Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

– On geneettisesti meissä hyvin syvällä pelätä, mitä vauvalle tapahtuu, jos minä lähden, asiantuntija sanoo.

Parikuinen vauva etsii katseellaan äitiä. Häntä ei näy, joten vauva aloittaa itkun. Tule tänne! Näkökenttään ilmestyy mummi, joka ojentaa unilelun ja ottaa vauvan olkapäälle samalla tavoin kuin äiti aina tekee. Vauva rentoutuu. Tämähän tuntuu tutulta.

Alussa yksi kiintymyssuhde on vauvalle ylitse muiden, ja tavallisesti sen toinen osapuoli on äiti. Tämä ei tarkoita, etteikö vauva viihtyisi myös muiden ihmisten seurassa, jopa kaksistaan.

Silti ajatuskin vauvan jättämisestä hoitajalle voi aiheuttaa vanhemmassa lähes fyysisen pahoinvoinnin tunteen. Mitä jos vauva itkee, ja minä en ole paikalla lohduttamassa?

”On geneettisesti meissä hyvin syvällä pelätä, mitä vauvalle tapahtuu, jos minä lähden.”

Lastenpsykiatrian professori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Kaija Puura vakuuttaa, että huoli on luonnollista.

– On geneettisesti meissä hyvin syvällä pelätä, mitä vauvalle tapahtuu, jos minä lähden, Puura sanoo.

Jatkuvasti saatavilla olevan hoitajan kanssa vauva pystyy turvallisesti rakentamaan käsitystä itsestään ja maailmasta. Puura toivoo, etteivät äidit tekisi kuitenkaan vauvan kanssa olemisesta häkkiä, josta ei ole ulospääsyä.

– Lähtökohdaksi ei tarvitse ottaa, että vauvaa ei saa koskaan jättää hoitoon muuten kuin pakon edessä, hän sanoo.

Vauva pystyy jo varhain luomaan sosiaalisia suhteita myös muihin ihmisiin kuin vanhempiinsa. Hoitajan seurassa vauva pääsee kokemaan uudenlaista vuorovaikutusta.

Isän kanssa kaksin

Vauva hetkuttelee jalkojaan ja ojentelee käsiään kohti isää. Kun mitään ei tapahdu, vauvan otsaan ilmestyy ryppy. Seuraavaksi kuuluu jo kärsimätön parku. Äiti pyyhältää ottamaan vauvan isän sylistä: selvästi vaipanvaihdon aika.

Ensimmäisten kuukausien aikana äidin ja vauvan keskinäinen viestintä kehittyy sujuvaksi. Äidin mieleen voi hiipiä epäilys, voiko vauvan jättää edes kumppanin kanssa kahdestaan. Osaako se varmasti?

Puura rohkaisee äitejä luottamaan kumppaniinsa.

Isän kannalta kahdenkeskisellä ajalla on mullistava vaikutus.

Vauvan kanssa vietetyt tunnit laskevat isän testosteronitasoa ja muuttavat aivotoimintaa. Vanhemman aivot muokkautuvat sen mukaan, paljonko hän viettää aikaa vauvan kanssa.

– Kahdenkeskinen aika opettaa isän herkäksi vauvan tarpeille, Puura sanoo.

Äitiysloma on pitkä aika olla 24 tuntia vuorokaudessa kiinni vauvassa.

– Toinen vanhempi kyllä oppii hoitamaan vauvaa. Hän voi ja saa tehdä sen eri tavalla kuin äiti, Puura sanoo.

Yleensä vauvan kiintymyssuhde rakentuu noin yhdeksän kuukauden ikään mennessä. Sitä ennen vauva ei tee kovin suurta numeroa siitä, onko syli tuttu vai vieras, kunhan joku vastaa hänen tarpeisiinsa. Tässä mielessä pienen vauvan jättäminen hoitoon on helpompaa kuin isomman.

Kiintymyssuhteen rakennuttua vauva alkaa vierastaa. Kovaääninen protestointi voi tuntua vanhemmasta raastavalta, mutta se on luottamuksen osoitus.

Vauva on nyt valinnut suosikki-ihmisensä, joiden kanssa haluaa olla.

Tavallisesti vierastaminen helpottaa kahteen ikävuoteen mennessä.

Näin minä nukahdan

Mummi ja vaari tulevat kylään. Vaari touhottaa vielä eteisessä takkinsa kanssa, kun mummi jo nappaa vauvan syliin. Vauvan silmät tavoittavat äitiä: Miten tähän pitäisi reagoida?

