Kun vauva alkaa syödä kiinteää ruokaa, on aika opetella millaista hyvä vauvanruoka on.

1. Milloin vauvalle aloitetaan kiinteä ruoka?

Uusien ravitsemussuositusten mukaan ruoan maistelu voi alkaa 4–6 kuukauden iässä. Maistelu tarkoittaa pientä lusikallista tai paria, ja ne annetaan imetyksen tai maidon jälkeen. Imetystä ei ole tarkoitus vielä vähentää tai lopettaa.

Makuannokset edistävät suoliston ja puolustusjärjestelmän kehittymistä ja vähentävät allergioiden riskiä.

Täysiaikaisena syntyneelle normaalipainoiselle vauvalle rintamaito ja D-vitamiinilisä riittävät kuuden kuukauden ikään asti. Jos lapsi ei saa äidinmaitoa, kiinteä ruoka aloitetaan 4−6 kuukauden iässä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Älä siis pidä kiirettä. Lapsen suolisto ei ole kypsä soseruokaan ennen neljän kuukauden ikää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomessa imetyssuositukset toteutuvat vain harvalla. Täysimetyksen keskimääräinen kesto on noin kaksi kuukautta.

2. Pitääkö lapsen osata istua ennen syömisen harjoittelua?

Lapsen pitää olla valmis syömiseen myös motorisesti. Hänen pitää osata istua tuettuna, hallita pään liikkeitä ja osata tarttua. Suun motoriikkaa pitää harjoitella. Aluksi ruoka ei tahdo mennä kohti nielua.

3. Tarvitaanko aina lisävitamiineja?

D-vitamiinia tarvitaan 10 mikrogrammaa päivässä, kahden viikon iästä alkaen ja vuoden ympäri.

4. Milloin annan lapselle velliä?

Uusien ravitsemussuositusten mu­kaan: Älä anna. Kun lapsi alkaa tarvita ruokaa, aloita ensin soseet ja sitten puurot.

Karkeampi ruoka kehittää suun motoriikkaa. Se on tärkeää myös puheen kehitykselle.

5. Mistä soseesta aloitan?

Seuraa neuvolan ohjeita: Soseruoka aloitetaan kasviksista. Moni kokeilee ensin bataattia, porkkanaa, maissia ja perunaa. Avokado ja hedelmät ovat myös hyviä. Vältä nitraattipitoisia kasviksia kuten pinaattia, punajuurta ja lehtikaalia.

Seuraavana lisätään viljoja, sitten lihaa, kalaa ja kananmunaa. Kymmenen kuukauden iässä lapsi saa hapanmaitotuotteita, yksivuotiaana lehmänmaitoa.

6. Otanko lapsen pöytään harjoittelemaan?

Totta kai, mukaan vain! Anna hänelle pehmeä ensilusikka tutkittavaksi, vaikka itse syötät. Vain harjoittelemalla oppii. Lapsi voi imeskellä leivänkannikkaa tai muuta, josta ei irtoa palasia.

Kun lapsi kasvaa, syödessä oppii pinsettiotteen. Lapsi poimii suuhunsa vaikkapa marjoja, myöhemmin raejuustoa.

7. Annanko sileää vai karkeaa ruokaa?

Soseruoka aloitetaan sileällä, ja lähempänä vuoden ikää siirrytään karkeampaan. Lapsi valmistautuu siirtymään muun perheen kanssa samaan ruokaan.

Karkeampi ruoka ja sormiruoka kehittävät suun motoriikkaa. Se on tärkeää myös puheen kehitykselle.

8. Lapselle ei kelpaa mitä tarjotaan. Mitä teen?

Jo äidin raskauden ajan ravinto vaikuttaa lapsen makutottumuksiin. Lapsiveteen välittyy makuaineita äidin syömästä ruoasta. Myös rintamaidon kautta vauva totuttelee makuihin.

Jotta uudet maut alkavat maistua, maistelukertoja tarvitaan paljon. Älä luovuta!

Hyvä sääntö on: lapsi päättää paljonko syö, aikuinen mitä.

Moni lapsi saa liikaa proteiinia. Sitä tulee lihasta ja lehmänmaitotuotteista.

9. Voiko lapsi saada liikaa proteiinia?

Voi, ja moni saakin. Lapsen saaman proteiinin määrä nousee helposti liian isoksi, kun lapsi täyttää vuoden ja alkaa syödä perheen ruokaa. Proteiinia tulee liikaa lihasta ja lehmänmaitotuotteista.

Liika proteiini voi kuormittaa lapsen munuaisia ja altistaa suuremmalle ylipainon riskille. Lehmänmaidon osuutta lasten ruokavaliossa on vähennetty suosituksissa esimerkiksi Tanskassa.

10. Mitä muuta lapsi voi saada liikaa?

Etenkin sokeria. Alle kaksivuotiaista lapsista suuri osa saa liikaa sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja. Ruoan pitää myös olla suolatonta tai hyvin vähäsuolaista yhden vuoden ikään asti.

11. Voiko vauvojen valmisruokaan luottaa?

Voi luottaa. Neljä viidestä pikkulapsesta saa joskus valmisruokaa.

Valmiissa purkkiruuassa ei ole säilöntäaineita. Rajat torjunta-aineiden ja raskasmetallien jäämille ovat tiukemmat kuin muussa valmisruoassa. Valmistajat esimerkiksi ostavat vihannekset tuottajilta, jotka viljelevät niitä juuri vauvanruokaa varten, jotta kasviksiin ei jää torjunta-aineita. Sadassa tonnissa raaka-ainetta saa olla yksi gramma torjunta-ainejäämää.

12. Saako lapselle antaa riisiä?

Riisi sisältää muita viljoja enemmän arseenia, joten riisiä ei pidä syödä kovin usein. Rajoja ei ole laitettu, mutta parasta on syödä vaihdellen riisiä, pastaa ja perunaa. Suomessa riisimaitoa ei suositella alle 6-vuotiaille yksinomaiseksi juomaksi. Ruotsissa pikkulapsille ei suositella myöskään riisikakkuja.

Parasta on monipuolisuus ja vaihtelu. Kun ruoka ei ole aina samaa, ei mitään yksittäistä ravintoainetta tai jäämää kerry liikaa.

Vauva 3/2016

Lähteet ja asiantuntija: Lapsen ruokavalio ennen kouluikää, Kansanterveyslaitos, Ravitsemusneuvottelukunta, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, tutkija Johanna Mäkelä, Turun yliopisto

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla