Koliikki ei ole vanhempien syy, eikä johdu esimerkiksi kokemattomuudesta esikoisen kanssa. Kuva: iStockphoto.
Koliikki ei ole vanhempien syy, eikä johdu esimerkiksi kokemattomuudesta esikoisen kanssa. Kuva: iStockphoto.

Kokeile koliikkivauvan vanhempien kootut konstit.

1. Vauva itkee ja itkee. Onko se koliikkia?

Ihan ensin: Ota esiin kynä ja paperia. Kirjoita ylös itkujen alku- ja päättymisaikoja.

Koliikki tarkoittaa tilannetta, jossa vauva itkee vähintään kolme tuntia päivässä, vähintään kolmena päivänä viikossa ja tämä jatkuu vähintään kolmen viikon ajan.

Koliikkia on suomalaistutkimuksen mukaan 13 prosentilla vauvoista.

Koliikin on ajateltu johtuvan vatsavaivoista, mutta syytä ei tiedetä. Todennäköisesti syitä on monia: Suoliston kypsymättömyys sulattamaan ravintoa, mahdollinen lehmänmaitoallergia ja hermoston yleinen kehittymättömyys.

Jotkut arvelevat, että itkua voisi aiheuttaa myös kaulan kiertäjähermoon synnytyksessä tullut pinne. Todennäköisesti koliikki on monen oireen vyyhti, joka helpottuu kun vauva kasvaa. Koliikkia voi ajatella työnimenä terveen vauvan selittämättömälle ja kovalle itkuisuudelle.

Kaikkien vauvojen itkuisuus lisääntyy kahden viikon iässä. Alle kolmen kuukauden ikäinen vauva itkee tavallisesti kaksi tuntia päivässä – eikä se ole poikkeuksellista. Koliikkia on suomalaistutkimuksen mukaan 13 prosentilla vauvoista.

D-vitamiinitipat eivät aiheuta vatsanväänteitä, vaikka moni niin luulee.

Vauva itkee myös perustarpeidensa takia, eli kun vauvalla on nälkä, väsymys tai muutoin hankala olla. Huomaa, että D-vitamiinitipat eivät aiheuta vatsanväänteitä, vaikka moni niin luulee. Niiden aloitus vain osuu yhteen yleisen itkuisuuden lisääntymisen kanssa kahden viikon iässä.

2. Mistä tiedän, ettei vauvaa satu?

Se täytyy ensin selvittää lääkärissä. Itkuun voi olla hoidettava syy: infektio, suolisto-oireet tai allergia, ja ne täytyy sulkea pois. Monen vanhemman kokemus on, että aivan pikkuvauvan korvaongelmissa paras apu on erikoistunut korvalääkäri tai lastenlääkäri.

Vanhemman oloa helpottaa, kun on selvitetty ettei kyseessä ole kipua aiheuttava sairaus.

3. Onko mitään lääkettä?

Ei, lääkettä ei ole. Mutta joitakin valmisteita kannattaa kokeilla. Anna vauvalle probiootteja eli maito-happobakteereja. Niitä voi ostaa apteekista tippoina.

Useat tutkimukset osoittavat probioottien vähentävän koliikkioireita ainakin osalla vauvoista.

Useat tutkimukset – esimerkiksi Anna Pärtyn tuore lastentautiopin väitöskirjatutkimus – osoittavat probioottien vähentävän koliikkioireita ainakin osalla vauvoista.

Vatsanväänteisiin voivat auttaa myös dimetikonitipat. Lääkeaine vähentää kaasukuplien muodostumista ja auttaa kuplia hajoamaan. Pienemmät kuplat kulkeutuvat helpommin eteenpäin suolistossa. Tipat, jotka tunnetaan myös nimellä simetikoni, annetaan vauvalle ennen maitoa.

4. Kokeilenko kohinaa?

Suhise ässää tai laita hiustenkuivaaja tai tiskikone hurisemaan. Ääni saa olla voimakas: jotkut vauvat rauhoittuvat imurin kohinaan, pyykkikone jylläykseen tai auton hurinaan.

Älypuhelimiin myydään sovelluksia, jotka soittavat kohinaa, joka jäljittelee vauvan äidin mahassa kuulemia ääniä.

5. Mitä muuta voin tehdä?

Monen koliikkivanhemman kokemus on, että vauvaa rauhoittaa hyvän asennon löytäminen.

Kokeile vauvan kapalointia. Katso ohje. Moni vauva tuntee olonsa turvalliseksi kapalossa. Moni koliikkivauva myös viihtyy paremmin kyljellään tai sylissä vatsallaan vanhemman käsivarren päällä.

Kokeile rytmistä keinuttelua sylissä (voit pomppia jumppapallon päällä) tai kantoliinassa. Usein vauva viihtyy parhaiten vanhemman lähellä. Kantoliinassa pystyasento (kietaisuristi) on usein hyvä.

Koliikkivauvoille nukahtaminen on vaikeaa, samoin pysyminen unessa.

Koliikkivauvoille nukahtaminen on vaikeaa, samoin pysyminen unessa. Sitä voi auttaa päivärytmi ja pimeys yöllä. Muista tutut neuvot: pidä ärsykkeet vähissä ennen nukkumaanmenoa, ja vaihda vaippa yöllä laittamatta valoja.

