Olisin tiedustellut ihanan ja suositun Isabella -nimen taustaa. Harkitsemme nimeä tulevalle tyttärellemme, mutta sen alkuperä mietityttää...

Olisin tiedustellut ihanan ja suositun Isabella -nimen taustaa. Harkitsemme nimeä tulevalle tyttärellemme, mutta sen alkuperä mietityttää. Olemme usein kuulleet sen tulevan kauniista raamatullisesta nimestä Elizabeth, mutta eräästä lähteestä luinkin sen voivan tarkoittaa baalin tytärtä. Mikä on siis nimen todellinen merkitys ja alkuperä? Entä milloin olisi nimipäivä?

Nimitohtori Eero Kiviniemi: Suomenkieliset etunimikirjat tietävät kertoa, että nimi Isabella on espanjalais- tai italialaisperäinen ja muunnos nimestä Elisabet. Usein myös mainitaan, että sen merkitys alkuaan on ollut kaunis Elisabet. Tämä kaikki on pääosin totta, mutta monen lukijan
lienee vaikea ymmärtää, miten nimestä Elisabet on muovautunut nimi Isabella, vaikka nimissä onkin sama kirjainjono -isabe. Asiaa ei selvennä ainakaan se, että nimeen Elisabet ilmoitetaan
sisältyvän ilmaus, jonka merkitys on ”Jumala on valani”. Asiaa kannattanee siis selittää tarkemmin.
Selityksen baalin tyttärestä voi jättää huomiotta.

Nimi Elisabet on peräisin Raamatusta, jossa sen hepreankielinen asu on Elisheba. Vanhan testamentin Elisabet oli Aaronin vaimo, Uuden testamentin Elisabet taas Johannes Kastajan äiti. Nimen hepreankielinen alkuosa eli on tarkoittanut Jumalaa (samoin kuin esimerkiksi nimessä
Elias) ja jälkiosa mm. ’iloa, mielihyvää, hyvitystä, täydellisyyttä’. Tästä nimestä on eri kielissä syntynyt kymmeniä erilaisia asuja, joista suuri osa on levinnyt laajalti varsinkin länsimaissa. Isabella on yksi näistä, ja esimerkiksi Englannissa sen kytkös Elizabeth-nimeen oli aiemmin niin tiukka, että samasta henkilöstä voitiin käyttää molempia nimiä. Suomessa yleisiä Elisabet-nimen lyhentymiä ovat esimerkiksi Liisa, Elisa, Eliisa, Isa ja Iisa.

Usein on vaikeaa selvittää, milloin Elisabet-nimen lyhentymät ovat syntyneet eri kielissä toisistaan riippumatta ja milloin ne ovat lainaa. Esimerkiksi Elsa katsotaan yleisesti saksalaisperäiseksi Elisabetin lyhentymäksi.

Isabel-asun on arveltu syntyneen Etelä-Ranskassa tai Espanjassa jo keskiajalla, joko suoraan Elisabeth-nimestä tai siten, että Elisabeth-nimen Isa-lyhentymään on liitetty espanjan tai ranskan ’kaunista’ tarkoittava adjektiivi (esp. bello tai ranskan beau, belle). Nimen espanjalainen asu oli alkuaan Isabel ja ranskalainen kirjoitusasu Isabelle. Italiassa nimi sai asun Isabella, ja siksi nimeä on usein sanottu italialaisperäiseksi.

Erilaisten etunimien yleistymiseen on kaikkina aikoina vaikuttanut paljon se, millaisia todellisia henkilöitä tai kuvitteellisia henkilöhahmoja nimen haltijoissa on ollut. Ja heitähän yleensä riittää. Kun Kolumbus purjehti Amerikkaan 1492, Espanjan hallitsijaparina oli Aragonian kuningas Ferdinand ja Kastilian kuningatar Isabella. Jollekin läheisempi nimenhaltija voi olla italialainen näyttelijä Isabella Rossellini (Ingrid Bergmanin tytär), joku televisiosta tai kirjallisuudesta tuttu Isabella tai vaikkapa satojatuhansia lukijoita ja vielä enemmän kruunuja ja mainetta kerännyt Blondinbellan
blogi, jota pitää IsabellaLöwengrip.

Suomessa Isabella on aina ollut suhteellisesti paljon yleisempi nimi ruotsinkielisellä kuin suomenkielisellä väestöllä, sillä mallit on saatu Ruotsista. Esimerkiksi vuonna 2006 syntyneillä Suomen ruotsinkielisillä lapsilla Isabella oli ensimmäisenä etunimenä sijalla 15 ja jälkimmäisenä
etunimenä sijalla 13. Suomenkielisillä lapsilla nimi oli ensinimistä vasta sijalla 150 ja jälkimmäisistä etunimistä sijalla 56. Kaikkiaan Isabella annettiin kuitenkin useammin yhdeksi nimeksi suomenkielisille lapsille.

