Allergiariskin vuoksi kiinteät pitäisi aloittaa aikaisintaan 4, viimeistään 6 kuukauden iässä. Foolihappoa suositellaan jo raskautta suunniteltaessa.

Uusien lapsiperheiden ravitsemussuositusten kommentointiversio on julkistettu.

Muutoksia tulee muun muassa raskausajan foolihappolisän käyttösuosituksiin ja kiinteiden ruokien aloittamiseen. Lisäruokia suositellaan vauvalle aikaisintaan neljän ja viimeistään kuukauden iässä.

Suositukset ovat parhaillaan kommenttikierroksella. Valtion ravitsemusneuvottelukunta hyväksyy suositukset kierroksen jälkeen. Edelliset suositukset ovat vuodelta 2004.

Odottajalle lisää D:tä ja foolihappoa

Raskausajan ruokavaliosta todetaan, että monien vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve lisääntyy huomattavasti, vaikka energiaa tarvitaan vain hiukan tavallista enemmän. Siksi raskausaikana on huolehdittava erityisen tarkasti siitä, että ruokavalio on riittävän monipuolinen ja laadultaan hyvä.

Koska suomalaiset saavat ruoasta niukasti D-vitamiinia ja folaattia, kaikille odottaville naisille suositellaan D-vitamiinivalmistetta koko raskauden ajan ja foolihappovalmistetta ennen raskautta ja alkuraskaudessa. D-vitamiinilisää suositellaan 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Mahdollisten haitallisten vaikutusten vuoksi D-vitamiinin saannin ehdoton yläraja on 100 mikrogrammaa vuorokaudessa, suosituksissa todetaan.

Foolihappolisää suositellaan 400 mikrogrammaa vuorokaudessa. Uutta suosituksissa on, että foolihappoa kehotetaan ottamaan jo kun raskautta suunnitellaan.

Yksilöllisen tarpeen mukaan suositellaan lisäksi mahdollisesti rauta-, kalsium- ja jodilisää.

Jodin puute raskausaikana voi johtaa pahimmillaan sikiön kasvu- ja kehityshäiriöihin. Toisaalta liiallinen raskausajan jodin saantikaan ei ole hyväksi sikiölle.

Parhaita jodin lähteitä ovat maitotuotteet, kala ja jodioitu ruokasuola. Haitallisen suuria jodimääriä voi saada kuivatusta merilevästä, ravintolisistä ja joistakin lääkkeistä.

Kiinteät ruoat aloitetaan 4–6 kuukauden iässä

Uusissa suosituksissa kannustetaan täysimetykseen ”kuuden, vähintään neljän kuukauden ikään”. Samalla todetaan, että imetyksen lopettamisajankohta on jokaisen perheen oma päätös.

Lapsen yksilöllinen kehitys huomioiden kiinteät ruoat aloitetaan aikaisintaan neljän ja viimeistään kuuden kuukauden iässä. Kuusi kuukautta on suositeltu takaraja, sillä jos kiinteitä aletaan tarjota myöhemmin, se saattaa lisätä allergia-alttiutta. Jos vauva elää pelkällä rintamaidolla yli 6 kuukautta, hän saattaa potea myös sinkin, raudan ja proteiinin puutosta.

Rintaruokituilla lapsilla tutustumisruokien antaminen 4–6 kuukauden iässä tukee suoliston kypsymistä ja sopivan sietokyvyn kehittymistä uusille ruoka-aineille, suosituksissa todetaan.

Tutustumisruoat tarjotaan maisteluannoksina imetyksen jälkeen. Sillä varmistetaan, että maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä.

Jos yli nelikuukautinen lapsi tarvitsee rintamaidon lisäksi muuta ruokaa, on parempi aloittaa tutustumisruoat kuin siirtyä äidinmaidonkorvikkeeseen. Näin suositellaan, jotta rintamaidon eritys ja osittainen imetys jatkuisivat.

Jos vauva saa pelkkää korviketta, kiinteät lisäruoat aloitetaan 4 kuukauden iässä.

Eri makuja tarjotaan heti monipuolisesti. Minkään ruoan maistelua ei ole syytä viivästyttää, ei myöskään niissä perheissä, joissa esiintyy allergioita.

Lähde: THL: Syödään yhdessä -ravitsemussuositukset lapsiperheille (kommentointiversio)

Lue lisää:

Täysimetys puolivuotiaaksi vai kiinteät jo aiemmin? Tutkija vastaa

Sormiruokailun alkeet

Vierailija

Uudet lapsiperheiden ravitsemussuositukset: täysimetys 4–6 kuukautta

Kokoajan nämä muuttuvat.Itse olen imettänyt lapsiani yli vuoden ikään mutta ruokia ollaan maisteltu jo 3 kk iässä.Syöneet kunnolla sormiruokaa jo vuoden iäsä ja tissimaitoa päälle.Ollaan syöty myös hapanmaitotuotteita jo 4-5 kk iässä tai maisteltu lusikankärjellisiä,terveitä lapsia,ei mitään allergioita. Neljäs terve lapsi meillä joten kai sitä on jotain tehnyt oikein kun maalaisjärjellä ja vauvan kiinnostuksen mukaan on menty.
Lue kommentti

Taapero ei rauhoittuisi millään unille tai herää yöllä vähän väliä? Kokeile näitä keinoja.

