Miten toimia, ettei taaperon tottelemattomuus väsyttäisi vanhempaa?

Puhutko sinäkin kotona seinille? Varsinkin 4–6-vuotias jättää herkästi käskyt ja kiellot vaille huomiota. Lapsi on matkalla isoksi, ja hänelle on tärkeää saada tehdä päätöksiä itsenäisesti. Hän testaa rajojaan: miten pitkälle voin toimia niin kuin minä haluan. Mutta miten toimia, ettei tottelemattomuus väsyttäisi vanhempaa? Ettei homma menisi yksipuoliseksi käskyttämiseksi?

1. Sanat tehoavat lapseen huonommin kuin teot. Vältä huutelua toisesta huoneesta tai kerroksesta vaan kävele lapsen luokse. Silmiin katsominen ja lapsen tasolle meneminen tehoavat paremmin kuin yläilmoista huutelu.

2. Ota varoitustekniikka (1–2–3) käyttöön. Ykkösellä ja kakkosella lapsella on vielä mahdollisuus toimia toivotusti, kolmosella toimitaan vaikka vanhemman avustuksella. Toimii yllättävän tehokkaasti.

3. Esitä pyyntösi selkeästi ja yksinkertaisesti. Joskus lapsi ei noudata aikuisen neuvoja yksinkertaisesti siitä syystä, ettei ymmärrä niitä. Anna ohjeet pienissä paloissa ja yksinkertaisina: ”Aloitetaan sillä, että korjataan lelut paikoilleen” on selkeämpi kehotus kuin ”Siivoa huoneesi”. Näin homma ei tunnu liian suurelta urakalta.

4. Muista: lapsi todennäköisesti toistaa käytöstä, josta häntä on kehuttu. Alle kouluikäiset lapset haluavat miellyttää vanhempiaan, joten kehuminen ja kannustaminen auttavat monessa asiassa.

5. Pyydä lapsi toistamaan käsky.

6. Tartu huumoriin uhkailun ja kiristämisen sijaan. Kun seuraavan kerran lapset sulkevat korvansa, tokaise: Muutan teidät sammakoiksi! Sillä voi olla yllättävän tehokas vaikutus.

Lähde: Pauliina Romppanen, En muuten tule!, Meidän Perhe 6/2012
 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Taapero ei rauhoittuisi millään unille tai herää yöllä vähän väliä? Kokeile näitä keinoja.

Kysyimme lukijoilta, miksi vauva tai taapero valvottaa, ja miten yöt rauhoittuvat parhaiten.

Raastavinta on, kun...

Vauva on jo jokusen kuukauden nukkunut hyvin mutta alkaa kuin puskista heräillä 30–60 minuutein välein läpi yön itkemään, seurustelemaan tai leikkimään.

Ryömimään oppimisen aikaan illat ja yöt olivat pahimmat. Poika ei olisi halunnut nukkua, vaan pyöri pinnasängyssään ja huusi suoraa huutoa. Sylissä oli hetken hiljaa, kunnes alkoi taas huutaa. Lattialle päästessään oli ensin tyytyväinen ja ryömi menemään mutta oli niin väsynyt, ettei pitkään jaksanut. Huuto oli välillä lohdutonta, välillä raivokasta. Pahimpana yönä nukahdimme vasta puoli kolmelta.

Vauva ei nukahda, ennen kuin on jokeltanut ja kiipeillyt äidin päällä puoli tuntia.

Kello kolmen jälkeen alkaa silmitön raivo, huuto ja itkeminen. Taapero huutaa hetken, ja juuri kun itse nukahdat, aloittaa raivon uudestaan. Lopulta on noustava aamuyöllä kello neljä aamutoimille.

Vanhemmat ovat rättiväsyneitä ja haluaisivat aikaisin nukkumaan, mutta vauva on pirteä kuin peipponen perhepedissä eikä nukahda tissille, ennen kuin on jokeltanut ja kiipeillyt äidin päällä puoli tuntia.

Tämä toimii! 7 hyvää keinoa

Tärkeintä (ja vaikeinta) on ollut psyykata itsensä rauhalliseksi, vaikka väsymys on tuntunut välillä ylitsepääsemättömältä. Usein äidin rauhallinen hengitys on saanut lapsenkin rauhoittumaan vatsan päälle.

Samat rutiinit joka ilta samassa järjestyksessä: iltapala, pesut, iltasatu, valot pois, rauhoittuminen. Kun valot sammuvat, seurustelu loppuu. Yöllä ei puhuta, ei sytytetä tarpeettomasti valoja tai oteta pois sängystä.

Yöllä mahdollisimman vähän virikkeitä, jos herää.

Illalla ei enää katsella telkkaria tai kuunnella musiikkia kovalla.

Illalla leikkiä, iltapala, kylpyyn tai suihkuun. Yövaatteet päälle, sitten hammaspesu ja iltatissi. Lapsi nukahtaa, kun aikuinen on vieressä, joskus hyräillään tai silitellään lapsen pyynnöstä. Yöllä mahdollisimman vähän virikkeitä, jos herää. Syliin ja viereen saa tulla.

Kunnon patja, eli hengittävä luonnonmateriaalista tehty lasten futon, joka ei hiosta ja kutita.

Joskus hyräillään tai silitellään lapsen pyynnöstä.

Paras tapa on ollut se, että olen siirtynyt lastenhuoneeseen patjalle nukkumaan huonon univaiheen ajaksi.

Unikoulu oli ainoa tapa. Jos 1-vuotias nykyisin herää yöllä, en mene huoneeseen edes käymään, ellei huuda ihan kurkku suorana. Siinä tapauksessa käydään rauhoittelemassa ja poistutaan huoneesta. Yleensä nukahtaa tunnin sisällä uudestaan.

