Kuva: Rami Marjamäki
Kuva: Rami Marjamäki

Musiikki edistää muun muassa puheen kehitystä, Satu Sopanen sanoo.

1. Klassista tai heviä – soita lapselle musiikkia.

Musiikin vaikutus lapseen on myönteinen. Se vaikuttaa esimerkiksi vuorovaikutukseen ja puheen kehitykseen. Omat lapseni ovat jo 11- ja 15-vuotiaita. Uskon, että musiikin kuunteleminen on auttanut heitä keskittymisessä.

Klassisessa musiikissa on monipuolisesti vivahteita ja sävellajeja. Se on varma valinta, jos ei tiedä mitä musiikkia vauvalle soittaisi. Rohkaisen kokeilemaan kaikenlaista musiikkia. Sikiön äänimaailma koostuu pääosin äidin sydämen sykkeestä. Tiedän koliikkivauvan, joka rauhoittui hevimusiikkiin. Jytinä ehkä muistutti ääntä kohdussa. Jo raskausaikana kuunneltu musiikki jää vauvan mieleen. Vauva rauhoittuu kuullessaan tutut sävelet.

2. Onhan sinulla ämpäri.

Älä päätä lapsesi puolesta, mitä musiikkia hän saa kuunnella. Vaikka et olisi ikinä kuunnellut klassista musiikkia, lähde lapsen kanssa lasten konserttiin. Voit tarjota lapsellesi oivalluksia siitä, millaisena hän musiikin kokee ja mistä hän itse pitää.

Musiikki ei ole vain ääntä, vaan se väreilee kehon läpi. Vauvat ja pienet lapset ottavat musiikkia vastaan estottomammin kuin aikuiset ja hahmottavat musiikkia laajasti. On ilo katsoa pienten lasten tanssia: heillä on parempi rytmitaju kuin aikuisilla.

Älä stressaa. Kirjaston lorulevyn soittaminen tai tikuilla ämpärin soittaminen käy hyvin musiikista.

”Vauvan tuudittaminen uneen hyräilemällä ja sylissä pitämällä luo läheisyyttä.”

3. Jokaisessa päiväkodissa pitäisi olla muskari.

Vaikka sinulla olisi kutonen musiikista, laula silti vauvalle. Laulaminen on yhteyden ottamista lapseen. Vanhemman ääni välittää turvaa ja lohtua. Vauvan tuudittaminen uneen hyräilemällä ja sylissä pitämällä luo läheisyyttä. Moni muistaa lapsuuden tuutulaulut.

Musiikki on kulttuurinen asia. Esimerkiksi vanha sävelmä ”Tuu tuu tupakkarullaa” pohjaa samaan tahtiin kuin kalevalaiset laulut.

Musiikki juurruttaa kulttuuriin ja luo yhteisöllisyyttä. Maahanmuuttajalapsia musiikki auttaa kotoutumisessa ja kielen oppimisessa. Jokaisessa päiväkodissa pitäisi olla muskari.

Vauva 5/16

Vietkö vauvasi muskariin? Keskustele alla!

Kokenut musiikkikasvattaja

Satu Sopanen on kokenut musiikkikasvattaja ja opiskellut Sibelius Akatemiassa muun muassa musiikin varhaiskasvatusta ja kanteleen soittoa. Hän on tehnyt lastenohjelmia, konsertteja, oppikirjoja ja äänitteitä ja ohjannut lasten musiikkiryhmiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Taaperon hampaat uppoavat äidin reiteen ja päiväkotikaverin käsivarteen. Miten vanhemman pitäisi reagoida?

1. Kiukuttaa!

Yleensä pieni lapsi puree, koska hän ei vielä osaa muuten käsitellä tunteitaan, eivätkä kielelliset kyvyt riitä pahan mielen ilmaisemiseen. Puraisu on tehokas tapa saada kaveri irrottamaan otteensa himotusta lelusta tai kertoa vanhemmalle, että nyt en ole tyytyväinen.

Lapsen tunnetaidot kehittyvät, kun vanhemmat opettavat häntä hallitsemaan tunteitaan. Halaa tai ota lapsi syliin ja selitä, että nyt sinua harmittaa, kun et päässytkään leikkimään haluamallasi autolla. Lasta voi myös opettaa itse säätelemään kiukkua esimerkiksi puristamalla kädet tiukkaan nyrkkiin. Yleensä pureminen vähenee kolmen ikävuoden kieppeillä, kun ilmaisutaidot kehittyvät.

2. Pikainen puolustautumiskeino

Pureminen saattaa olla myös itsepuolustuksen muoto, jos lapsi jää esimerkiksi isompien leikkikavereidensa jalkoihin.

On tärkeää sanoa napakasti lapselle, että purra ei saa, koska se sattuu. Jos lapsi kuitenkin käyttää puremista puolustuskeinona esimerkiksi isompiaan vastaan, tarkkaile leikkejä ja varmista, ettei lapsi jää altavastaajaksi. Jokaista ristiriitatilannetta ei tarvitse siivota lapsen elämästä, mutta on vanhemman vastuulla valvoa, miten lapset kohtelevat toisiaan leikissä.

