Vaikka paino huitelisi käyrien yläpuolella, syytä huoleen ei yleensä ole. 7 kysymystä ja vastausta vauvan painon kehityksestä.

1. Minulle sanotaan, että vauvani on hyvin pullea. Voiko vauva muka olla lihava?

Vauvoista ei voi puhua ylipainoisina tai lihavina samaan tapaan kuin aikuisista. Vaikka posket ja reidet olisivat kuinka pyöreät, pientä lasta ei laiteta laihdutuskuurille.

Osalle etenkin imetetyistä vauvoista on tyypillistä, että paino nousee aluksi hyvin nopeasti. Reisimakkarat alkavat hiljalleen sulaa, kun vauva lähtee liikkeelle ja äidin maidontuotanto tasaantuu.

2. Olen huolestunut. Voiko nopea painonnousu olla merkki sairaudesta?

Vaikka vauvan paino huitelisi neuvolan käyrien yläpuolella, syytä huoleen on vain aivan aniharvoin. Joskus harvoin hallitsematon painonnousu voi kertoa jostakin sairaudesta. Lapsen painoa seurataan neuvolassa.

Jos kasvu on epätavallista, neuvola tekee lähetteen tutkimuksiin. Runsasta painonnousua aiheuttavissa syndroomissa ja geneettisissä sairauksissa on useimmiten muitakin oireita kuin lihominen. Joskus poikkeuksellinen kasvu voi kuitenkin olla ensimmäinen asia, jonka perusteella sairauden jäljille päästään.

3. Vauva haluaa maitoa koko ajan. Pitääkö maidon antamista rajoittaa?

Nykyään suositellaan vauvantahtista imetystä. Tämä tarkoittaa, että lapselle annetaan maitoa niin usein kuin hän haluaa. Tarkoitus on varmistaa, että maitoa muodostuu rinnoissa vauvalle juuri oikea määrä. Tiheä syöminen on siis ihan tarkoituksenmukaistakin.

Vauvat hakevat rinnalta mahantäytteen lisäksi esimerkiksi lohtua. Jos vauva on hyvin itkuinen ja käy rinnalla poikkeuksellisen tiheästi, asia kannattaa ottaa neuvolassa puheeksi. Joskus vauvalla voi olla esimerkiksi kipuja, joihin hän hakee helpotusta rinnalta.

Myös korviketta annetaan vauvan viestien mukaisesti, kelloa katsomatta. Neuvola auttaa oikean maitomäärän pohdinnassa.

Jos vauvaa syöttää pullosta, kannattaa tutustua vauvantahtiseen pulloruokintaan. Siinä seurataan vauvan nälkäviestejä niin, että vauva saa syötyä sopivalta tuntuvan määrän.

4. Vauva söisi soseita vaikka miten paljon. Voiko niitä syödä liikaa?

On hyvin epätodennäköistä, että vauva söisi terveytensä kannalta liikaa.

Suomalaiset vauvat syövät keskimäärin todella terveellisesti. Jos ongelmia on, ne alkavat yleensä vasta, kun vauva siirtyy muun perheen ruokavalioon. Silloinkin pulmana tosin on ennemmin ruuan laatu kuin määrä.

Joskus kiinteät maistuvat niin hyvin, ettei vauva huoli maitoa. Silloin annoksia voi hieman rajoittaa tai tarjota välillä maitoa ensin.

5. Tuntuu pahalta, että kasvukäyrien mukaan vauvani on ylipainoinen. Mitä pitäisi ajatella?

Lapsen kasvun seuranta on herkkä asia. Terveydenhoitajan ja lääkärin pitää tunnistaa todelliset terveysriskit, mutta samalla turhaa pahaa mieltä pitää välttää.

Vauvan säännölliselle mittaamiselle ja punnitsemiselle on tärkeät perustelut. Seurannan avulla voidaan nopeasti huomata, jos vauva esimerkiksi saa liian vähän ravintoa. Myös kasvuun vaikuttavien sairauksien jäljille voidaan päästä varhain.

Vaikka vauvojen kohdalla ei yleensä puhutakaan lihavuudesta, isompien lasten ylipaino on kasvava ongelma. Siksi on tärkeää, että asiasta voidaan puhua.

6. Miksi toinen vauva kasvaa nopeammin kuin toinen?

Suurin kasvua määrittävä tekijä on perimä. Isokokoisen vauvan vanhemmat ovat todennäköisesti myös olleet isoja vauvoja, ja toisinpäin.

Lisäksi kasvuun vaikuttaa ravinto ja muut ympäristötekijät. Jos vauva esimerkiksi sairastaa paljon, hänen ruokahalunsa voi olla huono ja kasvu sen takia hidasta.

Joskus voi käydä niin, että vauva syntyy perimäänsä nähden pienempänä tai isompana. Jos esimerkiksi äidin istukka on toiminut huonosti, vauva voi syntyä pienikokoisena. Tällöin vauva saattaa synnyttyään kerryttää painoa hyvin nopeasti saavuttaakseen perimänsä mukaisen painon.

7. Miten vauvaiän kasvu vaikuttaa myöhempään elämään?

Sikiöajan ja ensimmäisen elinvuoden kasvu heijastuu aikuisiän lihavuusriskiin eri tavoin. Erityinen merkitys näyttää olevan syntymäkoolla.

Jos vauva syntyy raskausviikkoihin nähden suurikokoisena, riski lihavuuteen myöhemmin näyttää olevan tavallista suurempi. Toisaalta sekin on yhdistetty myöhempään ylipainoisuuteen, jos vauva syntyy odotettua pienempänä ja ottaa painoaan kiinni reippaasti syntymän jälkeen.

Kyse on todennäköisyyksistä, joita on turha liikaa murehtia. Tärkeintä on opettaa lapselle terveitä elämäntapoja, kuten säännöllistä ruokarytmiä ja liikunnallista elämäntyyliä.

Asiantuntijat ja muut lähteet: Lastentautien erikoislääkäri Antti Saari ja Imetyksen tuki ry:n vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem. THL:n Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille.

Vauva 11/16