikkaan 1492, Espanjan hallitsijaparina oli Aragonian kuningas Ferdinand ja Kastilian kuningatar Isabella. Jollekin läheisempi nimenhaltija voi olla italialainen näyttelijä Isabella Rossellini (Ingrid Bergmanin tytär), joku televisiosta tai kirjallisuudesta tuttu Isabella tai vaikkapa satojatuhansia lukijoita ja vielä enemmän kruunuja ja mainetta kerännyt Blondinbellan
blogi, jota pitää IsabellaLöwengrip.

Suomessa Isabella on aina ollut suhteellisesti paljon yleisempi nimi ruotsinkielisellä kuin suomenkielisellä väestöllä, sillä mallit on saatu Ruotsista. Esimerkiksi vuonna 2006 syntyneillä Suomen ruotsinkielisillä lapsilla Isabella oli ensimmäisenä etunimenä sijalla 15 ja jälkimmäisenä
etunimenä sijalla 13. Suomenkielisillä lapsilla nimi oli ensinimistä vasta sijalla 150 ja jälkimmäisistä etunimistä sijalla 56. Kaikkiaan Isabella annettiin kuitenkin useammin yhdeksi nimeksi suomenkielisille lapsille.

Nimestä on Suomessa tietoja ainakin jo 1800-luvulta, mutta se oli melko harvinainen. Isabellan suosio on suomenkielisellä väestöllä ollut kuitenkin selvässä nousussa jo 1980-luvulta alkaen. Samoin on tapahtunut Ruotsissa. Vaikka nimi useimmiten on annettukin jälkimmäiseksi etunimeksi, se saattaa ensinimenäkin yleistyä niin nopeasti, että se on 5–10 vuoden kuluttua otettava myös suomenkieliseen nimipäiväkalanteriin. Tällöin sen paikka tulee todennäköisesti olemaan 11. helmikuuta eli sama päivä, jolla Isabella nykyisin on ruotsinkielisessä kalenterissa ja jolla suomenkielisessä kalenterissa on Talvikki.
Vauva 5/2009

Lähetä oma kysymyksesi Vauvan nimitohtorille.

Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukion poika kastettiin viikonloppuna Aaro Veli Väinämöksi.

Mitä Saulin ja Jennin pojalle annettujen nimien taustoista löytyy?

Aaro on suomalainen miehen etunimi, jonka juuret ovat heprealaisessa nimessä Aaron. Aaronin nimipäivä on 1. heinäkuuta.

Nimeä ei löydy tuoreelta listalta, johon on koottu poikavauvoille annetut suosituimmat etunimet. Se on silti tähän aikaan sopiva nimi, koska sisältää paljon vokaaleita samoin kuin viime vuoden suosituimmissa nimissä kuten Elias, Lenni ja Eeli.

Aaro-nimeä on Suomessa annettu yhteensä 12 452 kertaa. Nouseekohan Aaro tänä vuonna mukaan suosituimpiin nimiin?

Väinämö-nimen kantasana 'väinä' tarkoittaa leveää, syvää, tyynesti virtaava jokea.

Veli-nimen tausta on 1800-luvun lopun suomalaisuusmielisyydessä. Nimi Väinämö taas on lyhentymä Kalevalan pääsankarin Väinämöisen nimestä, jonka kantasanana on ollut 'väinä'. Väinä tarkoittaa leveää, syvää, tyynesti virtaavaa jokea. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien, mutta Väinämöitä on Suomessa todella harvassa, sillä vuoden 1899 jälkeen Suomessa on nimetty vain 1674 Väinämöä.

– Väinämö tulee minulta, Veli oli sointuva välinimi ja Aaro-nimellä on paljon perinteitä, esimerkiksi Aaro Hellaakoski voisi tulla mieleen, Sauli Niinistö perustelee nimivalintaa Ilta-Sanomissa.

Aaro-nimen saanut poika syntyi Helsingin Naistenklinikalla helmikuun alussa. Nimi luettiin viikonloppuna myös Espoon tuomiokirkossa: Se oli historiallinen hetki, sillä koskaan aiemmin Suomen presidentille ei ole syntynyt lasta hänen virassa ollessaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

50 suosituinta nimeä juuri nyt – näitä nimiä annettiin pojille eniten vuonna 2017.

Mikä nimeksi pojalle? Vuoden 2017 suosituin valinta suomenkielisen pojan ensimmäiseksi etunimeksi oli Leo. Tämän nimen sai ensimmäiseksi nimekseen yhteensä 414 poikaa. Leo-nimeä kantaa 1,56 prosenttia kaikista viime vuonna syntyneistä suomalaispojista.

Leo on ollut nimisuosikkien joukossa aiempinakin vuosina, viimeksi sijalla 3. Vuonna 2016 suosituin etunimi Onni putosi uudella listalla sijalle 5. Viiden suosituimman nimen joukko on yhtä lukuunottamatta sama kuin viime vuonna: Oliver putosi nyt alaspäin sijalle 8, ja tilalle kipusi nyt kolmanneksi suosituin Eino.

Suuria yllätyksiä poikien lista ei tarjoa: kymmenen suosituinta nimeä ovat sama kuin viime vuonna, mutta osa nimistä on vaihtanut paikkaa.

Kansainvälisyys näkyy poikien nimisuosikeissa.

Suosittujen pojannimien joukossa on perinteisten suomalaisten nimien lisäksi paljon kansainvälisiä nimiä, Leon lisäksi esimerkiksi Oliver, Noel, Mikael, Joel, Daniel, ja Emil. Konsonanttiloppuisia nimiä on 20 suosituimman joukossa yhdeksän.


Vuoden 2017 suosituimmat poikien ensimmäiset etunimet:

(sijoitus viime vuodesta noussut > tai laskenut <)

1. Leo (>)
2. Elias (–)
3. Eino (>)
4. Väinö (–)
5. Onni (<)

6. Leevi (>)
7. Niilo (>)
8. Oliver (<)
9. Eetu (<)
10. Noel (<)

11. Eeli
12. Veeti
13. Mikael
14. Joel
15. Daniel

16. Lenni
17. Emil
18. Eemil
19. Julius
20. Viljami

21. Vilho
22. Hugo
23. Aleksi
24. Nooa
25. Toivo

26. Peetu
27. Niklas
28. Luka
29. Matias
30. Aatos

31. Eemeli
32. Anton
33. Lauri
34. Otso
35. Jooa

36. Aapo
37. Oiva
38. Samuel
39. Rasmus
40. Akseli

41. Joona
42. Benjamin
43. Kasper
44. Veikko
45. Aaron

46. Alvar
47. Aatu
48. Valtteri
49. Eemi
50. Eelis

Lähde: Väestörekisterikeskuksen etunimitilasto 2017

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.