Hellät kosketukset kertovat pienelle, että hän on rakastamisen arvoinen.

1 kk –  Iho ihoa vasten

Kosketusaisti kehittyy ihmisen aisteista ensimmäisenä ja säilyy pisimpään, elämän loppuhetkiin saakka. Kosketetuksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista.

Kun vauva syntyy, hän pääsee mahdollisimman pian äidin rinnalle. Siinä iho ihoa vasten pieni rauhoittuu syntymän, kylmän ilman ja kirkkaiden valojen aiheuttamasta järkytyksestä. Ihokontaktilla on valtavan tärkeä merkitys vastasyntyneelle, joka on tähän saakka tuntenut ympärillään kohdun turvalliset rajat.

Keskosena syntynyt vauva ei yleensä pääse äidin iholle saman tien, vaan päätyy keskoskaappiin. Onneksi on kenguruhoito. Sen aikana vauva on äidin tai isän paidan alla alasti tai pelkkä vaippa yllään. Kenguruhoito paitsi vahvistaa vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta, myös nopeuttaa keskoslapsen painonnousua ja fysiologisten rytmien, kuten unirytmin, muodostumista.

Kokeile tätä! Silitä vauvan takaraivoa, selkää ja takamusta pitkin rauhallisin liikkein. Se rauhoittaa.

3 kk – Itsetunnon perusta

Ihon kautta pieni vauva alkaa muodostaa yhteyttä oman kehonsa ulkopuolelle. Aikuisen kosketus auttaa vauvaa hahmottamaan kehonsa rajat – vauva ymmärtää esimerkiksi sen, että tämä on minun käteni ja tämä minun jalkani. Tuntoaistin kautta saatava tieto edistää motoristen taitojen kehittymistä.

Kosketuksella on ylipäänsä tärkeä merkitys vauvan kehityksessä. Motoriikan lisäksi kosketus kehittää lapsen älyllisiä ja sosiaalisia taitoja. Tutkimuksissa on todettu, että sellaiset apinanpennut, joita emot halasivat paljon, kasvoivat uteliaiksi, sosiaalisiksi ja keskimääräistä älykkäämmiksi apinoiksi. Epäilemättä vanhemman halaukset tukevat myös ihmislapsen kasvua tasapainoiseksi ja oppimiskykyiseksi aikuiseksi.

Lämmin kosketus kertoo vauvalle, että hän on kokonaisuudessaan hyvä ja rakastettu. Se tunne on vahvan itsetunnon perusta.

Kokeile tätä! Kokeile vauvahierontaa. Siitä hyötyvät erityisesti levottomat ja unihäiriöistä tai koliikista kärsivät vauvat.

2 v – Stressi hallintaan

Kosketus, silitys ja syli ovat parhaita stressinhallintakeinoja. Halaukset helpottavat myös uhmaiän kuohuissa: kun lapsi saa tahtojen taistelun lomassa riittävästi hyvää kosketusta, uhmakkaan käytöksen tarve vähenee.

Ruotsalaisessa päiväkotiryhmässä tutkittiin, millainen vaikutus hieronnalla oli lapsiin. Selvisi, että hieronta vähensi tönimistä ja erityisesti vilkkaimpien poikien aggressiivista käytöstä.

Halausten ja sylin lisäksi kannattaa myös ohimennen pörröttää lapsen hiuksia, antaa pikainen rutistus tai suukko otsalle. Toisinaan voi myös hullutella leikkipainilla tai muilla riehakkaammilla tavoilla. Rymistelyn jälkeen on hyvä rauhoittua vierekkäin loikoilemalla.

Lasta ei voi hemmotella pilalle liialla sylittelyllä. Aikuisen pitää kuitenkin pitää huoli siitä, että lapsi on sylissä omilla ehdoillaan, ei täyttämässä aikuisen tarpeita. Terve lapsi osaa lähteä sylistä omiin puuhiinsa, kun on tankannut riittävästi läheisyyttä. Kun lapsi itse hakeutuu aikuisen lähelle, syli on taas avoinna.

Kokeile tätä! Taapero kaipaa välillä helliä silityksiä, välillä riehakkaampaa peuhaamista. Etsi netistä Nallepaini-liikkeiden ohjeita!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.