Kokeile koliikkivauvan vanhempien kootut konstit.

1. Vauva itkee ja itkee. Onko se koliikkia?

Ihan ensin: Ota esiin kynä ja paperia. Kirjoita ylös itkujen alku- ja päättymisaikoja.

Koliikki tarkoittaa tilannetta, jossa vauva itkee vähintään kolme tuntia päivässä, vähintään kolmena päivänä viikossa ja tämä jatkuu vähintään kolmen viikon ajan.

Koliikin on ajateltu johtuvan vatsavaivoista, mutta syytä ei tiedetä. Todennäköisesti syitä on monia: Suoliston kypsymättömyys sulattamaan ravintoa, mahdollinen lehmänmaitoallergia ja hermoston yleinen kehittymättömyys.

Jotkut arvelevat, että itkua voisi aiheuttaa myös kaulan kiertäjähermoon synnytyksessä tullut pinne. Todennäköisesti koliikki on monen oireen vyyhti, joka helpottuu kun vauva kasvaa. Koliikkia voi ajatella työnimenä terveen vauvan selittämättömälle ja kovalle itkuisuudelle.

Kaikkien vauvojen itkuisuus lisääntyy kahden viikon iässä. Alle kolmen kuukauden ikäinen vauva itkee tavallisesti kaksi tuntia päivässä – eikä se ole poikkeuksellista. Koliikkia on suomalaistutkimuksen mukaan 13 prosentilla vauvoista.

Vauva itkee myös perustarpeidensa takia, eli kun vauvalla on nälkä, väsymys tai muutoin hankala olla. Huomaa, että D-vitamiinitipat eivät aiheuta vatsanväänteitä, vaikka moni niin luulee. Niiden aloitus vain osuu yhteen yleisen itkuisuuden lisääntymisen kanssa kahden viikon iässä.

2. Mistä tiedän, ettei vauvaa satu?

Se täytyy ensin selvittää lääkärissä. Itkuun voi olla hoidettava syy: infektio, suolisto-oireet tai allergia, ja ne täytyy sulkea pois. Monen vanhemman kokemus on, että aivan pikkuvauvan korvaongelmissa paras apu on erikoistunut korvalääkäri tai lastenlääkäri.

Vanhemman oloa helpottaa, kun on selvitetty ettei kyseessä ole kipua aiheuttava sairaus.

3. Onko mitään lääkettä?

Ei, lääkettä ei ole. Mutta joitakin valmisteita kannattaa kokeilla. Anna vauvalle probiootteja eli maito-happobakteereja. Niitä voi ostaa apteekista tippoina.

Useat tutkimukset – esimerkiksi Anna Pärtyn tuore lastentautiopin väitöskirjatutkimus – osoittavat probioottien vähentävän koliikkioireita ainakin osalla vauvoista.

Vatsanväänteisiin voivat auttaa myös dimetikonitipat. Lääkeaine vähentää kaasukuplien muodostumista ja auttaa kuplia hajoamaan. Pienemmät kuplat kulkeutuvat helpommin eteenpäin suolistossa. Tipat, jotka tunnetaan myös nimellä simetikoni, annetaan vauvalle ennen maitoa.

4. Kokeilenko kohinaa?

Suhise ässää tai laita hiustenkuivaaja tai tiskikone hurisemaan. Ääni saa olla voimakas: jotkut vauvat rauhoittuvat imurin kohinaan, pyykkikone jylläykseen tai auton hurinaan.

Älypuhelimiin myydään sovelluksia, jotka soittavat kohinaa, joka jäljittelee vauvan äidin mahassa kuulemia ääniä.

5. Mitä muuta voin tehdä?

Monen koliikkivanhemman kokemus on, että vauvaa rauhoittaa hyvän asennon löytäminen.

Kokeile vauvan kapalointia. Katso ohje. Moni vauva tuntee olonsa turvalliseksi kapalossa. Moni koliikkivauva myös viihtyy paremmin kyljellään tai sylissä vatsallaan vanhemman käsivarren päällä.

Kokeile rytmistä keinuttelua sylissä (voit pomppia jumppapallon päällä) tai kantoliinassa. Usein vauva viihtyy parhaiten vanhemman lähellä. Kantoliinassa pystyasento (etsi ohjeet liinasidontaan kietaisuristi) on usein hyvä.

