9 kysymystä pulauttelusta ja refluksitaudista.

1. Vauvani pulauttelee usein ja todella paljon. Onko syytä huoleen?

Reilukin pulauttelu voi olla tavallista refluksia. Se on eri asia kuin refluksitauti – ja nämä kaksi on oikeasti syytä erottaa toisistaan.

Refluksissa mahan sisältöä nousee takaisin ruokatorveen. Se johtuu ruokatorven alasulkijalihaksen aukeamisesta vatsalaukun ja ruokatorven välissä. Vauvalla puklu voi tulla ulos asti, koska ruokatorvi on tilavuudeltaan pieni.

Noin joka toinen vauva pulauttelee paljon, mutta kyse ei silti ole refluksitaudista. Jos vauva kasvaa normaalisti ja voi hyvin, ei ole syytä huoleen. Jos painonnousu hidastuu tai vauva jopa laihtuu, asia täytyy tutkia.

2. Miten refluksitautinen vauva oireilee?

Huonon painonnousun lisäksi tärkeimpiä oireita ovat itkuisuus, veri oksennuksen joukossa ja hengitystauot.

Yksi oire voi olla se, että vauva lopettaa usein syömisen, kieltäytyy jatkamasta ja vetää selkää kaarelle. Huono syöminen voi tosin johtua myös muista asioista, kuten suolistovaivoista.

Vauva saattaa olla öisin levoton ja itkeskellä, mutta sekään ei ole yksinomaan refluksitaudin merkki. Itku voi johtua myös infektioista, nuhasta, hampaiden puhkeamisesta tai siitä, että vauva nukahtaa rinnalle, mutta herää yöllä sängystä ja hätääntyy.

3. Voiko refluksi johtua siitä, että syötän vauvaa liikaa?

Kun vauva itkee, syöminen yleensä lohduttaa. Joskus on vaikea erottaa, itkeekö vauva nälkää vai tukalaa oloa. Voimakas refluksi aiheuttaa itkeskelyä, jolloin vanhempi saattaa syöttää vauvaa taas, ja kierre jatkuu.

Imetys on vauvalle ihan syystäkin iso lohtu ja turva.

Jos vauva syö runsaasti kerrallaan ja mahalaukku täyttyy liikaa, ruoka läikkyy helpommin yli.

Vain, jos paljon pulautteleva ja itkeskelevä vauva kasvaa aivan kasvukäyrien ylärajoilla, kannattaa tarkkailla, syökö vauva lohdun takia liiankin usein.

4. Pitääkö refluksin takia mennä aina lääkäriin?

Ei, jos vauva voi muuten hyvin.

Lääkäriin pitää mennä, jos kasvu hidastuu, vauvalla on pulautuksen seassa verta, hänellä on hengityskatkoksia tai hän ei vaikuta olevan muuten terve. Silloin taustalla voi olla refluksitauti tai jokin muu vaiva kuten suolistoahtauma.

5. Miten voin helpottaa vaivoja kotona?

Pidä vauvan kerralla syömä ruokamäärä kohtuullisena ja vauvaa koholla puoli tuntia ruokailun jälkeen.

Röyhtäytä vauva rauhassa ruokailun jälkeen. Kokeile korottaa vauvan sängyn pääpuolta.

Ummetus pahentaa refluksia, koska suolessa oleva kakkatulppa voi estää uutta ravintoa kulkemasta eteenpäin. Jos vauva on yli neljä kuukautta vanha, voit antaa hänelle luumusosetta.

Vaivaan kokeillaan hoidoksi yleensä ensin maidonsakeuttajaa, jota saa apteekista. Se sekoitetaan korvikkeeseen tai pieneen määrään äidinmaitoa, joka annetaan vauvalle hörppyyttämällä.

6. Mitä lääkkeitä refluksitautiin käytetään? Kuinka nopeasti ne auttavat?

Lääkkeitä käytetään ja tarvitaan harvoin, sillä kotihoito auttaa yleensä merkittävästi.

Natriumalginaattiliuos muodostaa kalvon mahalaukun pinnalle. Lääke sisältää alumiinia, joten sitä ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön. Lääkärin neuvoilla voidaan kokeilla myös happosalpaajia, jos oireet ovat vaikeita.

7. Mikä on refluksitaudin ja allergioiden yhteys?

Vaikea refluksi voi olla lehmänmaitoallergian oire. Maitoallergian selvittely aloitetaan lääkärin kanssa.

Yksi tapa tutkia asiaa on se, että imettävä äiti kokeilee muutaman viikon ajan maidotonta dieettiä tai korvike vaihdetaan allergiselle lapselle sopivaan.

Korvike on kallista, ja siitä saa Kela-korvauksen vasta, jos oireet loppuvat, kun sitä käyttää, ja palaavat lääkärin valvonnassa tehtävässä maitoaltistuskokeessa.

Maitoallergia on kuitenkin refluksin syy vain harvoin. On tärkeää, ettei vauvan ruokavalio kapene turhaan, joten allergiaepäily pitää aina käydä läpi lääkärin kanssa.

Jos vauvalla on refluksia ja ripulia, on hyvä lähteä lääkäriin. Ripuli voi olla allergian oire.

8. Olen kuullut silent-refluksista. Mistä sen tunnistaa?

Joskus refluksipulautus ei tule ulos asti, vaan jää nousemaan ja laskemaan ruokatorveen. Silloin refluksitauti voidaan todeta ruokatorven pH-mittauksella, jossa ruokatorveen laitetaan pehmeä letku nenän kautta. Letku ei satu.

9. Milloin tämä oikein helpottaa?

Ennuste on onneksi aina hyvä. Valtaosalla vauvoista oireet helpottavat 9–15 kuukauden iässä, osalla jo aiemmin. Refluksi helpottaa usein, kun vauva alkaa syödä kiinteää ruokaa ja oppii istumaan ja seisomaan. Pystyasento, kiinteämpi ruoka ja vauvan kasvu auttavat.

Vauva 4/2016

Asiantuntijana Taina Arvola, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten gastroenterologi, Tampereen Terveystalo, Tampereen yliopistollinen sairaala ja Kanta-Hämeen keskussairaala.

Refluksivauva

Pulauttelua vai refluksitauti? Näin tunnistat eron

Refluksivaivaisen vauvan itku ruoan jälkeen on kipuitkua, ihan erilaista kuin ns. normaali-itku. Oma lapseni kasvoi ihan hyvin, mutta refluksi vaivasi silti. Kun aloitettiin kiinteät kävi ilmi, että hänen ruokatorvensa oli pahasti tulehtunut jatkuvista oksennuksista eikä kiinteiden syöminen todellakaan auttanut asiaa. Vasta siinä vaiheessa ymmärsin viedä lapsen lääkäriin. Harmittaa, että kuuntelin muiden "viisaampien" neuvoja siitä, että vauvat nyt vaan itkee tai että kiinteät sitten auttaa...
Lue kommentti
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.