Nimestä on Suomessa tietoja ainakin jo 1800-luvulta, mutta se oli melko harvinainen. Isabellan suosio on suomenkielisellä väestöllä ollut kuitenkin selvässä nousussa jo 1980-luvulta alkaen. Samoin on tapahtunut Ruotsissa. Vaikka nimi useimmiten on annettukin jälkimmäiseksi etunimeksi, se saattaa ensinimenäkin yleistyä niin nopeasti, että se on 5–10 vuoden kuluttua otettava myös suomenkieliseen nimipäiväkalanteriin. Tällöin sen paikka tulee todennäköisesti olemaan 11. helmikuuta eli sama päivä, jolla Isabella nykyisin on ruotsinkielisessä kalenterissa ja jolla suomenkielisessä kalenterissa on Talvikki.
Vauva 5/2009

Lähetä oma kysymyksesi Vauvan nimitohtorille.

Jos lapselleen antaa erikoisen nimen on varauduttava siihen, että nimeä ei tule löytymään nimipäiväkalenterista. 

Vuonna 2020 suomalainen nimipäiväkalenteri uudistuu 35 uudella etunimellä. Nimien joukossa on monia erikoisempia nimiä, kuten Adele ja Cecilia. Kuitenkin moni suomalainen on edelleen vailla nimipäivää.

Yliopiston Almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala muistuttaa, että jokaisen nimipäiväkalenteriin valitun nimen tulee täyttää yleisyysehto. Nimellä on oltava yli 500 kantajaa, jotta nimi pääsee kalenteriin. 

Koska nykyinen nimitrendi on sellainen, että vanhemmat haluavat lapselleen yksilöllisen etunimen, tarkoittaa se myös sitä, että yhä harvempi nykylapsista pääsee juhlimaan nimipäiväänsä.

– Vanhemmilla on valta siihen, millaisia nimiä kalenteriin nousee. Tällä hetkellä syntyneistä lapsista 5 prosenttia saa nimen, jota ei saa kukaan muu samana vuonna syntynyt, Saarelma-Paukkala kertoo.

Myös nimien määrä on noussut huimasti: kun 1900-luvulla syntyneillä oli käytössään 50 000 erilaista etunimeä, tänä päivänä nimiä on jo yli 120 000. 

Nyt lapsista tulee Jareja ja Iivoja

Yksi vallitsevista trendeistä on se, että lapsen nimi johdetaan suomalaisesta perusnimestä: esimerkiksi Anjasta voi tulla Sanja ja Seijasta tulee Meija. Lisäksi vanhemmat hakevat nimiä suomenkielen pohjalta, kuten nimet Vadelma ja Myrsky.

Myös populäärikulttuuri vaikuttaa lapsille annettaviin nimiin. Esimerkiksi Jare-nimi on kokenut viime vuosien aikana uuden nosteen, samoin kuin Iivo

Erilaisuutta haetaan vain lasten etunimissä. Toisten ja kolmansien nimien trendit eivät ole juurikaan vaihtuneet, vaan kestosuosikit Maria ja Juhani pitävät edelleen pintansa. Se tosin Saarelma-Paukkalan mukaan on muuttunut, kuinka monta nimeä lapselle annetaan. 

– Vielä 1980-luvulla lapsille annettiin yleisimmin kaksi nimeä. Nykyään lähes puolet lapsista saa kolme nimeä.

Tällä tavoin nimeen saadaan lisää yksilöllisyyttä, vaikka lapsen toiset nimet saattavatkin olla etunimiä perinteisempiä.

Poikien nimissä näkyy suvun perintö

Saarelma-Paukkala kertoo, että sukupuoliroolit näkyvät edelleen yllättävän vahvasti lapsille annettavissa nimissä. Tytöt saavat useammin nimensä kukista, marjoista tai kauniista luonnonilmiöistä, kun taas poikia nimetään enemmän vahvemmilla ja maskuliinisemmilla nimillä. Poikien nimissä näkyy myös enemmän suvun perintö, kun taas tyttöjen nimien suhteen ollaan paljon luovempia. 

Nimipäivä on joskus ollut suomalaiselle tärkeämpi juhla, kuin syntymäpäivä. Nykyään asetelma on muuttunut, mutta ainakin almanakkatoimistoon tulevien yhteydenottojen perusteella suomalaiselle on edelleen tärkeää, että oma nimi löytyy kalenterista.

– Saamme jatkuvasti puheluita siitä, että lapsen vanhemmat tai isovanhemmat toivovat jotain tiettyä nimeä kalenteriin. Yleensä kyse on erikoisista nimistä, tai sitten yhdysnimistä, joiden kumpikin nimi on jo omalla päivällään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vuoden 2020 kalenteriin tulee liuta uusia nimiä sekä yksi uusi liputuspäivä. 