Kysyimme lukijoilta, miksi vauva tai taapero valvottaa, ja miten yöt rauhoittuvat parhaiten.

Raastavinta on, kun...

Vauva on jo jokusen kuukauden nukkunut hyvin mutta alkaa kuin puskista heräillä 30–60 minuutein välein läpi yön itkemään, seurustelemaan tai leikkimään.

Ryömimään oppimisen aikaan illat ja yöt olivat pahimmat. Poika ei olisi halunnut nukkua, vaan pyöri pinnasängyssään ja huusi suoraa huutoa. Sylissä oli hetken hiljaa, kunnes alkoi taas huutaa. Lattialle päästessään oli ensin tyytyväinen ja ryömi menemään mutta oli niin väsynyt, ettei pitkään jaksanut. Huuto oli välillä lohdutonta, välillä raivokasta. Pahimpana yönä nukahdimme vasta puoli kolmelta.

Vauva ei nukahda, ennen kuin on jokeltanut ja kiipeillyt äidin päällä puoli tuntia.

Kello kolmen jälkeen alkaa silmitön raivo, huuto ja itkeminen. Taapero huutaa hetken, ja juuri kun itse nukahdat, aloittaa raivon uudestaan. Lopulta on noustava aamuyöllä kello neljä aamutoimille.

Vanhemmat ovat rättiväsyneitä ja haluaisivat aikaisin nukkumaan, mutta vauva on pirteä kuin peipponen perhepedissä eikä nukahda tissille, ennen kuin on jokeltanut ja kiipeillyt äidin päällä puoli tuntia.

Tämä toimii! 7 hyvää keinoa

Tärkeintä (ja vaikeinta) on ollut psyykata itsensä rauhalliseksi, vaikka väsymys on tuntunut välillä ylitsepääsemättömältä. Usein äidin rauhallinen hengitys on saanut lapsenkin rauhoittumaan vatsan päälle.

Samat rutiinit joka ilta samassa järjestyksessä: iltapala, pesut, iltasatu, valot pois, rauhoittuminen. Kun valot sammuvat, seurustelu loppuu. Yöllä ei puhuta, ei sytytetä tarpeettomasti valoja tai oteta pois sängystä.

Yöllä mahdollisimman vähän virikkeitä, jos herää.

Illalla ei enää katsella telkkaria tai kuunnella musiikkia kovalla.

Illalla leikkiä, iltapala, kylpyyn tai suihkuun. Yövaatteet päälle, sitten hammaspesu ja iltatissi. Lapsi nukahtaa, kun aikuinen on vieressä, joskus hyräillään tai silitellään lapsen pyynnöstä. Yöllä mahdollisimman vähän virikkeitä, jos herää. Syliin ja viereen saa tulla.

Kunnon patja, eli hengittävä luonnonmateriaalista tehty lasten futon, joka ei hiosta ja kutita.

Joskus hyräillään tai silitellään lapsen pyynnöstä.

Paras tapa on ollut se, että olen siirtynyt lastenhuoneeseen patjalle nukkumaan huonon univaiheen ajaksi.

Unikoulu oli ainoa tapa. Jos 1-vuotias nykyisin herää yöllä, en mene huoneeseen edes käymään, ellei huuda ihan kurkku suorana. Siinä tapauksessa käydään rauhoittelemassa ja poistutaan huoneesta. Yleensä nukahtaa tunnin sisällä uudestaan.

Lähde: Vauvan kysely. Juttu on julkaistu Vauva-lehdessä 12/17.

Nyt temppuillaan! Ville uskoo sirkuksen vaihtelevan rytmin opettavan Rudille, ettei muuttuvia tilanteita tarvitse hätkähtää. Kuva: Milka Alanen
Nyt temppuillaan! Ville uskoo sirkuksen vaihtelevan rytmin opettavan Rudille, ettei muuttuvia tilanteita tarvitse hätkähtää. Kuva: Milka Alanen

Sirkusharrastuksessa oppii kehonhallintaakin, mutta tärkeintä on ilo, tuumivat yksivuotias Rudi sekä hänen isänsä Ville.

Palloja! Rudi, 1, poimii yhden kumpaankin käteensä ja katsoo tiiviisti Sirkus Magentan ohjaajia Anki Sievästä ja Frida Lindelliä. Ahaa, näitä pitää heittää! Rudi viskaa pallot olkansa yli ja juoksee perään.

