Olen vähän yli parikymppinen nainen, 6. kuukaudella raskaana ja odotan kaksosia. Masennus on vaivannut minua enemmän ja vähemmän lähes koko raskauden ajan...

Masentunut ja raskaana

Olen vähän yli parikymppinen nainen, 6. kuukaudella raskaana ja odotan kaksosia. Masennus on vaivannut minua
enemmän ja vähemmän lähes koko raskauden ajan. Itku on herkässä, eikä mikään tunnu helpottavan oloani. Olen kärsinyt masennuksesta lähes 10 vuoden ajan ja käyttänyt lääkitystä vuodesta 2005. Lopetin lääkkeiden käytön, kun huomasin olevani raskaana. Minua on nyt alkanut vaivata, millä tavoin jatkuva paha oloni vaikuttaa vauvoihin. Pelkään myös, että sairastun synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Kynnys kertoa asiasta neuvolassa on korkea, joten olen vakuutellut voivani hyvin. Mielestäni äitiyspoliklinikan ihmiset ovat ottaneet minut silmätikukseen. Heidän holhoava asenteensa ärsyttää minua. En haluaisi joutua kauhean tarkkailun alle. Mitä voisin tehdä?

Psykologi Essi Juvakka vastaa: Itsesi, vauvojesi ja koko perheenne näkökulmasta on tärkeää, että haet apua masennukseesi. Masuvauvojen on parempi kasvaa, kun voit hyvin. On ikävää, että koet yhteistyön äitiyspoliklinikan väen kanssa haasteelliseksi. Toivon kuitenkin, että otat pikaisesti yhteyttä esimerkiksi opiskelu tai työterveydenhuoltoon tai sinua aikaisemmin hoitaneeseen lääkäriin ja varaat kiireisen ajan.

On tärkeämpää hoitaa masennustasi oikein kuin jättää lääkkeet pois. Tämä on sekä sinun että vauvojesi hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Yhdessä lääkärin kanssa voitte miettiä, mikä lääkitys auttaisi sinua parhaiten raskausaikana. Kaikkia lääkkeitä ei suositella raskaana oleville, mutta monet valmisteet sopivat odottajallekin. Lääkärin kanssa voitte punnita lääkityksen haittoja ja hyötyjä ja löytää parhaan mahdollisen kokonaisuuden. Et ole tehnyt mitään peruuttamatonta vauvojesi hyvinvoinnin suhteen.

On hyvä, että olet varautunut mahdolliseen synnytyksen jälkeiseen masennukseen, koska olet masennukseen taipuvainen. Ennakoiminen auttaa sairauden torjumisessa. Ota tämäkin asia puheeksi lääkärin kanssa.

Et kerro kirjeessäsi, elätkö mahdollisesti parisuhteessa. Uskalla olla avoin myös kotona. Puhu tunteistasi esimerkiksi jonkun ystävän kanssa, koska tarvitset nyt ja tulevaisuudessa tukea. Uskalla pyytää apua myös vauvojen synnyttyä, sillä yliväsyneenä tuntemukset usein voimistuvat.

Etsi itsellesi nopeasti apua. Näin voit nauttia enemmän odotuksestasi ja elämästä pienten vauvojen kanssa. Älä syyllistä itseäsi olostasi. Kerro myös rehellisesti neuvolassa, ettei asiasta ole aiemmin ollut kovin helppo puhua.

Terveydenhoitajat törmäävät vastaavassa tilanteessa oleviin ”näytteleviin äiteihin” joka päivä. Masennusta ei ole aina yksinkertaista ottaa esille, mutta on todellista viisautta hakea siihen apua.

Vauva 7/2010