Koliikkivauvoille nukahtaminen on vaikeaa, samoin pysyminen unessa. Sitä voi auttaa päivärytmi ja pimeys yöllä. Muista tutut neuvot: pidä ärsykkeet vähissä ennen nukkumaanmenoa, ja vaihda vaippa yöllä laittamatta valoja.

Koliikkivauvat heräävät usein päiväunilta parissakymmenessä minuutissa, ja nukkuvat parhaiten rattaissa ulkona. Usein pisimmät unet onnistuvat vaunuissa – kunhan ne liikkuvat ja tärisevät.

Vuorottele vaunulenkeillä toisen vanhemman tai läheisten kanssa. Vauva voi nukkua vaunuissa silloin tällöin myös sisällä.

6. Auttaako hieronta?

Jatkuva itkeminen voi saada vauvassa aikaan lihasjännitystä. Hieronta rentouttaa, tuottaa mielihyvää, edistää suoliston toimintaa ja helpottaa ilmavaivoja. Ohjeet vauvahierontaan.

Hieronta on mukavaa myös vanhemmalle. Raskaiden koliikkikuukausien aikana on hyvä löytää helliä hetkiä vauvan kanssa. Itkun ja oman voimattomuuden ja väsymyksen hetkinä hyvä vuorovaikutus vauvan kanssa ei onnistu.

Koliikki on yleisin syy siihen, että vanhemmat vievät vauvan vyöhyketerapiaan. Tutkittua tietoa sen tehosta ei ole – mutta se toimii ainakin kuten hieronta, ja rentouttaa vauvaa.

7. Vauva hakee lohtua imetyksestä. Onko se hyvä asia?

Ainakin se on hyvin tavallista. Mutta jos vauva syö lohdun takia koko ajan, vatsaoireita tulee. Jos imetät ja maitoa tulee runsaasti ja suihkuamalla, imetä yksi rinta kerrallaan tai kaksi tuntia samasta rinnasta. Tämä voi auttaa vauvan vatsaoireita. Lohtua voi antaa myös tutti.

Röyhtäytä vauva hyvin ja monta kertaa. Kokeile, onko vauvan helpompi olla ruokailun jälkeen sylissä pystyasennossa.

8. En jaksa kokeilla enää mitään. Haittaako se?

Jos uusien keinojen etsintä stressaa, älä etsi. Tärkeintä on jaksaa nämä viikot, jotta koliikki hellittää. Vaikka itku on raskasta, vauva nauttii läheisyydestäsi ja hoivasta.

Koliikki menee ohi, eikä vauvalle jää siitä muistikuvia tai seurauksia.

Raskasta on myös se, jos läheiset vähättelevät ongelmaa. Koliikki ei ole vanhempien syy, eikä johdu esimerkiksi kokemattomuudesta esikoisen kanssa.

Totta on, että koliikki rajoittaa esimerkiksi ystävien tapaamista. Koko ajan itkevän vauvan kanssa on vaikea käydä edes kaupassa.

Koliikki vaikuttaa käytännössä aina kielteisesti jaksamiseen ja parisuhteeseen. Kun tilanne on päällä, anna itsellesi ja puolisollesi armoa. Kumpikin tuntee olonsa uupuneeksi ja avuttomaksi. Jälkeenpäin nämä kuukaudet voivat jäädä mieleen yhteisenä koitoksena, josta selvisitte.

Lähteet: Hanna Mäkelä ja Titta Mäkinen: Vanhempien kokemuksia koliikin hoidosta, vaikutuksista ja siitä selviytymisestä. Anna Pärtyn väitöskirja Imeväisen koliikki-itku ja gastrointestinaalikanava, syyt, seuraukset ja hoito.

Vierailija

Koliikkia? Tämän voit tehdä

Esikoinen huusi synnäriltä lähtien aina kolmen kuukauden ikään saakka yhtä mittaan. Neuvolassa asiaan ei mitenkään otettu kantaa, koska meille nuorille vanhemmille sen nyt vain kuuluvan asiaan. Kolmen kuukauden jälkeen alkoi tulla veristä ripulia todella paljon ja onneksi vaihtunut terkka ohjasi tutkimuksiin. Lopulta lapsella todettiin suolisto-oireinen maitoallergia ja välttämisdieetin avulla lapsi muuttui ihan erilaiseksi! Lapsen koliikki on todella eristävää: kylään tai kauppaan...
Lue kommentti
Vierailija

