Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Haittaako, jos vauva töllöttää sitterissä telkkaria? Tai äiti zombie-leffaa, kun taapero leikkii vieressä?

Kello on kymmenen illalla. Isä istuu sohvalla ja tuijottaa tv:stä Walking Deadia. Vauvaakaan ei nukuta. Hän lepää isän sylissä ja tuijottaa välkkyvää ruutua. Eihän siitä ole mitään haittaa, koska vauva ei ymmärrä juonesta mitään. Vai onko sittenkin?

Seuraamme medioita päivittäin keskimäärin 8 tuntia 20 minuuttia. Televisio on päällä lähes yhtä paljon kuin internet, radio on auki noin 1,5 tuntia päivässä, sanomalehtiä ja kirjoja luetaan molempia noin puolen tunnin verran.

Lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo muistuttaa, että imeväisikäinen ei kaipaa mediaa. Sen sijaan hän tarvitsee vanhemman syliä ja jakamatonta läsnäoloa.

– Lapsen kehityksen pohja syntyy vanhemman kanssa koetuista hyvistä hetkistä. Siitä, että asioita jaetaan, hymyyn vastataan hymyllä, itkuun reagoidaan ja lapsi saa läheisyyttä ja hellyyttä.

Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hänelle voi olla ruudun tuijottamisesta jopa haittaa. Vauva ei ymmärrä televisio-ohjelmien juonellisuutta, mutta aivan pienikin aistii vieraan äänimaailman, välähdykset ja kirkkaan valon. Tämän takia esimerkiksi illan imetyshetkinä televisio kannattaa sulkea, jotta vauva ei rauhoittumisen sijaan stressaantuisi.

Ei ole hyvä idea pelata taistelupelejä samalla kun vauva istuu sylissä ja tapittaa ruutua.

Leikki-ikäiselle taas voi jäädä mieleen televisiossa räjähtävä pommi tai puheet sodasta, vaikka hän näennäisesti leikkisi sen aikaa, kun aikuiset katsovat vaikkapa uutisia. Sama pätee taistelupeleihin ja toimintaelokuviin: lasta ei saa altistaa sellaiselle, mikä voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Ei ole hyvä idea pelata World of Warcraftia samalla kun vauva istuu sylissä ja tapittaa ruutua.

Yhdysvalloissa lääkäriyhdistys suosittelee, että alle kaksivuotias ei katsoisi televisiota lainkaan. Suomessa lasten mediankäytölle ei ole virallisia suosituksia. Maalaisjärjellä pärjää Salon mukaan hyvin.

– En istuttaisi vauvaa sitterissä television eteen, mutta jos perheen isommat lapset katselevat piirrettyjä ja vauva konttaa hetkeksi mukaan, ei mitään hätää ole, Salo toteaa.

Hän muistuttaa kuitenkin, että paras on katsoa ohjelmia yhdessä. Lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa ja apua, jos häntä esimerkiksi pelottaa tai ahdistaa näkemänsä ohjelma.

Oppimispeleihinkin kannattaa tutustua yhdessä, jotta tietää, mistä lapsi puhuu, kun hän innostuu vaikkapa Kapun metsän sammakosta.

Katso enemmän vauvaa

Meille syntyi juuri maailman ihanin tyttö. En pyörtynyt synnytyksessä. Äiti ja vauvakin voivat hyvin.

Näin Riku, 28, päivitti Facebookiin vain muutama minuutti isäksi tulemisensa jälkeen. Tykkääjiä ja vauvaonnitteluita kertyi muutamassa tunnissa satoja. Kun vauva nukkui, Riku ja Maria lukivat päivityksiä kyyneleet silmissä. Jaettu ilo lisäsi onnea.

Moni vanhempi jakaa Rikun tapaan perheensä isoja ja pieniä asioita sosiaalisessa mediassa. Olemme innokkaita netinkäyttäjiä: Sanomalehtien liiton mediankäyttötutkimuksen mukaan suomalainen on internetissä päivittäin keskimäärin 150 minuuttia.

Neuvolakäsikirjan mediakasvatuskokonaisuuden laatinut erityissuunnittelija Satu Valkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta sanoo, että raskausaikana on hyvä miettiä omaa mediankäyttöään.

Katsekontakti on tärkeä osa varhaista vuorovaikutusta. Jos äiti on aina somessa samalla kun esimerkiksi imettää, katsekontaktin ottaminen ei onnistu. Vauva ja isompikin lapsi tarvitsee vanhemman jakamatonta huomiota.

