Älä laita ikkunoiden eteen tai parvekkeelle kalusteita, joihin on helppo kiivetä. Kuva: iStockphoto.
Älä laita ikkunoiden eteen tai parvekkeelle kalusteita, joihin on helppo kiivetä. Kuva: iStockphoto.

Vanhemman tehtävä on yrittää estää pahat tapaturmat. Näillä vinkeillä vältät niistä monta.

1. Millaisia tapaturmia pienille lapsille sattuu?

Kolhuja tulee, kun lapsi opettelee liikkumaan ja tutkii ympäristöään. Pieniä kolhuja ei pidä pelätä, mutta vanhemman tehtävä on oppia ennakoimaan ja estämään vakavat tapaturmat. Lapsen pitää saada liikkua ja harjoitella, vanhemman tehtävä on jaksaa vahtia.

Vakavimmat tapaturmat sattuvat liikenteessä tai kotona niin, että lapsi putoaa tai saa myrkytyksen syötyään jotakin vaarallista.

2. Mitä teen, ettei satu pahasti?

Ihan pienen kanssa tärkeintä on tehdä kodista turvallinen: nostaa pois tavaroita, joihin ryömivä tai seisomaan nouseva vauva yltää. Muista, että vauva maistaa kaikkea – ja yllättää aina. Yhtäkkiä hän yltääkin paikkaan, johon ei ennen yltänyt. Kun taapero alkaa juosta ja kiipeillä, odotettavissa on kiirettä.

Lapsi matkii, mitä aikuiset tekevät. Eikä hän muista kieltoja.

Sovi selvästi, kuka aikuinen lasta katsoo. Helposti käy esimerkiksi niin, että kumpikin vanhempi luulee toisen pitävän lasta silmällä.

3. Haluan ennakoida pahat putoamiset. Mitä pitää huomata?

Kävelemään opetteleva lapsi kaatuu, se on ihan tavallista. Joskus paha kaatuminen tai putoaminen voi aiheuttaa murtumia tai esimerkiksi aivotärähdyksen.

Ihan ensin: säilytä lapsen leluja helpoissa paikoissa ja kevyissä laatikoissa niin, että lapsi saa ne itse otettua. Sotkusta viis, näin voit vähentää kiipeilyä. Kiinnitä hyllyt seinään. Painavakin hylly tai lipasto kaatuu, kun siihen kiipeää.

Älä jätä vauvaa yksin hoitopöydälle, sängylle tai sohvalle. Vaikkei vauva osaisi kieriä, hän voi vahingossa potkaista vauhtia ja pudota. Älä jätä lasta myöskään syömään yksin, ettei hän nouse seisomaan syöttötuolissa. Hanki tuoli, joka ei kaadu, jos lapsi tönäisee pöydästä vauhtia. Myös kaupan ostoskärryistä pieni kurkottelija putoaa helposti.

Asenna portaiden ylä- ja alaosaan lapsiportti.

Asenna portaiden ylä- ja alaosaan lapsiportti. Muista laskea pinnasängyn pohja alas ajoissa.

Rattaissa on hyvä pitää lapsella turvavaljaita, ja kun pysäköit vaunut, laita jarru päälle. Jos nukutat vauvaa ulkona, varmista, etteivät vaunut kaadu. Laske vaunukoppa ja turvakaukalo aina lattialle, ja vältät niiden putoamisen.

Älä laita ikkunoiden eteen tai parvekkeelle kalusteita, joihin on helppo kiivetä.

Autossa kannattaa kytkeä päälle lapsilukko, ettei lapsi saa avattua takaovea.

4. Onko tavallista, että lapsi saa myrkytyksen vaikka pesuaineesta?

Hengenvaaralliset myrkytykset eivät ole yleisiä – koska pienten lasten vanhemmat onneksi tajuavat vaaran. Myrkytykset sattuvat lähes aina kotona. Pesuainepakkaukset tai lääkkeet voivat näyttää lapsesta vaikkapa karkeilta.

Säilytä pesuaineet ja lääkkeet ylhäällä tai lukitussa kaapissa. Älä jätä pakkauksia auki.

Säilytä pesuaineet ja lääkkeet ylhäällä tai lukitussa kaapissa. Älä jätä pakkauksia auki.

Pesuaineet kannattaa säilyttää pakkauksessa, jossa ne myydään – silloin sinulla on aina tuoteseloste tallella ja pystyt nopeasti luettelemaan esimerkiksi lääkärille, mitä lapsi on suuhunsa saanut. Jos tupakoit, piilota tupakat hyvin.

