Ihana ajatus, vauvauinti! Näin pääsette harrastuksessa hyvään alkuun.

1. Miksi vauvauinti olisi hyvä harrastus?

Kaikki vauvat nauttivat vedessä olemisesta, kunhan vedessä oleminen tehdään miellyttäväksi. Vauvauinnissa myös koko perhe rauhoittuu puoleksi tunniksi yhden asian ääreen. Kukaan ei selaa kännykkäänsä tai käy välillä jääkaapilla.

2. Milloin uinnin voi aloittaa?

Vauvan pitää olla vähintään kolme kuukautta vanha ja painaa viisi kiloa. Sitä pienemmän vauvan lämmönsäätely ei toimi riittävän hyvin, vaikka vauvauinnissa vesi on lämmintä. Ihan pienen vauvan voi myös olla vaikea kannatella itseään vedessä.

Yläikärajaa uintiharrastuksen aloittamiselle ei ole, mutta yli puolitoistavuotiaat kuuluvat isompien lasten perheuintiryhmiin.

3. Entä jos vauva pelkää vettä tai hälyisää hallia?

Melkein kaikki vauvat oppivat pitämään vedessä olemisesta, mutta jotkut hitaammin kuin toiset. Uintiympäristö on vauvalle uusi lämpötilaeron, äänien, valojen ja muiden ärsykkeiden takia.

Jotkut vauvat eivät halua vieraita aikuisia lähelleen. Silloin totutteleminen vie kauemmin. Apua aralle vauvalle voi olla esimerkiksi ääniä vaimentavasta pannasta.

4. Arastelen itsekin uimista. Voimmeko silti mennä vauvauintiin?

Jotkut aloittavat vauvauinnin nimenomaan siksi, etteivät halua välittää veden pelkoaan vauvalle. Myös vanhemmat voivat vauvauinnissa oppia vedessä olemista. Vesi on matala ja aikuisten jalat ylettävät pohjaan.

5. Mitä välineitä uintiin tarvitsee?

Uimapuku itselle ja vauvalle on ainoa välttämätön hankinta. Lisäksi monissa paikoissa uimavaippa on pakollinen. Joka tapauksessa vauvan uimapuvussa on hyvä olla napakat lahkeet kakkavahingon varalta. On kuitenkin harvinaista, että vauva kakkaa uinnin aikana.

6. Miten uimahallissa toimitaan?

Käytännön asiat yleensä selviävät vauvauintiryhmien infotilaisuuksissa ennen ensimmäistä uintikertaa.

Jos menet uimaan yksin vauvan kanssa, voit ottaa avuksi pesu- ja pukutiloihin esimerkiksi turvaistuimen, johon voit laittaa vauvan omien vaatteiden vaihtamisen ajaksi. Myös uintiohjaajat ja toiset vanhemmat voivat auttaa. Yleensä varttitunti riittää uimakamppeiden vaihtoon.

7. Mitä vauvauintitunnilla tapahtuu?

Usein tuntien aluksi ja lopuksi on kaikille yhteinen loru tai leikki, mutta tärkeintä on vauvan oma, kehitysvaiheen mukainen toiminta. Ohjaaja kiertää perheiden luona ja ohjaa jokaista tarpeen mukaan.

Tarjolla on erilaisia leluja ja välineitä. Esimerkiksi jos vauva paraikaa harjoittelee konttaamista, hän voi kokeilla konttaamista kelluvan maton päällä.

Muun tekemisen lomassa kokeillaan sukeltamista hitaasti edeten. Tarkoitus ei ole upottaa vauvaa veteen, vaan alun totuttelun jälkeen vauva itse päättää sukeltamisesta. Sukeltaminen on tärkeää, koska vedessä oleminen lakkaa olemasta pelottavaa, kun veden alla osaa olla hallitusti.

Pienellä vauvalla on refleksi, ja hän osaa olla hengittämättä veden alla. Refleksi katoaa pian, ja vauva oppii pidättämään hengitystä veden alla.

8. Oppiiko vauvauinnissa käynyt vauva helposti uimaan?

Vauvauinti tukee uimataidon oppimista varhain, mutta pitää olla aktiivinen, jotta taito ei katoa. Jo parivuotias voi olla hyvin taitava etenemään vedessä: hyppäämään veteen ja polskuttelemaan muutaman metrin.

Vauva 11/15

Asiantuntija

Tytti Soini, liikuntatieteen maisteri ja toimintaterapeutti, vauva- ja perheuinnin ohjaaja, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kouluttaja.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.