– Rajoita ruutuaikaa. Välillä on hyvä vain olla yhdessä tekemättä mitään erityistä. Sekä aikuinen että lapsi tarvitsevat hetkiä, jolloin aivot saavat levätä, Valkonen sanoo.

Tukea ja käytännön neuvoja

Yksivuotiaamme ei suostu istumaan millään potalle. Onko kenelläkään vinkkejä, mikä voisi auttaa?

Jennin keskustelupalstalla esittämään kysymykseen tuli parin tunnin aikana monta toimivaa neuvoa. Apua oli erityisesti vessakirjavinkistä: tiettyä kirjaa sai lukea vain potalla.

Satu Valkonen sanoo, että keskustelupalstojen ja somen yksi hyvä puoli on juuri nopeus ja helppous. Kotona lasten kanssa olevalle esimerkiksi Facebook voi olla kätevin tapa olla yhteydessä toisiin aikuisiin tai sopia hiekkalaatikkotreffit. Moni vanhempi myös nauttii siitä hetkestä, kun vauva nukkuu, ja ehtii avata päivän lehden tai surffata netissä.

– Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei verkko niele kokonaan. Netissä ei ole hyvä roikkua koko aikaa ja yhtenään.

Taaperoikäinen omaksuu helposti aikuisen tapoja. Jos lapselle sanoo toistuvasti, että äiti tulee ihan pian, kunhan on ensin vastannut tähän viestiin, lapsi oppii, että kone on ihmistä tärkeämpi. Muutamaa vuotta myöhemmin hän todennäköisesti käyttäytyy itse samalla tavalla, kun aikuinen kutsuu ruokapöytään.

Toisinaan vanhemmat tekevät töitä kotona. Pieni lapsi ei kuitenkaan ymmärrä, miten äiti tai isä on fyysisesti paikalla, muttei huomioi häntä. Hermostuminen ja itkuhan siitä seuraa.

Jos vauva jää jatkuvasti vaille huomioita ja hänen kontaktiyrityksiinsä ei vastata, kiintymyssuhde vanhempaan voi häiriintyä.

– Etätyö kannattaa järjestellä niin, että sen tekee esimerkiksi toisessa huoneessa ovi kiinni ja toinen vanhemmista huolehtii sen ajan lapsesta. Kun työn saa tehtyä, päättyy työaika ja kone menee kiinni, Valkonen ehdottaa.

Vauvan kanssa pienin askelin

En osaa laulaa, mutta halusin vauvamuskariin, jotta näemme muita vauvaperheitä. Olen innostunut leikkilauluista niin, että etsin niitä usein Youtubesta ja leikin niiden tahtiin kotonakin.

Maijan esimerkki osoittaa, että netistä voi olla vauvaperheelle paljon iloa. Sisältöä on loputtomasti jo taaperoikäiselle, ja pienikin lapsi voi hyötyä siitä, kunhan verkon käytössä edetään aikuisen kanssa pienin askelin. Lyhyt Youtube-pätkä Muumeista ennen kesäretkeä voi konkretisoida reissua. Paikallislehdestä löytyvä isovanhemman kuva on hauska etsimistehtävä parivuotiaalle tai netistä yhdessä tulostetut muistipelikortit pohja askartellulle.

Taaperon ei kuulukaan jaksaa katsoa tuntia putkeen Pikku Kakkosta.

Yksi vanhemman tehtävistä on rajoittaa lapsen media-aikaa – vielä aika isonkin lapsen. Tutkimusten mukaan lapsi saa unen paremmin illalla, jos televisio suljetaan ajoissa ja tabletin sijasta lapsi lukee tai katselee hetken kirjaa. Taaperon ei kuulukaan jaksaa katsoa tuntia putkeen Pikku Kakkosta.

Entä vauva? Miten median käyttö käytännössä alkaa? Ehkä kuvakirjoista, ehkä rauhoittavasta unimusiikista. Ehkä uuden taidon päätymisestä vanhemman Face-päivitykseen. Kaikki ne ovat osa mediaa.

Tai kuten Rikun perheessä:

Liisa aloitti median käytön puolivuotiaana, kun oppi ryömimään. Kun yhtenä aamuna tulin vessasta, paikallislehti ei ollut lehtikopassa, vaan lattialla rypisteltynä ja osittain suussa. Huuto oli kova, kun kaivoin lehteä suusta ja sanoin, ettei uutisia kuulu syödä.