– Vauva katsoo heti vanhempaansa ja päättelee hänen olemuksestaan, ovatko nämä ihmiset turvallisia vai eivät. Jos äidin ilme ja asento viestivät huolta, vauva hermostuu, Puura sanoo.

Vanhemman kannattaa tarkkailla, miten vauva suhtautuu uusiin ihmisiin ja paikkoihin ja onko hän yleensä herkkä stressaaville tilanteille. Jos vauvan perusluonne on rento, hän ei luultavasti ole moksiskaan parin tunnin hoitokeikasta. Aran ja herkän vauvan vanhempien täytyy nähdä enemmän vaivaa ja valmistella huolellisemmin erossaolon aika.

– Lapsen luonne on olennaisempi hoitoon jäämisen näkökulmasta kuin mikään tietty ikä, sanoo psykologian tohtori Riikka Pyhälä Helsingin yliopistosta.

Vanhemmat voivat rakentaa lapselle keinoja tuntea olonsa turvalliseksi rutiinien avulla. Esimerkiksi unilelu ja aina nukkumaan mennessä soitettava soittorasia saattavat auttaa. Kun vauva yhdistää nukahtamisen niihin, hän tuntee olonsa tutuksi ja turvalliseksi myös vanhempien ollessa poissa.

Sitten ensimmäinen kokeilu menee pieleen: vauva on itkenyt koko vanhempien leffakäynnin ajan.

– Vanhemmista vauvan reaktio voi tuntua pahalta, mutta pieni erilläänolo ei aiheuta lapselle korjaamatonta vahinkoa. Vanhempien ei tarvitse jännittää, meneekö tässä nyt kerralla palasiksi koko kiintymyssuhde, Puura lohduttaa.

Miten sinä, äiti, pärjäsit?

Päivähoidon aloitus on iso elämänmuutos niin lapselle kuin vanhemmillekin. Kun kello tulee neljä, tuoreen päiväkotilapsen äiti ottaa viimeiset askeleet puolijuoksua ja kumartuu halaamaan lasta. Lapsi vilkuilee toisella silmällä kesken jäänyttä leikkiään, toisella äitiä.

Riikka Pyhälä ymmärtää, että jälleennäkemisen hetkellä vanhemman päällimmäinen tunne voi olla helpotus.

Hän kuitenkin toivoo, etteivät vanhemmat päättäisi lapsen puolesta, miltä hoidossa oleminen tuntui.

Jos lapsi viihtyi ja leikki kulki, kaikki on luultavimmin hyvin.

Lapsen näkökulmasta olisi hyvä, jos päivähoidon voisi aloittaa vähitellen, aluksi lyhyemmillä päivillä. Alle vuoden ikäisen unen ja ravinnon tarve ei välttämättä vielä veny päiväkodin rutiineihin.

– Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän päivähoidon tulisi muistuttaa tavallista kotiarkea, Kaija Puura sanoo.

Eroaikaa kannattaa selittää lapselle tapahtumien ja vaikkapa kuvien avulla. Tulen hakemaan, kun olet käynyt ulkoilemassa, päiväunilla ja välipalalla.

Lapselle aika ei ole niinkään määre kuin tunne: tuntuu, että äiti on ollut poissa jo tosi kauan. Tunne tulee toiselle nopeammin kuin toiselle.

Yhden vauvan mielestä äidin tunnin jumppa voi olla liikaa, kun toinen aidosti viihtyy hoidossa yön yli, kun vanhemmat viettävät kahdenkeskistä aikaa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imettävän äidin kannattaa suosia hajustettomia tuotteita, sillä äidin tuoksu on vauvalle mieluisin.

1. Synnytyksen jälkeen iho muuttuu

Hormonimuutokset voivat tehdä raskausajan heleän kasvojen ihon rasvaiseksi ja näppyläiseksi synnytyksen jälkeen. Voit siis joutua huolehtimaan ihonhoidostasi tavallista tarkemmin.

Sampoot ja saippuat sisältävät tensidejä, puhdistavia aineita, jotka kuivattavat ihoa herkästi. Käytä siis keholle ja hiuksille vain tarvittava määrä pesuainetta. Normaalin ihon kosteuttamiseen riittää tavallinen, mieto tai hajusteeton kosteusvoide.

