Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja vanhemman välistä tunnesuhdetta, joka syntyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Kuva: iStockphoto.
Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja vanhemman välistä tunnesuhdetta, joka syntyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Kuva: iStockphoto.

Kiintymyssuhdemalli muodostuu ihmiselle jo vauvaiässä. Minkä mallin sinä ja lapsesi olette muodostaneet?

Vauva on vetäisee ensi henkäyksensä ja päästää ensimmäisen parkaisunsa. Kuvittele, miten suuri muutos kirkkaat valot ja kylmä ilma ovat kohdun pimeyteen ja lämpöön tottuneelle pienelle ihmiselle. Ei ihme, että hän itkee.

Sitten saat hänet rinnallesi. Ihosi lämpö ja maidon tuoksu tyynnyttävät vauvasi. Hän ei itke enää. Nyt kaikki on hyvin. Vauvasi tuntee, että hänestä pidetään huolta.

Tästä ensimmäisestä syntymän jälkeisestä hetkestä se lähtee: kiintymyssuhteen muodostuminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja vanhemman välistä tunnesuhdetta, joka syntyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Perusta luodaan vauvavuotena, ja suhde kehittyy vähitellen arkisissa tilanteissa: Kun vauva itkee pinnasängyssä ja äiti nostaa hänet syliinsä ja lohduttaa. Kun vauvalla on nälkä ja hän saa maitoa. Kun vauva istuu sitterissä, hakee isän katsetta ja hymyilee ensi kertaa – ja isä vastaa vauvansa hymyyn.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se tapa, jolla vanhempi vastaa pienen viesteihin ja tarpeisiin, luo pohjan loppuelämän kestävälle kiintymyskäyttäytymiselle. Ja se, millaista hoivaa olemme saaneet omilta vanhemmiltamme, vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme itse muita ihmisiä, myös omia lapsiamme, kohtaan.

Kiintymyssuhdemalleja ovat turvallinen, turvaton ja kaoottinen kiintymyssuhde. Turvaton kiintymyssuhde jaetaan vielä usein välttelevään ja ristiriitaiseen kiintymyssuhteeseen.

1. Turvallinen kiintymyssuhde

Turvallinen kiintymyssuhdemalli kehittyy vauvalle, joka on saanut hyvää hoivaa ja jolla on ollut herkkävaistoinen vanhempi. Tällainen vauva on oppinut luottamaan siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan ja hänen tunteitaan kuunnellaan ja ymmärretään.

Kun vauvalla on hätä, hän itkee ja hänellä on hyvä syy olettaa, että äiti tai isä reagoi hänen itkuunsa.

Aikuisena turvallisesti kiintynyt ihminen pystyy luottamaan toisiin ihmisiin ja ilmaisemaan rohkeasti tunteitaan ilman että pelkää tulevansa hylätyksi. Turvallisen kiintymyssuhteen omaava vanhempi pystyy myös sietämään oman lapsensa tarvitsevuutta ja avuttomuutta. Hän ymmärtää, että lapsi ei ole oman minän jatke, vaan erillinen ihminen, jolla on oma mieli ja omat tarpeet ja toiveet.

Turvallisesti kiintyneestä ihmisestä tulee toisin sanoen sensitiivinen vanhempi, joka ymmärtää vauvaansa ja jolla on voimia ja taitoja toimia vauvansa hyväksi.

2. Välttelevä ja turvaton kiintymyssuhde

Kiintymyssuhde voi kehittyä turvattomaksi eri tavoin. Välttelevä kiintymyssuhde muodostuu yleensä tunneilmaisultaan köyhässä perheessä. Suomalaisessa kulttuurissa välttelevä kiintymyssuhde on ollut perinteisesti yleisin.

Kun vauva itkee pinnasängyssä, äiti kyllä vaihtaa vaipat ja antaa ruokaa, mutta ei juuri lepertele eikä lohduttele. Kun taapero kiukkaa, vanhempi poistuu aina toiseen huoneeseen. Tai kun lapsi on riemuissaan, vanhempi käskee häntä olemaan remuamatta.

Joskus vanhempien reagoimattomuus tunteisiin johtuu masennuksesta. Vanhemmalla ei ole kykyä eikä voimia ottaa vastaan lapsen negatiivisia tunteita.

Vähitellen lapsi oppii tukahduttamaan tunteensa. Lapsi vetäytyy, eikä jaa ajatuksiaan vanhempiensa kanssa. Sen sijaan hän pyrkii hakemaan hyväksyntää suorituksilla ja toimimalla oikein.

Välttelevästi kiintyneestä lapsesta kasvaa itselleen ankara ihminen, jonka on vanhempana vaikea tunnistaa oman lapsensa tunteita.

3. Ristiriitainen ja turvaton kiintymyssuhde

Ristiriitainen kiintymyssuhde muodostuu perheessä, jossa on vallinnut epäjohdonmukainen tunneilmapiiri. Lapsi ei koskaan osaa ennakoida vanhempiensa tunnereaktioita.

Kun taapero kiukkuaa, vanhempi saattaa kuunnella, ymmärtää ja lohduttaa. Tai sitten hän saattaa raivostua ja huutaa. Lapsi ei voi koskaan olla varma, mitä tapahtuu.

Lapsi oppii olemaan jatkuvasti varuillaan ja jännittämään vanhempiensa tunnetiloja. Hän yrittää käyttäytyä joko niin, ettei herätä aikuisen suuttumusta tai toisaalta hän saattaa liioitella omia tunteitaan, jotta saisi aikuisen huomion.

Aikuisena ristiriitaisesti kiintynyt ihminen uupuu ja ahdistuu herkästi. Hän tutkailee jatkuvasti muiden tunnetiloja. Ristiriitaisesti kiintynyt pyrkii välttelemään konflikteja eikä uskalla näyttää omia tunteitaan.

Vanhempana hän on itse epäjohdonmukainen: toisinaan menettää herkästi malttinsa, toisinaan joustaa liikaakin eikä osaa pitää rajoja – on niin kutsuttu curling-vanhempi.

4. Kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhde

Kaoottinen kiintymyssuhde kehittyy ihmiselle, joka on lapsuudessaan tullut kaltoinkohdelluksi.

Vanhemmat ovat olleet epäluotettavia ja jopa vaarallisia lapselle. Usein perheessä on alkoholiongelmia tai väkivaltaa.

Voiko kiintymyssuhdemalli muuttua aikuisena?

Omaa kiintymyssuhdemalliaan on aikuisena vaikea muuttaa, mutta mahdotonta se ei ole. Muutos alkaa oman käytöksensä tiedostamisesta.

Kiintymyssuhdemallin 1960-luvulla luonut brittiläinen psykiatri John Bowlby vertasi mallia junaraiteistoon: aina tulee uusia asemia ja uusia vaihteita. Elämän muutostilanteissa on mahdollisuus korjata kurssiaan – tai huonossa tapauksessa poiketa turvalliselta pääraiteelta.

Aikuisen uusi asema voi olla vaikkapa hyvä parisuhde. Puolison kanssa tunteiden jakaminen on ehkä helpompaa kuin omien vanhempien. Kiintymyssuhdemallista saattaakin kehittyä rakastavassa suhteessa turvallinen vielä aikuisiällä. Näin turvallinen kiintymyssuhde periytyy myös lapsille.

Lähteenä mm. kirjat Odottavan äidin käsikirja (Duodecim) ja Pesästä lentoon (Wsoy)

Sisältö jatkuu mainoksen alla