Asiantuntijat: lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo ja erityissuunnittelija Satu Valkonen, MLL.

Vauva 9/15

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tässä on tilaa molemmille. Isosisko Amanda saa äidinmaitoa muutaman kerran päivässä, Noel aina halutessaan. Kuva: Satu Kemppainen

Kaksivuotias Amanda ja kahdeksankuinen Noel saavat molemmat äidinmaitoa. Tandemimetys on ollut Anna-äidille luonteva valinta.

Tissshh, toteaa Amanda, 2, kömpii äidin syliin ja painaa päänsä tämän kaula-aukkoon. Toisella rinnalla on jo asukas, kahdeksankuinen pikkuveli Noel.

Sisarukset hörppivät maitoa hetken tyytyväisinä, mutta alkavat pian kiskoa toisiaan hiuksista. Anna-äidin ei auta muu kuin pyytää Amandaa menemään isän kanssa piirtämään, jotta veli saa syödyksi.

– Ei laiteta tällä kertaa värikynää korvaan, Kalle-isä muistuttaa.

Vielä kuusi vuotta sitten Annan olisi ollut hankala kuvitella, että hän imettäisi vielä kahtakin lasta yhtä aikaa.

Ada-esikoisen imetystä vaikeutti lonkkaluksaation takia käytetty iso lonkkatyyny. Imetysasentoja oli vaikea löytää, ja kuukauden vanhana Ada siirtyi kokonaan korvikkeelle. Se oli Annalle pettymys.

– Itkin sitä pitkään. Ajattelin jopa, että jos joskus saisin lisää lapsia, en voisi imettää heitäkään – se olisi epäreilua Adaa kohtaan.


Kuka se siellä? Kalle-isä on löytänyt omat tapansa olla lastensa kanssa, vaikka maito tuleekin äidiltä.


Tällä olis nälkä. Myös Amandan lelut pitävät maidosta. Isä ja isosisko Ada ovat leikissä mukana.

Anna ja Adan isä erosivat, kun tyttö oli kahdeksankuinen. Neljä vuotta sitten Anna tapasi Kallen.

Kun pariskunta alkoi odottaa Amandaa, Anna halusi tehdä kaikkensa, jotta aiempi pettymys ei toistuisi. Imetys sujuikin jo ensi hetkistä. Ensimmäiset viikot Annasta tuntui, että vuorokaudessa oli vähemmän sellaisia tunteja, kun hän ei imettänyt. Se ei silti ahdistanut, päinvastoin. Suru esikoisen imetyksestä alkoi vaimeta.

– Adakin oli jonkin aikaa tosi kiinnostunut rinnoistani. Lypsin hänelle maitoa lasiin, ja kyllä Ada sen mielellään joi, mutta ei pyytänyt enää toiste lisää, Anna muistelee.

”Kielteiset tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.”

Jo puolen vuoden päästä Anna oli jälleen raskaana. Hänelle oli heti selvää, että hän haluaisi kokeilla, onnistuisiko tandemimetys eli kahden lapsen imetys yhtä aikaa. Neuvolakin kannusti Annaa jatkamaan voimiensa mukaan, koska kyseessä ei ollut riskiraskaus.

Annan vointi pysyi hyvänä läpi odotuksen, mutta hormonaalisista syistä maito väheni niin paljon, että Amandalle täytyi tarjota myös korviketta. Sinnikkäästi tyttö silti jaksoi tissillä käydä, ja synnytyksen jälkeen kärsivällisyys palkittiin.

– Amandan ilme oli aika autuas, kun hän maidonnousun jälkeen pääsi ensimmäistä kertaa rinnalle, Anna naurahtaa.

Kotona Anna huomasi, että isosisaruksen imetys herätti hänessä myös kielteisiä tunteita.

– Tuntui, että tarvitsen tilaa. Amanda ei antanut Noelin syödä rauhassa, vaan kiskoi veikalta tissiä suusta. Minua ärsytti, ja välillä tuli fyysistäkin pahoinvointia. Nämäkin tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.


Pikkuveljelle myös. ”Välillä, kun Amanda on rinnalla, hän saattaa alkaa kaivaa toista tissiä esiin Noelia varten”, Anna kertoo.