Koliikkivauvat heräävät usein päiväunilta parissakymmenessä minuutissa, ja nukkuvat parhaiten rattaissa ulkona. Usein pisimmät unet onnistuvat vaunuissa – kunhan ne liikkuvat ja tärisevät.

Vuorottele vaunulenkeillä toisen vanhemman tai läheisten kanssa. Vauva voi nukkua vaunuissa silloin tällöin myös sisällä.

6. Auttaako hieronta?

Jatkuva itkeminen voi saada vauvassa aikaan lihasjännitystä. Hieronta rentouttaa, tuottaa mielihyvää, edistää suoliston toimintaa ja helpottaa ilmavaivoja. Ohjeet vauvahierontaan.

Raskaiden koliikkikuukausien aikana on hyvä löytää helliä hetkiä vauvan kanssa.

Hieronta on mukavaa myös vanhemmalle. Raskaiden koliikkikuukausien aikana on hyvä löytää helliä hetkiä vauvan kanssa. Itkun ja oman voimattomuuden ja väsymyksen hetkinä hyvä vuorovaikutus vauvan kanssa ei onnistu.

Koliikki on yleisin syy siihen, että vanhemmat vievät vauvan vyöhyketerapiaan. Tutkittua tietoa sen tehosta ei ole – mutta se toimii ainakin kuten hieronta, ja rentouttaa vauvaa.

7. Vauva hakee lohtua imetyksestä. Onko se hyvä asia?

Ainakin se on hyvin tavallista. Mutta jos vauva syö lohdun takia koko ajan, vatsaoireita tulee. Jos imetät ja maitoa tulee runsaasti ja suihkuamalla, imetä yksi rinta kerrallaan tai kaksi tuntia samasta rinnasta. Tämä voi auttaa vauvan vatsaoireita. Lohtua voi antaa myös tutti.

Röyhtäytä vauva hyvin ja monta kertaa. Kokeile, onko vauvan helpompi olla ruokailun jälkeen sylissä pystyasennossa.

8. En jaksa kokeilla enää mitään. Haittaako se?

Jos uusien keinojen etsintä stressaa, älä etsi. Tärkeintä on jaksaa nämä viikot, jotta koliikki hellittää. Vaikka itku on raskasta, vauva nauttii läheisyydestäsi ja hoivasta. Koliikki menee ohi, eikä vauvalle jää siitä muistikuvia tai seurauksia.

otta on, että koliikki rajoittaa esimerkiksi ystävien tapaamista. Koko ajan itkevän vauvan kanssa on vaikea käydä edes kaupassa.

Raskasta on myös se, jos läheiset vähättelevät ongelmaa. Koliikki ei ole vanhempien syy, eikä johdu esimerkiksi kokemattomuudesta esikoisen kanssa. Totta on, että koliikki rajoittaa esimerkiksi ystävien tapaamista. Koko ajan itkevän vauvan kanssa on vaikea käydä edes kaupassa.

Koliikki vaikuttaa käytännössä aina kielteisesti jaksamiseen ja parisuhteeseen. Kun tilanne on päällä, anna itsellesi ja puolisollesi armoa. Kumpikin tuntee olonsa uupuneeksi ja avuttomaksi. Jälkeenpäin nämä kuukaudet voivat jäädä mieleen yhteisenä koitoksena, josta selvisitte.

Lähteet: Hanna Mäkelä ja Titta Mäkinen: Vanhempien kokemuksia koliikin hoidosta, vaikutuksista ja siitä selviytymisestä. Anna Pärtyn väitöskirja Imeväisen koliikki-itku ja gastrointestinaalikanava, syyt, seuraukset ja hoito.

Vierailija

Koliikkia? Tämän voit tehdä

Esikoinen huusi synnäriltä lähtien aina kolmen kuukauden ikään saakka yhtä mittaan. Neuvolassa asiaan ei mitenkään otettu kantaa, koska meille nuorille vanhemmille sen nyt vain kuuluvan asiaan. Kolmen kuukauden jälkeen alkoi tulla veristä ripulia todella paljon ja onneksi vaihtunut terkka ohjasi tutkimuksiin. Lopulta lapsella todettiin suolisto-oireinen maitoallergia ja välttämisdieetin avulla lapsi muuttui ihan erilaiseksi! Lapsen koliikki on todella eristävää: kylään tai kauppaan...
Lue kommentti
Vierailija

Koliikkia? Tämän voit tehdä

Syynä nyt voi olla mikä tahansa. Mun pojalla taisi syynä olla myöhemmin löytynyt synnynnäinenhydronefroosi, ja siitä aiheutunut munuaisaltaan laajeneminen. Se tapahtui ensimmäisinä viikkoina, eikä munuaisen koko palaudu koskaan normaaliksi. Tai sitten ei. Maagisesti itku loppui kuin seinään 2 päivää ennen 3kk ikää. Jatkuvasti itkevä lapsi muuttui hymyileväksi jokeltajaksi. On 15 v nyt eikä yhtään allergiaa.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.