Koliikkia? Tämän voit tehdä

Syynä nyt voi olla mikä tahansa. Mun pojalla taisi syynä olla myöhemmin löytynyt synnynnäinenhydronefroosi, ja siitä aiheutunut munuaisaltaan laajeneminen. Se tapahtui ensimmäisinä viikkoina, eikä munuaisen koko palaudu koskaan normaaliksi. Tai sitten ei. Maagisesti itku loppui kuin seinään 2 päivää ennen 3kk ikää. Jatkuvasti itkevä lapsi muuttui hymyileväksi jokeltajaksi. On 15 v nyt eikä yhtään allergiaa.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tässä on tilaa molemmille. Isosisko Amanda saa äidinmaitoa muutaman kerran päivässä, Noel aina halutessaan. Kuva: Satu Kemppainen

Kaksivuotias Amanda ja kahdeksankuinen Noel saavat molemmat äidinmaitoa. Tandemimetys on ollut Anna-äidille luonteva valinta.

Tissshh, toteaa Amanda, 2, kömpii äidin syliin ja painaa päänsä tämän kaula-aukkoon. Toisella rinnalla on jo asukas, kahdeksankuinen pikkuveli Noel.

Sisarukset hörppivät maitoa hetken tyytyväisinä, mutta alkavat pian kiskoa toisiaan hiuksista. Anna-äidin ei auta muu kuin pyytää Amandaa menemään isän kanssa piirtämään, jotta veli saa syödyksi.

– Ei laiteta tällä kertaa värikynää korvaan, Kalle-isä muistuttaa.

Vielä kuusi vuotta sitten Annan olisi ollut hankala kuvitella, että hän imettäisi vielä kahtakin lasta yhtä aikaa.

Ada-esikoisen imetystä vaikeutti lonkkaluksaation takia käytetty iso lonkkatyyny. Imetysasentoja oli vaikea löytää, ja kuukauden vanhana Ada siirtyi kokonaan korvikkeelle. Se oli Annalle pettymys.

– Itkin sitä pitkään. Ajattelin jopa, että jos joskus saisin lisää lapsia, en voisi imettää heitäkään – se olisi epäreilua Adaa kohtaan.


Kuka se siellä? Kalle-isä on löytänyt omat tapansa olla lastensa kanssa, vaikka maito tuleekin äidiltä.


Tällä olis nälkä. Myös Amandan lelut pitävät maidosta. Isä ja isosisko Ada ovat leikissä mukana.

Anna ja Adan isä erosivat, kun tyttö oli kahdeksankuinen. Neljä vuotta sitten Anna tapasi Kallen.

Kun pariskunta alkoi odottaa Amandaa, Anna halusi tehdä kaikkensa, jotta aiempi pettymys ei toistuisi. Imetys sujuikin jo ensi hetkistä. Ensimmäiset viikot Annasta tuntui, että vuorokaudessa oli vähemmän sellaisia tunteja, kun hän ei imettänyt. Se ei silti ahdistanut, päinvastoin. Suru esikoisen imetyksestä alkoi vaimeta.

– Adakin oli jonkin aikaa tosi kiinnostunut rinnoistani. Lypsin hänelle maitoa lasiin, ja kyllä Ada sen mielellään joi, mutta ei pyytänyt enää toiste lisää, Anna muistelee.

”Kielteiset tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.”

Jo puolen vuoden päästä Anna oli jälleen raskaana. Hänelle oli heti selvää, että hän haluaisi kokeilla, onnistuisiko tandemimetys eli kahden lapsen imetys yhtä aikaa. Neuvolakin kannusti Annaa jatkamaan voimiensa mukaan, koska kyseessä ei ollut riskiraskaus.

Annan vointi pysyi hyvänä läpi odotuksen, mutta hormonaalisista syistä maito väheni niin paljon, että Amandalle täytyi tarjota myös korviketta. Sinnikkäästi tyttö silti jaksoi tissillä käydä, ja synnytyksen jälkeen kärsivällisyys palkittiin.

– Amandan ilme oli aika autuas, kun hän maidonnousun jälkeen pääsi ensimmäistä kertaa rinnalle, Anna naurahtaa.

Kotona Anna huomasi, että isosisaruksen imetys herätti hänessä myös kielteisiä tunteita.

– Tuntui, että tarvitsen tilaa. Amanda ei antanut Noelin syödä rauhassa, vaan kiskoi veikalta tissiä suusta. Minua ärsytti, ja välillä tuli fyysistäkin pahoinvointia. Nämäkin tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.


