Ehdotonta pakkasrajaa ei ole. Pakkasasteiden lisäksi vauvan lämpimänä pysymiseen vaikuttavat muut olosuhteet.

Onko vauvan nukuttamiseen ulkona pakkasrajaa?

Ei, mitään yhtä ehdotonta pakkasrajaa ulkona nukuttamiseen ei ole.

Usein pakkasrajana pidetään -10 tai -15 astetta ja pienellä vauvalla -5 astetta. Moni nukuttaa kylmemmässäkin, jos vauva on tottunut ulkoilemaan kovalla pakkasella. Aikuisen tehtävänä on aina varmistaa, että vauva pysyy lämpimänä ja seurata lapsen vointia.

Asteiden lisäksi vauvan lämpimänä pysymiseen vaikuttavat muut olosuhteet: miten vauva on puettu, onko vaunuissa suojaa ja toppausta riittävästi, tuuleeko tai onko ilmassa kosteutta? Huomioi myös päiväunien pituus: mitä kylmempää on, sitä nopeammin vauva jäähtyy.

Omalle lapselle sopivan vaatetuksen oppii vain harjaantumalla. Aikaa ulkona voi lisätä vähitellen, kun siitä alkaa olla kokemusta.

Suomalaisessa tutkimuksessa on selvitetty vauvan jäähtymistä ulkona mittaamalla ihon lämpötilaa päiväunien aikana. Tutkimuksen mukaan kylmemmässä kuin -5 asteessa nukkuvan vauvan nenä, kädet ja jalat ehtivät usein jäähtyä. Toisaalta hikikään ei saisi tulla.

Vastasyntyneen paikka ei ole pakkasessa. Ulkoilu aloitetaan muutaman viikon iässä vähitellen.

Mistä tietää, että vauvalle ei tule kylmä kesken unien?

Nukkuvan vauvan lämpötilaa voi seurata kokeilemalla paljaalla kädellä niskaa. Hyvä merkki on, kun niska on lämmin muttei hikinen.

Kiinnitä huomiota vauvan lämpötilaan myös ulkoilun jälkeen. Kun riisut vauvaa, onko hän sopivan lämmin? Jos kädet ja jalat tuntuvat viileiltä, lisää lämpimiä kerroksia tai lyhennä ulkonaoloa.

Altistaako ulkona nukuttaminen flunssalle?

Ei altista. Kuumeista vauvaa ei saa viedä ulos pakkaseen, mutta pieni nuha ei estä ulkoilua.

Asiantuntija: Lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo

Vierailija

Kuinka kylmässä vauvan voi oikeasti nukuttaa ulkona? Lastenlääkäri vastaa

Vierailija kirjoitti: En nukuttanut vauvaa ulkona koskaan ja häpesin itseäni sen takia. Puolitoistavuotisneuvolassa terkka sanoi että poikkeuksellisen terve ollut. Korvatulehduksia ja ab-kuureja nolla. Ulkonanukuttaminen ei tee terveemmäksi muttei sairaammaksikaan. Monet vauvat vaan nukkuvat paremmin ulkona, saa hyvän rytmin aikaiseksi ettei puolituntisia vaan kisko ja väsymystään kitise. Mutta eihän se mikään pakko ole, suurimmassa osassa maailmaa vauvat nukkuu aina sisällä lämpimässä.
Lue kommentti
Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos
Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos

Ristiäisiin osallistuu vain herttuaparin lähisuku sekä läheisimmät ystävät.

Cambridgen herttuaparin prinssi Williamin, 36, ja hänen vaimonsa Catherinen, 36, kolmas lapsi kastetaan tänään iltapäivällä. Huhtikuussa syntynyt pikku prinssi saa nimekseen Louis Arthur Charles

Louisin ristiäiset pidetään St. Jamesin palatsin kappelissa Lontoossa. Englannin kuningasperheen virallisessa tiedotteessa kerrotaan, että kastetilaisuuteen on tulossa vain herttuaparin lähisuku sekä Louisin kummit ja näiden puolisot. 

William ja Catherine ovat valinneet Louisille kuusi kummia. Kummeina on herttuaparille läheisiä henkilöitä, muun muassa Catherinen serkku Lucy Middleton.

Louisin kastemekko on Elizabetin pukuompelijan Angela Kellyn käsin ompelema. Kastemekko on suora jäljennös historiallisesta mekosta, jota on käytetty kuningasperheen ristiäisissä vuodesta 1841.