3. Huomio tänne, heti

Puremisesta voi tulla myös huomion hakemisen väline: lapsi kokee ehkä olevansa kurjien tunteidensa kanssa aivan yksin maailmassa eikä tunne selviävänsä siitä. Silloin pureminen on tapa saada vanhempi kiinnittämään huomionsa lapseen.

On tärkeää, että vanhemman reaktio on tasapainoinen: lasta saa ja täytyy kieltää, mutta kiukkuiseen reaktioon ei kannata juuttua liian pitkäksi aikaa. Vaikka lapsen pureminen saattaa suututtaa ja hävettää, yritä työntää omat negatiiviset tunteesi syrjään ja keskity empatiaan. Näin autat lasta oppimaan tunteiden käsittelyä.

4. Stressi purkautuu

Jos pureminen yhtäkkiä lisääntyy, syy voi löytyä lapsen arjesta. Muutto, päiväkotiryhmän vaihto tai muu elämänmuutos voi aiheuttaa lapselle stressiä, jota hän purkaa puremalla.

Yritä vähentää stressiä niin paljon kuin voit. Anna lapselle paljon aikaa ja syliä. Jos lapsi puree paljon, voi hampaisiin yrittää kiinnittää huomiota rakentavalla tavalla silloin, kun itse puremistilanne ei ole päällä. Tarjoa vaikka porkkanaa rouskuteltavaksi tai purulelua jäystettäväksi. Hampaita voi myös ihailla tai keskustella lapsen kanssa siitä, mitä kaikkea mahtavaa hampailla voi tehdä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imettävän äidin kannattaa suosia hajustettomia tuotteita, sillä äidin tuoksu on vauvalle mieluisin.

1. Synnytyksen jälkeen iho muuttuu

Hormonimuutokset voivat tehdä raskausajan heleän kasvojen ihon rasvaiseksi ja näppyläiseksi synnytyksen jälkeen. Voit siis joutua huolehtimaan ihonhoidostasi tavallista tarkemmin.

Sampoot ja saippuat sisältävät tensidejä, puhdistavia aineita, jotka kuivattavat ihoa herkästi. Käytä siis keholle ja hiuksille vain tarvittava määrä pesuainetta. Normaalin ihon kosteuttamiseen riittää tavallinen, mieto tai hajusteeton kosteusvoide.

Kosteusvoidetta voi tarvittaessa levittää myös rinnoille, mutta vältä rinnanpään ja nännipihan aluetta. Ensinnäkin kosteusvoide maistuu vauvan suussa pahalta, ja toisekseen voiteen ainesosat päätyvät vauvan elimistöön. Vauva voi herkistyä ja allergisoitua näille aineille. Vastasyntyneen hajuaisti on tarkka, ja voimakkaat hajusteet imetyksen alkutaipaleella voivat häiritä vauvaa. Maidon ja äidin ominaistuoksu on vauvalle mieluisin.

2. Raskausarvet vaalenevat ajan kanssa

Imetyksen alussa rinnat saattavat tarvita suojaa ennen kuin ne tottuvat imetykseen. Rasvainen rintamaito suojaa ihoa, kun levität maitotipan rinnanpäälle imetyksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on lanoliini eli lampaanvillarasva, joka on paksumpaa ja antaa erityisen suojan aroille rinnanpäille. Lanoliinivoidetta saa apteekista, ja sitä ei tarvitse pestä pois ennen imetystä.

Jos rinnanpäät ovat todella kipeät tai haavautuneet, kokeile väliaikaisesti rintakumia.

Raskauden aikana iho paikoitellen venyy ja voi kutista. Ihoon jää tavallisesti raskausarpia, eli venymäarpia, jotka ajan mittaan vaalenevat ja muuttuvat huomaamattomimmiksi. Raskaana oleville tarkoitettuja ihonhoitotuotteita voi käyttää myös imetyksen aikana.

Arpigeeliä, joka on tarkoitettu leikkausarville, voi halutessaan käyttää mahdolliseen sektioarpeen. Geeliä saa kuitenkin käyttää vasta, kun haava on kokonaan parantunut.


3. Tuoksuttomat tuotteet ovat vauvalle parhaita

Miedot tai hajusteettomat tuotteet ovat vauvan kanssa paras valinta. Vauvan vaatteet pestään ja huuhdellaan aina hajusteettomilla tuotteilla, sillä vauvan iho on hyvin herkkä. Hajusteettomat tuotteet ovat hyväksi myös äidin iholle. Annostele pyykinpesuainetta ja huuteluainetta vain tarvittava määrä, niin vaatteisiin ei jää pesuainejäämiä.

Luonnonkosmetiikka on hyvä valinta sekä raskaana oleville että imettäville äideille, sillä se ei sisällä ftalaatteja, parabeeneja tai synteettisiä ainesosia.

  • Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.