Kun vauva halusi maitoa lähes tauotta ja taaperokin toistakymmentä kertaa päivässä, alkoi Annan pinna pettää. Amandan imetystä oli pakko hiukan äidintahdistaa.

”Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.”

Anna koki myös helpommaksi, että lapset kävivät rinnalla pääosin eri aikaan. Näin Amandan imetys tuntui taas mukavalta, ja samalla tyttö sai kaipaamaansa omaa aikaa äidin kanssa.

– Nyt imetän Amandaa kolme, neljä kertaa päivässä. Hän saa itse päättää, koska haluaa lopettaa kokonaan.

THL:n mukaan noin kolmasosa suomalaisäideistä imettää vuoden tai pitempään. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee vähintään kahden vuoden imetystä. Rintamaidon ravinteet ja muut terveyshyödyt eivät katoa mihinkään, vaikka imetys jatkuisi vuosia. Pitkä imetys myös esimerkiksi laskee äidin rintasyöpäriskiä. Silti taaperoimetys herättää ennakkoluuloja.

– Nykyään Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.

Mitä jos äiti haluaa vielä torkkua, kun vauva on jo hereillä? Psykologi Leea Mattila vastaa.

Minulla on nelikuinen aamuvirkku vauva, joka nukkuu pinnasängyssä minun ja mieheni sängyn vieressä. Vauva heräilee aamulla kuuden aikaan, jolloin otan hänet viereeni, että saan itse nukkua vähän pidempään. Yleensä poika nukahtaa vielä noin tunniksi, minkä jälkeen hän herää höpöttelemään, ei itke. Itse haluan jatkaa unia vielä jonkin aikaa ja olenkin puoliunessa kahdeksaan asti.

Käytännössä lapsi siis höpöttelee itsekseen tunnin verran vieressäni ennen kuin nousen ylös sängystä. Voiko hän saada traumoja siitä, että joutuu olemaan yksin hereillä?

Aamutorkku äiti

Leea Mattila vastaa: Monen vauvan vanhempi tietää, millaista unenpuute on. Vauva saattaa herätä kohtuuttoman varhain, ja uni ja riittävä lepo ovat kuitenkin hyvinvoinnille välttämättömiä.

Kerrot, että vauvasi jaksaa tunnin verran itsekseen vieressäsi, kun itse vielä torkut. Tämä on minusta täysin ok! Laiminlyövää se ei ole eikä tuota vauvalle traumatisoitumista, mikäli hän saa muuten hoivaa ja seurustelua tarpeidensa mukaan.

Älä syyllisty liikaa. Vauvaa ei tarvitse viihdyttää joka hetki.

Trauma tarkoittaa sitä, että jokin tilanne on äärimmäisen negatiivinen, avuttomuutta ja ylivoimaista pelkoa tuottava, jolloin psyykkiset suojautumismekanismit eivät riitä. Silloin trauma jää mieleen ja vaikuttaa ihmisen toimintaan yleensä negatiivisesti.

Osaat pohtia vauvan kokemusmaailmaa, mikä kertoo minulle sensitiivisyydestäsi vuorovaikutuksessa. Nelikuinen osaa jo ilmoittaa halutessaan kontaktia. Havahdut kyllä puoliunestasi hänen tarpeisiinsa. Kuuntele ja vastaa vauvan viesteihin, niin välität turvallisuutta.

Vanhemmat ovat kovilla, ja nykymaailmassa vaatimuksia tulee joka suunnasta. Älä syyllisty liikaa. Vauvaa ei tarvitse viihdyttää joka hetki.

Jos vauva vielä yli puolivuotiaana viihtyy yksinään hereillä, on hyvä tarkastella, onko hän muuten passiivisen oloinen ja omissa oloissaan viihtyvä. Siinä tapauksessa hän saattaa tarvita aktivoimista vuorovaikutukseen. Iän karttuessa vauva alkaa myös liikkua, ja silloin on huolehdittava, ettei hän putoa tai pääse satuttamaan itseään vanhemman torkkuessa.

Jos haluat muutosta aamuihinne, helpointa on aloittaa muutos sinusta itsestäsi. Voit yrittää ennättää aiemmin nukkumaan. Yli kolmikuisen unirytmiä voi myös lempeästi pyrkiä ohjailemaan ja kokeilla, saisiko sitä hieman myöhäisemmäksi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.