Jos teidän perheessänne ei ole vielä voitu juhlia nimipäiviä, ei hätää: vuonna 2020 uudistuvaan suomalaiseen nimipäiväkalenteriin lisätään 35 uutta etunimeä. 

Suomenruotsalainen kalenteri saa myös 38 nimeä.

Suomalaisesta nimipäiväuudistuksesta vastannut Yliopiston Almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoo, että uudet nimet on nyt valittu vuonna 2018 maaliskuussa elossa olevan väestön pohjalta. Edellisissä nimipäiväkalenteriin tehdyissä uudistuksissa vuonna 2010 ja 2015 nimet on valittu edeltäneiden viidenkymmenen vuoden ajalta välittämättä siitä, onko nimellä elossa olevia kantajia. 

Tämä tarkoittaa sitä, että myös paljon uusia nimiä pääsee listalle, sillä nykylapsilla on hyvin erilaisia nimiä kuin vuosikymmeniä sitten. Miten nimi sitten pääsee kalenteriin?

– Sääntönä on, että nimi on annettu yli 500 suomalaiselle, eli se katsotaan yleistyneeksi, Saarelma-Paukkala sanoo. 

Lisäksi nimen pitää sopia suomalaiseen nimipäiväkalenteriin lausunnaltaan ja kirjoitusasultaan. Tosin uusien nimien joukossa on paljon vierasperäisiä etunimiä kuten Adele ja Teo, mutta näiden nimien kohdalla kriteerit täyttyvät muilta osin. 

Välillä nimi täyttää yleisyysehdon, mutta nimellä on jo olemassa suomalainen kirjoitusasu. Esimerkiksi nimiä Jenny tai Alex ei ole hyväksytty kalenteriin, koska kalenterista löytyy jo nimipäivät Jennille ja Aleksille

Uusien nimien lisäksi vuoden 2020 kalenteriin lisätään yksi uusi liputuspäivä. Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11., ja jatkossa se on merkitty kalenteriin liputuspäiväksi. 

Oman merkkipäivänsä kalenteriin saa myös Suomen luonnon päivä, jota vietetään elokuun viimeisenä lauantaina. 

Uudet kalenteriin tulevat naistennimet nimipäivineen:

Adele 16.12.

Aida 22.4.

Bertta 24.8.

Cecilia 22.11.

Daniela 11.12.

Elle 10.2.

Erin 7.11.

Fiona 2.3.

Iita 14.9.

Inna 29.8.

Jasmiina 9.7.

Lila 20.5.

Luna 16.10.

Malla 14.3.

Meea 27.4.

Minka 11.4.

Minni 26.5.

Neela 20.4.

Selina 23.3.

Unna 2.12.

Uudet miestennimet:

Andreas 30.11.

Edvin 9.3.

Elia 9.4.

Eliel 9.4.

Felix 6.9.

Niila 6.12.

Nikolas 6.12.

Oskar 1.12.

Oula 29.7.

Petja 29.6.

Petrus 29.6.

Rene 16.7.

Teo 9.11.

Venni 17.8.

Viktor 22.3.

Uudet suomenruotsalaiset naistennimet:

Amelia 19.5.

Annina 22.10.

Ava 6.6.

Carla 28.1.

Caroline 20.5.

Celina 23.3.

Charlotte 12.5.

Christine 24.7.

Claudia 7.7.

Emmy 19.5.

Juni 30.10.

Leona 28.9.

Lia 5.1.

Lily 20.5.

Lova 25.8.

Meja 20.7.

Naomi 4.1.

Nicolina 6.12.

Noomi 4.1.

Nova 12.9.

Ramona 15.7.

Silja 22.11.

Stephanie 26.12.

Tanja 13.10.

Thelma 5.12.

Uudet suomenruotsalaiset miestennimet:

Charlie 28.1.

Colin 7.11.

Jack 24.6.

Jasper 20.10.

Leon 28.9.

Levi 18.8.

Malte 28.11.

Melker 20.10.

Milo 7.9.

Mio 4.2.

Morgan 14.6.

Neo 12.9.

Ron 5.9.

#pettynyt

Pääseekö lapsesi vihdoin nimipäiväkalenteriin? Katso tästä uusien nimien lista

Kumma juttu kun ei vieläkään minun nimeäni ole saatu kalenteriin oikeassa kirjoitusmuodosda. Väestörekisrin mukaan nimeä on annettu noin 1200 ihmiselle ja wikipedian mukaan nimeä täytyy olla käytössä n. 500 sadalla ihmisellä että nimi saadaan kalenteriin. Olen pettynyt, en edes tunne ketään Adelea esimerkiksi. :/
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.