Kosteusvoidetta voi tarvittaessa levittää myös rinnoille, mutta vältä rinnanpään ja nännipihan aluetta. Ensinnäkin kosteusvoide maistuu vauvan suussa pahalta, ja toisekseen voiteen ainesosat päätyvät vauvan elimistöön. Vauva voi herkistyä ja allergisoitua näille aineille. Vastasyntyneen hajuaisti on tarkka, ja voimakkaat hajusteet imetyksen alkutaipaleella voivat häiritä vauvaa. Maidon ja äidin ominaistuoksu on vauvalle mieluisin.

2. Raskausarvet vaalenevat ajan kanssa

Imetyksen alussa rinnat saattavat tarvita suojaa ennen kuin ne tottuvat imetykseen. Rasvainen rintamaito suojaa ihoa, kun levität maitotipan rinnanpäälle imetyksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on lanoliini eli lampaanvillarasva, joka on paksumpaa ja antaa erityisen suojan aroille rinnanpäille. Lanoliinivoidetta saa apteekista, ja sitä ei tarvitse pestä pois ennen imetystä.

Jos rinnanpäät ovat todella kipeät tai haavautuneet, kokeile väliaikaisesti rintakumia.

Raskauden aikana iho paikoitellen venyy ja voi kutista. Ihoon jää tavallisesti raskausarpia, eli venymäarpia, jotka ajan mittaan vaalenevat ja muuttuvat huomaamattomimmiksi. Raskaana oleville tarkoitettuja ihonhoitotuotteita voi käyttää myös imetyksen aikana.

Arpigeeliä, joka on tarkoitettu leikkausarville, voi halutessaan käyttää mahdolliseen sektioarpeen. Geeliä saa kuitenkin käyttää vasta, kun haava on kokonaan parantunut.


3. Tuoksuttomat tuotteet ovat vauvalle parhaita

Miedot tai hajusteettomat tuotteet ovat vauvan kanssa paras valinta. Vauvan vaatteet pestään ja huuhdellaan aina hajusteettomilla tuotteilla, sillä vauvan iho on hyvin herkkä. Hajusteettomat tuotteet ovat hyväksi myös äidin iholle. Annostele pyykinpesuainetta ja huuteluainetta vain tarvittava määrä, niin vaatteisiin ei jää pesuainejäämiä.

Luonnonkosmetiikka on hyvä valinta sekä raskaana oleville että imettäville äideille, sillä se ei sisällä ftalaatteja, parabeeneja tai synteettisiä ainesosia.

Kysy Mialta!

  • Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Mitä märempää, sen parempi – jos taaperolta kysytään! Näissä varusteissa leikkijä pysyy kuivana.

Sadehaalarissa on pehmeä ja lämmin fleecevuori, hihan ja lahkeensuissa kuminauhat. Koot 80–140 cm. 64,95 e, Ellos Kids.

Sadesäällä voi leikkiä seepraleikkejä! Lasten sademuoti vilisee eläinkuoseja. Sadetakin koot 74–140 cm. 29,99 e, KappAhl. Sateenvarjo 7,99 e, KappAhl.

Sadehatun saa napakasti kiinni, sillä nauhat joustavat. Teipatut saumat. Koot 48–54. 12,95, Ellos Kids.

Sadetakissa ja sadehousuissa on vesitiiviiksi hitsatut saumat. Vesipilariarvo yli 10 000 mm. Koot 74–92 cm. Takki 44,90 e, housut 39,90 e, Polarn O. Pyret.

Kumisaappaissa on lämmin vuori ja kiristettävä yläosa, joka pitää veden loitolla. Koot 22–37. 44,95 e, Reima.

Töppösten pehmeä ja liukumaton pohja sopii erinomaisesti kävelyä harjoittelevalle lapselle. Nylonkangas hylkii vettä, ja vuori on fleeceä. Koot S (0–9 kk) ja M–XL (9 kk–3 v). 39,90 e ja 48,90 e, Stonz.

Vuorin ansiosta varpaat pysyvät lämpiminä kumisaappaissa. Koot 21–36. 39,50 e, Nokian.

Saderukkasissa on heijastavat nauhat. Koot 80–128 cm. 16,95 e, Reima.

Softshell-haalari riittää kostealla kelillä, sillä se hylkii vettä ja pitää tuulta. Kokopitkä vetoketju.Koot 74–98 cm. 74,95 e, Mjosa Reima.

Ethän pese sadevaatteita liikaa

  • Sadevaatteille riittää usein pelkkä pyyhkiminen tai suihkutus. Pesu liian usein kuluttaa kangasta.
  • Pese sadevaatteet nurinpäin matalassa lämpötilassa.
  • Kuivata ne nurinpäin henkarissa.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.