Syksyn ensimmäisellä taaperosirkustunnilla on nähtävissä tuttuja temppuja: jonglöörauspallot pysyvät ilmassa, ja nyrkin sisältä voi puhaltaa esiin ihmeellisen suuren ja kauniin huivin. Taaperoiden ryhmässä tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen ja ennen kaikkea sirkuksen ilo.

Rudin isä Ville aloitti sirkusharrastuksen poikansa kanssa jo vuoden alussa. Hän myöntää katsoneensa asiaa aluksi liikaa aikuisen näkökulmasta.

– Odotin, että täällä tehtäisiin saman tien klovneriaa ja akrobatiaa. Heti ensimmäisellä tunnilla tajusin, että eihän se niin mene. Juuri tällaista tämän täytyykin olla. Haparoiden luodaan pohja yhdessä tekemiselle.

Rudin perheessä yhdessä hassuttelu on tärkeää. Perheen äiti Anne työskentelee teatteripuvustajana, joten esittävä taide on perheelle arkipäivää.

– Sirkuksen ajatusmaailma sopii luontevasti omaamme. Meitä kiehtoo sadunomaisuus ja hauskanpito. Lapsen on hyvä kasvaa ilmapiirissä, jossa nauru raikaa.

Välipala pelastaa. Alkutunnin itkuherkkyys vaihtuu hauskanpitoon, kun Rudi saa uutta virtaa eväsrusinoista. Kuva: Milka Alanen
Välipala pelastaa. Alkutunnin itkuherkkyys vaihtuu hauskanpitoon, kun Rudi saa uutta virtaa eväsrusinoista. Kuva: Milka Alanen

”Voimakas ilo saa Rudin pomppimaan ja kierimään villisti.”

Tunnit ovat selvästi fyysisiä: kaikilla lapsilla on yllään liikkumiseen sopivat vaatteet ja mukana vesipullo. Puuskutusta kuuluu, kun mennään vaikkapa rapukävelyä. Siinä lapsi istuu aikuisen vatsan päällä, ja aikuinen kävelee rapukävelyä huoneen päästä päähän.

– Kyllä tämä 14 kiloa vaatii jo vatsalihaksia, Ville puhkuu.

Ville ajattelee myös Rudin persoonallisuuden olevan otollinen sirkuksen tavalle kokea ja reagoida maailmaan. Isä kuvailee Rudia kujeilevaksi lapseksi, joka on jatkuvasti liikkeessä. Vanhemmat havaitsivat jo varhain, että Rudi tuntee ja osoittaa tunteita koko kehollaan. Fiiliksestä riippuen Rudi pomppii, käpertyy tai piiloutuu.

Myös sirkuksessa tunteen ilmaisemiseen käytetään koko kehoa, ei vain ilmeitä.

– Voimakas ilo saa Rudin pomppimaan ja kierimään villisti, Ville nauraa.

Rudin äiti on usein illat töissä teatterilla, joten sirkus on perheen poikien kahdenkeskistä aikaa. Kuva: Milka Alanen
Rudin äiti on usein illat töissä teatterilla, joten sirkus on perheen poikien kahdenkeskistä aikaa. Kuva: Milka Alanen

”Hänestä oikein näkyy, miten aivoissa raksuttaa.”

Kehonhallinta ja tasapainoaisti kehittyvät sirkusharrastuksessa. Sirkus Magenta järjestää tunteja yli neljän kuukauden ikäisille vauvoille. Vauvasirkuksessa suuressa roolissa on sovellettu pariakrobatia, jossa tehdään erilaisia nostoja ja pyörityksiä sekä muita pariakrobatiasta tuttuja liikkeitä. Kaikille tuttu liike on esimerkiksi lentokone, jossa vauva nostetaan aikuisen jalkapohjien tai säärten päälle lentämään. Aivan pienimpien kanssa tehdään yksinkertaisia ja rauhallisia keinutuksia ja nostoja.

Ville on huomannut, että sirkuksessa Rudin huomiokyky on harjaantunut. Samalla ovat kehittyneet motoriikka ja koordinaatiokyky. Aluksi pienen taaperon oli vaikea hahmottaa, mitä tarkoittaa esimerkin mukaan tekeminen. Nyt Rudi osaa tarkkailla Ankia ja Fridaa.

– Hänestä oikein näkee, kuinka aivoissa raksuttaa. Nuo tekevät noin, miten minä voin toteuttaa saman, Ville sanoo.

Hän uskoo sirkuksen kehittävän myös lapsen sosiaalisia taitoja ja opettavan yhdessä tekemiseen. Se on ollut Villelle tärkeä oppi omasta lapsuudenkodista.

– Toisten ihmisten kanssa yhdessä tekeminen on valtava voimavara ja ilon lähde.

Juttu on julkaistu Vauva-lehdessä 10/2017.