Jos vauva syö pullosta, opettele muutama niksi. Silloin ruokailu on vauvalle hyvä, läheinen hetki.

1. Millainen on hyvä tuttipullo?

Paras on sellainen, jossa tutti on suora ja mahdollisimman pehmeä. Nykyään suositellaan pulloja, joista maito virtaa hitaasti.

2. Entä minkä korvikkeen valitsen?

Valitse maito lapsen iän mukaan. Ikäsuositus lukee paketissa.

Tavalliset äidinmaidonkorvikkeet on valmistettu lehmänmaidosta. Jos ne eivät allergian takia sovi, saatavilla on erityisvalmisteita. Ne valitaan lääkärin kanssa.

3. Miten puhdistan pullon?

Huuhtele pullo ja tutti heti käytön jälkeen. Voit pestä ne käsin tai tiskikoneessa. Keitä pienen vauvan tutit ja pullot kerran vuorokaudessa. Keittämisen voi lopettaa, kun vauva alkaa syödä ruokaa tai juoda vettä.

4. Kauanko maito säilyy pullossa?

Lämmitetty maito säilyy kaksi tuntia, jos vauva ei ole juonut pullosta.

Älä lämmitä maitoa uudelleen. Jos vauva on jo syönyt pullosta, maito säilyy vähemmän aikaa, noin tunnin.

5. Voiko maidon lämmittää mikrossa?

Mikrossa neste lämpenee epätasaisesti ja osin liian kuumaksi. Se tuhoaa maidon vitamiineja. Siksi vesihaude on parempi. Sekoita maito hyvin niin, että se on tasalämpöistä. Varmista, ettei maito ole liian kuumaa tiputtamalla sitä kädellesi.

6. Paljonko vauva syö?

Maidon tarpeeseen vaikuttaa vauvan kasvu. Keskustele tästä neuvolassa.

Vauvalle on joka tapauksessa hyvä antaa pieniä annoksia tiheästi. Iso annos venyttää vauvan mahaa. Jos osittaisimetät, mahan venyminen saattaa vaikeuttaa imetystä. Imetys ei riitä täyttämään vauvan mahaa.

7. Onko maidon sekoittaminen jauheesta tarkkaa?

Noudata aina pakkauksen ohjetta. Älä laita jauhetta enempää kuin ohjeessa on. Kukkuraiset lusikalliset eivät ole vauvalle hyväksi. Liika proteiini kuormittaa vauvan munuaisia.

8. Osittaisimetän vauvaani. Imetänkö ensin vai annanko ensin lisämaidon?

Tähän ei ole yhtä ohjetta: se riippuu tilanteesta. Jos lisämaidon määrä on pieni, voi vauva syödä sen ensin, jotta jaksaa odottaa maidon tuloa rinnasta.

9. Jos vauva saa korviketta, aloitetaanko kiinteä ruoka aiemmin?

Usein aloitetaan, mutta ei ennen neljän kuukauden ikää. Jos korviketta menee paljon, on vauvan hyvä syödä kasviksia. Vauva voi saada maidosta liikaa proteiinia. Kiinteiden aloittamisen jälkeen osittaisimettäjä voi vähentää korvikkeen määrää. Usein rintamaito alkaa riittää.

10. Miten syötän vauvaa hyvin?

Perinteinen tapa syöttää pullolla on, että vauva on sylissä melkein selällään ja pullo pystyasennossa. Kun vauva nielaisee, tuttiosa täytyy uudelleen maidolla, ja vauvan on oikeastaan pakko niellä. Mutta myös pulloruokinta voi olla vauvantahtista.

Aseta vauva mahdollisimman pystyyn asentoon. Pidä katsekontakti, jotta näet, mitä vauva tahtoo. Aloita ruokkiminen koskemalla vauvan huulia pullotutilla ja anna vauvan hamuilla tutti suuhunsa. Silloin vauva on valmis syömään.

Jos vauva on osittaisimetetty, pulloruokinnan on hyvä muistuttaa imetystä.

Pidä pulloa ensin vaakatasossa noin minuutti niin, että vauva imee tyhjää tuttia. Tämä jäljittelee sitä, miten maito tulee rinnastakin: kestää hetken, että maito heruu. Sitten kallista pulloa, ja vauva aloittaa syömisen.

Tarkkaile vauvan viestejä. Jos vauva haluaa pitää tauon tai lopettaa, näet sen eleistä: kulmien kurtistamisesta, sormien tai varpaiden harottamisesta, pään kääntämisestä pois tai siitä, että vauva haukkoo henkeä. Käännä pullo vaakatasoon niin, että maitoa ei tule, mutta älä ota pulloa pois. Kun vauva haluaa lisää, hän imee taas, ja voit kallistaa pulloa.

Vaihda puolta kuten imettäessäkin. Tämä kehittää vauvan kehonhallintaa tasaisesti. Älä jätä vauvaa yksin sitteriin pullon kanssa.

11. Kun puhutaan imetyksestä, puhutaan usein ainutkertaisesta läheisyydestä. Jääkö vauvani siitä paitsi?

Läheisyyttä on syli, kosketus ja hellä katse. Vauvasi ei jää siitä paitsi, kun syötät vauvan sylissä.

Asiantuntija: koulutuskoordinaattori ja kätilö Niina Mäkinen, Imetyksen tuki ry. Lisää hyviä neuvoja: Lue Pullonpyörittäjän opas Väestöliiton sivuilla sekä lisää vauvantahtisesta pulloruokinnasta osoitteesta imetys.fi/lisamaito.

Mia Terveydenhoitaja
Seuraa 
Liittynyt8.6.2015

Toimitus vinkkaa: Opettele hyvä pulloruokinta

Hei, vauvan vastustuskyky ei vielä ole riittävän vahva taistelemaan taudinaiheuttajia vastaan, joita kotona saattaa olla. Siksi suositellaan, että pullot ja tutit keitetään pesun jälkeen. Imetys vahvistaa vauvan vastustuskykyä, kun taas pulloruokituilla vauvoilla hyvien bakteerien saanti on vähempää. Kun vauva alkaa liikkumaan ja laittamaan esineitä suuhunsa, voi keittämisen lopettaa sillä vauva saa jo tässä vaiheessa väkisinkin bakteereja käsiinsä ja suuhunsa.
Lue kommentti

t. Mia, terveydenhoitaja

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.