Jotkin huonekasvit ovat myrkyllisiä. Tarkista asia.

5. Pelkään, että lapsi tukehtuu ruokaan. Voiko niin käydä?

Hengitystien voi tukkia esimerkiksi ruokapala, karkki, pähkinä tai pieni lelu. Tukehtumisvammat ovat kyllä harvinaisia. Ne ovat silti vakavia, sillä hapenpuute voi vaurioittaa aivoja. Niidenkin välttämiseksi voi onneksi tehdä paljon.

Opeta lapsi istumaan aloillaan syöttötuolissa, kun hän syö. Siivoa pois esimerkiksi napit, helmet, kuulat, kolikot, magneetit (ne ovat myös myrkyllisiä) ja muut pikkuesineet. Opeta isosisaruksille, ettei esille voi jättää leluja, joissa on pieniä osia. Älä anna lapselle unileluja, joista voi irrota osia.

Pistä pois myös muovipussit, äläkä sisusta suljettavilla laatikoilla, joihin lapsi voi mennä sisälle. Kiinnitä kaihdinten narut niin, ettei leikkivä taapero voi kietoutua niihin.

Taaperolta kannattaa ottaa pyöräilykypärä pois, kun hän menee kiipeilytelineeseen. Kypärästä voi jäädä pahasti kiinni.

6. Uskaltaako vauvan ottaa syliin ruokapöytään?

Uskaltaa – mutta kannattaa muistaa, että tavallinen tapaturma on se, että sylissä istuva lapsi kaataa päälleen aikuisen kahvikupin. Palovammat ovat pienen lapsen iholla isoja. Kun kannat kuumaa ruokaa, älä pidä lasta sylissä.

Varaudu siihen, että lapsi kurkottelee pöydille ja liedelle.

Työnnä kattilat ja ruuat pidemmälle pöydän reunalta ja käännä kattiloiden kahvat pois lieden laidalta. Kun lapsi on pieni, pöytäliinaa ei ehkä kannata käyttää: liinasta nykäisemällä putoaa paljon tavaraa.

Lieteen voi ostaa suojan ja keittiön laatikoihin lukot – ja samalta kaupan osastolta löytyvät myös tulpat sähköpistokkeisiin.

Vahdi aina hellaa: jos keittiössä leikkii, liedelle lentää helposti vaikka pallo tai paperilennokki. Laita takan eteen suoja.

7. Mitä muuta minun pitäisi tajuta varoa?

Yksi iso vaaranpaikka on vesi, sillä pieni lapsi voi hukkua ihan muutaman sentin syvyiseen veteen. Tyhjennä vesialtaat ja ammeet sekä ulkona että sisällä, ja vahdi lasta rannalla koko ajan. Pikkulasta ei saa päästää yksin veteen.

Vanhempien kokemus on, että myös sähköjohdot kannattaa panna piiloon niin, ettei niistä vetämällä saa kaadettua päälleen vaikka lamppua. Vessan oven lukko voi myös olla pulma sen ajan, kun lapsi saa sen lukkoon sisäpuolelta muttei osaa avata. Moni irrottaa lukon hetkeksi – tai hankkii lukon, jonka saa myös ulkopuolelta auki.

Vierailija

Tunnetko pikkulasten tavallisimmat tapaturmat? Näin estät ne

Hanki myös syöttötuoliin valjaat. Lapsi ehtii nousta seisomaan vaikka sillä aikaa, kun otat ruuan mikrosta tai rätin siivotaksesi sotkut. Opeta, ettei portaissa tai kylpyhuoneessa juosta. Kulje portaissa harjoittelevan lapsen alapuolella tai pidä koko ajan kiinni. Jarrusukat kylpyhuoneessa tai vaikka uimahallin pesuhuoneessa vähentää kaatumisriskiä.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos
Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos

Ristiäisiin osallistuu vain herttuaparin lähisuku sekä läheisimmät ystävät.

Cambridgen herttuaparin prinssi Williamin, 36, ja hänen vaimonsa Catherinen, 36, kolmas lapsi kastetaan tänään iltapäivällä. Huhtikuussa syntynyt pikku prinssi saa nimekseen Louis Arthur Charles

Louisin ristiäiset pidetään St. Jamesin palatsin kappelissa Lontoossa. Englannin kuningasperheen virallisessa tiedotteessa kerrotaan, että kastetilaisuuteen on tulossa vain herttuaparin lähisuku sekä Louisin kummit ja näiden puolisot. 

William ja Catherine ovat valinneet Louisille kuusi kummia. Kummeina on herttuaparille läheisiä henkilöitä, muun muassa Catherinen serkku Lucy Middleton.

