Hajuaisti on vastasyntyneen aisteista kehittynein. Näin sen merkitys muuttuu vauvan kasvaessa.

1 kk: Tuoksuva äidinmaito

Hajuaisti on vastasyntyneen vauvan aisteista kehittynein. Heti syntymän jälkeen vauva osaa suunnistaa äidin rinnalle, ja jo muutaman päivän iässä hän erottaa oman äidin maidon tuoksun vieraan äidin maidon tuoksusta.

Myös rinnan ympärillä olevat pienet näppylät erittävät hajua, joka ohjaa vauvaa kohti rintaa. Nänninäppyjen määrällä on todettu olevan yhteys imetyksen onnistumiseen. Vauvat myös tykkäävät imeä maitoa mieluummin pesemättömästä, äidiltä tuoksuvasta rinnasta kuin pestystä saippualta tuoksuvasta rinnasta.

Se, mitä syöt ja juot raskausaikana, vaikuttaa vauvan hajuaistin muodostumiseen ja siihen, millaiset makumieltymykset vauvalle kehittyvät. Esimerkiksi äidin nauttiman lakritsin tai valkosipulin aromi kulkeutuu lapsiveteen, jota vauva kohdussa nielee.

6 kk: Hajuista makuihin

Vauva tunnistaa oman äitinsä ja myöhemmin myös toisen vanhempansa pelkän hajun perusteella.

Vanhemman käytetty t-paita voi helpottaa eroahdistusta.

Tuoksut tuovat turvaa. Jos vauva joutuu olemaan erossa vanhemmistaan, tutulta tuoksuva unilelu tai äidin käytetty t-paita helpottavat eroahdistusta. Vauvan tietoinen muisti ei ole vielä kovin kehittynyt, mutta paidan turvallinen tuoksu pitää äidin vauvan mielessä paremmin kuin mikään muu.

Haju- ja makuaisti liittyvät kiinteästi toisiinsa. Suurin osa makuina koetuista aistimuksista on oikeasti hajuja. Sen tajuaa parhaiten kun on flunssa: jos ei haista, ei myöskään maista.

Puolen vuoden tienoilla vauva maistelee ensimmäistä kertaa jotakin muutakin kuin maitoa. Vauva on luonnostaan makean perään, ja tykkää yleensä eniten hedelmäisistä ja marjaisista mauista ja tuoksuista. Siihen vauvaa ohjaa myös äidinmaidon vieno makeus.

2 v: Hajut kiinnostavat

Vaikka lapsella on synnynnäinen viehtymys makeaan, hänelle kannattaa jo pienestä pitäen tarjota myös karvaampia kasviksia ja happamampia marjoja. Syöminen on harjoittelulaji, eikä makupaletti kehity, jos lapsi ei saa testata erilaisia makuja.

Aistimuksissa on kuitenkin myös persoonakohtaisia eroja. Toiset lapset reagoivat herkemmin tuoksuihin ja makuihin kuin toiset. Muista, että lasta ei saa koskaan pakottaa syömään.

Lapset ovat hyvin kiinnostuneista hajuista. ”Mikä täällä haisee?” leikki-ikäiset utelevat usein. Myös pieru- ja kakkahuumorin suosio perustuu osittain hajujen merkityksellisyyteen.

Aikuinen ei tavallisesti ole hajuista yhtä tietoinen, mutta aikuisissakin lapsuudesta tutut tuoksut – isän partavesi, vastapaistettu korvapuusti, tuore leikattu ruoho – nostavat pintaan varhaisia tunnemuistoja.

Vauva 11/16

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.