Lähde: Vauvan kysely. Juttu on julkaistu Vauva-lehdessä 12/17.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Nyt temppuillaan! Ville uskoo sirkuksen vaihtelevan rytmin opettavan Rudille, ettei muuttuvia tilanteita tarvitse hätkähtää. Kuva: Milka Alanen
Nyt temppuillaan! Ville uskoo sirkuksen vaihtelevan rytmin opettavan Rudille, ettei muuttuvia tilanteita tarvitse hätkähtää. Kuva: Milka Alanen

Sirkusharrastuksessa oppii kehonhallintaakin, mutta tärkeintä on ilo, tuumivat yksivuotias Rudi sekä hänen isänsä Ville.

Palloja! Rudi, 1, poimii yhden kumpaankin käteensä ja katsoo tiiviisti Sirkus Magentan ohjaajia Anki Sievästä ja Frida Lindelliä. Ahaa, näitä pitää heittää! Rudi viskaa pallot olkansa yli ja juoksee perään.

Syksyn ensimmäisellä taaperosirkustunnilla on nähtävissä tuttuja temppuja: jonglöörauspallot pysyvät ilmassa, ja nyrkin sisältä voi puhaltaa esiin ihmeellisen suuren ja kauniin huivin. Taaperoiden ryhmässä tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen ja ennen kaikkea sirkuksen ilo.

Rudin isä Ville aloitti sirkusharrastuksen poikansa kanssa jo vuoden alussa. Hän myöntää katsoneensa asiaa aluksi liikaa aikuisen näkökulmasta.

– Odotin, että täällä tehtäisiin saman tien klovneriaa ja akrobatiaa. Heti ensimmäisellä tunnilla tajusin, että eihän se niin mene. Juuri tällaista tämän täytyykin olla. Haparoiden luodaan pohja yhdessä tekemiselle.

Rudin perheessä yhdessä hassuttelu on tärkeää. Perheen äiti Anne työskentelee teatteripuvustajana, joten esittävä taide on perheelle arkipäivää.

– Sirkuksen ajatusmaailma sopii luontevasti omaamme. Meitä kiehtoo sadunomaisuus ja hauskanpito. Lapsen on hyvä kasvaa ilmapiirissä, jossa nauru raikaa.

Välipala pelastaa. Alkutunnin itkuherkkyys vaihtuu hauskanpitoon, kun Rudi saa uutta virtaa eväsrusinoista. Kuva: Milka Alanen
Välipala pelastaa. Alkutunnin itkuherkkyys vaihtuu hauskanpitoon, kun Rudi saa uutta virtaa eväsrusinoista. Kuva: Milka Alanen

”Voimakas ilo saa Rudin pomppimaan ja kierimään villisti.”

Tunnit ovat selvästi fyysisiä: kaikilla lapsilla on yllään liikkumiseen sopivat vaatteet ja mukana vesipullo. Puuskutusta kuuluu, kun mennään vaikkapa rapukävelyä. Siinä lapsi istuu aikuisen vatsan päällä, ja aikuinen kävelee rapukävelyä huoneen päästä päähän.

– Kyllä tämä 14 kiloa vaatii jo vatsalihaksia, Ville puhkuu.

Ville ajattelee myös Rudin persoonallisuuden olevan otollinen sirkuksen tavalle kokea ja reagoida maailmaan. Isä kuvailee Rudia kujeilevaksi lapseksi, joka on jatkuvasti liikkeessä. Vanhemmat havaitsivat jo varhain, että Rudi tuntee ja osoittaa tunteita koko kehollaan. Fiiliksestä riippuen Rudi pomppii, käpertyy tai piiloutuu.

Myös sirkuksessa tunteen ilmaisemiseen käytetään koko kehoa, ei vain ilmeitä.

– Voimakas ilo saa Rudin pomppimaan ja kierimään villisti, Ville nauraa.

Rudin äiti on usein illat töissä teatterilla, joten sirkus on perheen poikien kahdenkeskistä aikaa. Kuva: Milka Alanen
Rudin äiti on usein illat töissä teatterilla, joten sirkus on perheen poikien kahdenkeskistä aikaa. Kuva: Milka Alanen

”Hänestä oikein näkyy, miten aivoissa raksuttaa.”

Kehonhallinta ja tasapainoaisti kehittyvät sirkusharrastuksessa. Sirkus Magenta järjestää tunteja yli neljän kuukauden ikäisille vauvoille. Vauvasirkuksessa suuressa roolissa on sovellettu pariakrobatia, jossa tehdään erilaisia nostoja ja pyörityksiä sekä muita pariakrobatiasta tuttuja liikkeitä. Kaikille tuttu liike on esimerkiksi lentokone, jossa vauva nostetaan aikuisen jalkapohjien tai säärten päälle lentämään. Aivan pienimpien kanssa tehdään yksinkertaisia ja rauhallisia keinutuksia ja nostoja.

Ville on huomannut, että sirkuksessa Rudin huomiokyky on harjaantunut. Samalla ovat kehittyneet motoriikka ja koordinaatiokyky. Aluksi pienen taaperon oli vaikea hahmottaa, mitä tarkoittaa esimerkin mukaan tekeminen. Nyt Rudi osaa tarkkailla Ankia ja Fridaa.

– Hänestä oikein näkee, kuinka aivoissa raksuttaa. Nuo tekevät noin, miten minä voin toteuttaa saman, Ville sanoo.

Hän uskoo sirkuksen kehittävän myös lapsen sosiaalisia taitoja ja opettavan yhdessä tekemiseen. Se on ollut Villelle tärkeä oppi omasta lapsuudenkodista.

– Toisten ihmisten kanssa yhdessä tekeminen on valtava voimavara ja ilon lähde.

Juttu on julkaistu Vauva-lehdessä 10/2017.