Louis on kruununperimisjärjestyksessä viides. Louisin isoveli, neljävuotias prinssi George, on järjestyksessä kolmantena ja Louisin isosisko, kolmevuotias prinsessa Charlotte on kruununperimisjärjestyksessä neljäs. 

Brittihovi esitteli suloisen pikku prinssin Instagram-tilillään jo samana päivänä, kun tämä syntyi. Uusimmat kuvat Louisista ovat toukokuun alusta. Catherine on ottanut kuvat perheen kotona Kensingtonin palatsissa. 

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Huitominen, kurkottelu ja lelujen paukuttelu tuo tullessaan tärkeitä kädentaitoja.

3 kk – kädet tutuiksi

Vastasyntynyt ei osaa vielä liikutella käsiään tahdonalaisesti. Kädet ovat nyrkissä, ja kun vauvan kämmentä koskettaa, hänen sormensa sulkeutuvat refleksinomaisesti. Kun tämä tarttumisheijaste häviää, käsien hienomotoriikan kehitys voi alkaa.

Jos kolmikuiselle vauvalle antaa lelun, hän ojentaa yleensä molemmat kätensä samaan aikaan ja vie ne yhteen tarttuakseen leluun. Käsivarsien liikkeet eivät ole vielä tarkkoja. Vauva saattaa tavoitella esineitä yhdellä kädellä mutta ei välttämättä osu niihin. Vauva katselee käsiään mielellään ja vie ne suuhunsa.

Vastasyntynyt ei vielä ymmärrä, että kädet ovat osa häntä.

Ensimmäisenä vauva huitoo koko käsivarsiaan, sitten hän oppii kääntelemään ranteitaan ja lopulta liikuttelemaan sormiaan yhdessä ja yksitellen.

6 kk – omassa otteessa

Ensimmäisen puolen vuoden aikana vauva koskettelee ja kurottelee esineitä käsillään. Kun lelut alkavat pysyä hänen käsissään, hän työntää ne suuhunsa tai hakkaa niitä jotain vasten.

Puolen vuoden ikä on otollinen ajankohta kokeilla sormiruokailua, jos vauva osaa istua pystyasennossa ja jaksaa kannatella ylävartaloaan ruokailuhetken ajan. Hän saa tarttua ruoan palasiin itse ja viedä ne suuhunsa.

Käsien yhteistyötä kehittää esimerkiksi paperin repiminen.

Puolivuotias käyttää "kinnasotetta", eli tarttuu esineisiin ylhäältä päin, peukalo kiinni etusormessa. Hän poimii esimerkiksi lelun käteensä ja osaa siirtää sen kädestä toiseen. Irrottaessaan otteensa hän antaa lelun vierähtää kädestään. Pian hän oppiikin kivan leikin pudotella tavaroita esimerkiksi ruokapöydän ääressä.

Pinsettiote löytyy noin yhdeksän kuukauden tienoilla. Ensin vauva käyttää sormiaan pihteinä ja oppii sitten myös taivuttamaan niitä sekä käyttämään sormenpäitään.

1 v – palikka- ja palloleikkejä

Taapero on siirtynyt lelujen ja muiden tavaroiden paukuttelusta niiden tutkimiseen, koska hallitsee jo käsiään. Palikoiden ja muiden esineiden pinoaminen alkaa kiinnostaa ja myös pikku hiljaa onnistuakin. Puolitoistavuotiaana syntyy jo muutaman palikan torni.

Taaperosta on hauskaa availla laatikoita ja laittaa niihin esineitä. Hän osaa irrottaa otteensa hallitusti.

Nuppipalapeli kannustaa taaperoa kääntelemään kättään eri asentoihin.

Useimmat lapset oppivat heittämään palloa vuoden, puolentoista ikäisenä. Tässä tarvitaan yllättävän monia kädentaitoja: ranteen kääntö- ja kiertoliikettä, heittämistä ja otteen irrottamista. Pehmeä vaahtomuovipallo tai hernepussi on kiva väline uuden taidon kokeilemiseen.

Kiinniottaminen on vielä tässä vaiheessa vaikeaa, mutta sitä sitä voi innostuksen herätessä harjoitella isolla rantapallolla, aluksi lähes ojentaen pallon lapselle.

Lähteinä: Lapsen hoito ja kehitys (Otava), terveyskirjasto.fi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.