Louisin kastemekko on Elizabetin pukuompelijan Angela Kellyn käsin ompelema. Kastemekko on suora jäljennös historiallisesta mekosta, jota on käytetty kuningasperheen ristiäisissä vuodesta 1841.

Louis on kruununperimisjärjestyksessä viides. Louisin isoveli, neljävuotias prinssi George, on järjestyksessä kolmantena ja Louisin isosisko, kolmevuotias prinsessa Charlotte on kruununperimisjärjestyksessä neljäs. 

Brittihovi esitteli suloisen pikku prinssin Instagram-tilillään jo samana päivänä, kun tämä syntyi. Uusimmat kuvat Louisista ovat toukokuun alusta. Catherine on ottanut kuvat perheen kotona Kensingtonin palatsissa. 

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Huitominen, kurkottelu ja lelujen paukuttelu tuo tullessaan tärkeitä kädentaitoja.

3 kk – kädet tutuiksi

Vastasyntynyt ei osaa vielä liikutella käsiään tahdonalaisesti. Kädet ovat nyrkissä, ja kun vauvan kämmentä koskettaa, hänen sormensa sulkeutuvat refleksinomaisesti. Kun tämä tarttumisheijaste häviää, käsien hienomotoriikan kehitys voi alkaa.

Jos kolmikuiselle vauvalle antaa lelun, hän ojentaa yleensä molemmat kätensä samaan aikaan ja vie ne yhteen tarttuakseen leluun. Käsivarsien liikkeet eivät ole vielä tarkkoja. Vauva saattaa tavoitella esineitä yhdellä kädellä mutta ei välttämättä osu niihin. Vauva katselee käsiään mielellään ja vie ne suuhunsa.

Vastasyntynyt ei vielä ymmärrä, että kädet ovat osa häntä.

Ensimmäisenä vauva huitoo koko käsivarsiaan, sitten hän oppii kääntelemään ranteitaan ja lopulta liikuttelemaan sormiaan yhdessä ja yksitellen.

6 kk – omassa otteessa

Ensimmäisen puolen vuoden aikana vauva koskettelee ja kurottelee esineitä käsillään. Kun lelut alkavat pysyä hänen käsissään, hän työntää ne suuhunsa tai hakkaa niitä jotain vasten.

Puolen vuoden ikä on otollinen ajankohta kokeilla sormiruokailua, jos vauva osaa istua pystyasennossa ja jaksaa kannatella ylävartaloaan ruokailuhetken ajan. Hän saa tarttua ruoan palasiin itse ja viedä ne suuhunsa.

Käsien yhteistyötä kehittää esimerkiksi paperin repiminen.

Puolivuotias käyttää "kinnasotetta", eli tarttuu esineisiin ylhäältä päin, peukalo kiinni etusormessa. Hän poimii esimerkiksi lelun käteensä ja osaa siirtää sen kädestä toiseen. Irrottaessaan otteensa hän antaa lelun vierähtää kädestään. Pian hän oppiikin kivan leikin pudotella tavaroita esimerkiksi ruokapöydän ääressä.

Pinsettiote löytyy noin yhdeksän kuukauden tienoilla. Ensin vauva käyttää sormiaan pihteinä ja oppii sitten myös taivuttamaan niitä sekä käyttämään sormenpäitään.

1 v – palikka- ja palloleikkejä

Taapero on siirtynyt lelujen ja muiden tavaroiden paukuttelusta niiden tutkimiseen, koska hallitsee jo käsiään. Palikoiden ja muiden esineiden pinoaminen alkaa kiinnostaa ja myös pikku hiljaa onnistuakin. Puolitoistavuotiaana syntyy jo muutaman palikan torni.

Taaperosta on hauskaa availla laatikoita ja laittaa niihin esineitä. Hän osaa irrottaa otteensa hallitusti.

Nuppipalapeli kannustaa taaperoa kääntelemään kättään eri asentoihin.

Useimmat lapset oppivat heittämään palloa vuoden, puolentoista ikäisenä. Tässä tarvitaan yllättävän monia kädentaitoja: ranteen kääntö- ja kiertoliikettä, heittämistä ja otteen irrottamista. Pehmeä vaahtomuovipallo tai hernepussi on kiva väline uuden taidon kokeilemiseen.

Kiinniottaminen on vielä tässä vaiheessa vaikeaa, mutta sitä sitä voi innostuksen herätessä harjoitella isolla rantapallolla, aluksi lähes ojentaen pallon lapselle.

Lähteinä: Lapsen hoito ja kehitys (Otava), terveyskirjasto.fi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.