Harkitsetko vauvalle nimeä, jota ei ole kellään toisella? Näin prosessi etenee.

Milloin ja kenelle lapsen nimi täytyy ilmoittaa?

Lapsen nimi pitää ilmoittaa väestötietorekisteriin kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Tiedot lapsesta voi ilmoittaa esitäytetyllä lomakkeella kotikunnan maistraattiin. Jos lapsi kastetaan evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäseneksi, lomake annetaan kastavalle papille.

Kuka päättää, onko nimi hyväksyttävä?

Nimen on oltava nimilain mukainen. Laissa määrätään esimerkiksi se, että tytölle ei saa antaa pojannimeä ja päinvastoin. Nimi ei myöskään saa aiheuttaa lapselle haittaa tai olla suomalaisen nimikäytännön vastainen. Laki on sama riippumatta siitä, onko nimi ensimmäinen vai kolmas. Poikkeuksia kuitenkin sallitaan, ja tulkinnanvaraa jää.

–  Lopullista listaa hyväksyttävistä nimistä ei ole tietenkään olemassa, joten jokainen maistraatti päättää nimen sopivuudesta tapauskohtaisesti. Voi olla niinkin, että jokin kokonaan uusi nimi hyväksyttäisiin jossain maistraatissa, kun taas toisella puolella Suomea ehkä ei, kertoo tarkastaja Jouni Aarnikko Helsingin maistraatista.

Voiko nimen hyväksyttää maistraatissa jo, kun sitä vasta harkitaan?

Etukäteen voi kysyä maistraatin kantaa nimeen, mutta lopullista vastausta ei silloin saa. Selvitys aloitetaan maistraatissa katsomalla, onko nimeä käytetty aiemmin ja kummalla sukupuolella. Tietoa voi etsiä itsekin Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, mutta se ei ole aukoton: harvinaisimpien nimien sukupuolta tai tarkkaa määrää ei näytetä kansalaisille, ja rekisterissä voi olla sellaisiakin nimiä, joita ei hyväksyttäisi.

– Jos nimi on hyväksytty aiemmin, se voidaan yleensä hyväksyä nytkin. Rekisterissä on kuitenkin myös esimerkiksi ulkomaalaista alkuperää olevia nimiä, joita ei hyväksyttäisi suomalaiselle lapselle. Sellainenkin tilanne voisi olla, että erittäin vanha nimi on nykymerkitykseltään sellainen, että sitä ei voi hyväksyä, Aarnikko kertoo.

Entä jos maistraatti ei hyväksy nimeä?

Jos vaikuttaa, että etunimeä ei voida hyväksyä, maistraatti siirtää asian nimilautakunnan ratkaistavaksi. Lautakunnan kantaa voidaan kuitenkin pyytää vasta, kun virallinen ilmoitus rekisteriin on tehty. Nimilautakunnan päätöstä joutuu odottamaan useita viikkoja.

Entä jos lapsi kastetaan: voiko pappi sanoa, että nimi ei käy?

Kastava pappi keskustelee nimestä vanhempien kanssa ennen ristiäispäivää. Jos pappi epäilee nimen sopivuutta, hänellä on velvollisuus varmistaa asia.

– Pappeja on ohjeistettu niin, että jos vanhempien ajattelema nimi ei ole yleisesti käytössä, nimen sopivuus selvitetään maistraatista hyvissä ajoin. Seurakunta ei ole varsinainen nimiviranomainen eikä voi toimia uuden nimen hylkääjänä tai hyväksyjänä, kertoo Oulun seurakuntien keskusrekisterin johtaja Veijo Koivula.

– Jos näyttää, että nimiasian selvittely vie aikaa, vanhempien kanssa pyritään löytämään sellainen ratkaisu, että lapsi voidaan kastaa esimerkiksi vanhempien ajattelemilla toisilla nimillä. Erikoisempi nimi voidaan liittää lapsen tietoihin jälkikäteen. Meillä on näitä tapauksia joitakin vuosittain.

Joskus vanhemmat pohtivat vaihtoehtoja viimeiseen asti, ja nimeä halutaankin vaihtaa vielä ristiäisaamuna. Koivulan mukaan sekin käy.

– Tosin sellaisessa tilanteessa voisi ehkä ohjeistaa valitsemaan nimen, joka on yleisesti käytössä.

Voiko nimen vielä muuttaa, kun se on jo rekisterissä?

Etunimen voi muuttaa kerran ilman perusteluja, 15 vuotta täyttänyt saa päättää nimensä itse. Nimenmuutoksia koskevat samat nimilain ehdot. Muutoksen rekisteröinti on maksullista.

Lue lisää:

6 tapaa luoda uniikki nimi lapselle

Tässä tulevat pikku-Watti ja Vadelma! Lue lukijoiden nimisuosikit

Väestörekisterikeskus.fi: Nimipalvelu

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.