Pikkuveljelle myös. ”Välillä, kun Amanda on rinnalla, hän saattaa alkaa kaivaa toista tissiä esiin Noelia varten”, Anna kertoo.

Kun vauva halusi maitoa lähes tauotta ja taaperokin toistakymmentä kertaa päivässä, alkoi Annan pinna pettää. Amandan imetystä oli pakko hiukan äidintahdistaa.

”Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.”

Anna koki myös helpommaksi, että lapset kävivät rinnalla pääosin eri aikaan. Näin Amandan imetys tuntui taas mukavalta, ja samalla tyttö sai kaipaamaansa omaa aikaa äidin kanssa.

– Nyt imetän Amandaa kolme, neljä kertaa päivässä. Hän saa itse päättää, koska haluaa lopettaa kokonaan.

THL:n mukaan noin kolmasosa suomalaisäideistä imettää vuoden tai pitempään. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee vähintään kahden vuoden imetystä. Rintamaidon ravinteet ja muut terveyshyödyt eivät katoa mihinkään, vaikka imetys jatkuisi vuosia. Pitkä imetys myös esimerkiksi laskee äidin rintasyöpäriskiä. Silti taaperoimetys herättää ennakkoluuloja.

– Nykyään Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.

Mitä jos äiti haluaa vielä torkkua, kun vauva on jo hereillä? Psykologi Leea Mattila vastaa.

Minulla on nelikuinen aamuvirkku vauva, joka nukkuu pinnasängyssä minun ja mieheni sängyn vieressä. Vauva heräilee aamulla kuuden aikaan, jolloin otan hänet viereeni, että saan itse nukkua vähän pidempään. Yleensä poika nukahtaa vielä noin tunniksi, minkä jälkeen hän herää höpöttelemään, ei itke. Itse haluan jatkaa unia vielä jonkin aikaa ja olenkin puoliunessa kahdeksaan asti.

Käytännössä lapsi siis höpöttelee itsekseen tunnin verran vieressäni ennen kuin nousen ylös sängystä. Voiko hän saada traumoja siitä, että joutuu olemaan yksin hereillä?

Aamutorkku äiti

Leea Mattila vastaa: Monen vauvan vanhempi tietää, millaista unenpuute on. Vauva saattaa herätä kohtuuttoman varhain, ja uni ja riittävä lepo ovat kuitenkin hyvinvoinnille välttämättömiä.

Kerrot, että vauvasi jaksaa tunnin verran itsekseen vieressäsi, kun itse vielä torkut. Tämä on minusta täysin ok! Laiminlyövää se ei ole eikä tuota vauvalle traumatisoitumista, mikäli hän saa muuten hoivaa ja seurustelua tarpeidensa mukaan.

Älä syyllisty liikaa. Vauvaa ei tarvitse viihdyttää joka hetki.

Trauma tarkoittaa sitä, että jokin tilanne on äärimmäisen negatiivinen, avuttomuutta ja ylivoimaista pelkoa tuottava, jolloin psyykkiset suojautumismekanismit eivät riitä. Silloin trauma jää mieleen ja vaikuttaa ihmisen toimintaan yleensä negatiivisesti.

Osaat pohtia vauvan kokemusmaailmaa, mikä kertoo minulle sensitiivisyydestäsi vuorovaikutuksessa. Nelikuinen osaa jo ilmoittaa halutessaan kontaktia. Havahdut kyllä puoliunestasi hänen tarpeisiinsa. Kuuntele ja vastaa vauvan viesteihin, niin välität turvallisuutta.

Vanhemmat ovat kovilla, ja nykymaailmassa vaatimuksia tulee joka suunnasta. Älä syyllisty liikaa. Vauvaa ei tarvitse viihdyttää joka hetki.

Jos vauva vielä yli puolivuotiaana viihtyy yksinään hereillä, on hyvä tarkastella, onko hän muuten passiivisen oloinen ja omissa oloissaan viihtyvä. Siinä tapauksessa hän saattaa tarvita aktivoimista vuorovaikutukseen. Iän karttuessa vauva alkaa myös liikkua, ja silloin on huolehdittava, ettei hän putoa tai pääse satuttamaan itseään vanhemman torkkuessa.

Jos haluat muutosta aamuihinne, helpointa on aloittaa muutos sinusta itsestäsi. Voit yrittää ennättää aiemmin nukkumaan. Yli kolmikuisen unirytmiä voi myös lempeästi pyrkiä ohjailemaan ja kokeilla, saisiko sitä hieman myöhäisemmäksi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.