Maitoallergian oireet puhkeavat tavallisimmin 2–6 kuukauden iässä.

Kuinka yleinen lasten lehmänmaitoallergia on ja periytyykö se?

Maitoallergiaa on 1–2 prosentilla lapsista. Allerginen taipumus periytyy. Jos suvussa on allergiaa, se voi ilmetä jo lapsuudessa ruoka-allergioina tai vasta myöhemmin esimerkiksi pölyallergiana.

Mistä maitoallergia johtuu?

Lehmänmaitoallergiassa lehmänmaidon valkuaisaine eli proteiini aiheuttaa allergisen reaktion. Maitoallergia sotketaan usein laktoosi-intoleranssiin, mutta allergiselle eivät sovi edes laktoosittomat maitotuotteet.

Miten maitoallergia oirehtii? Missä iässä vaiva tavallisesti alkaa?

Maitoallergian oireet puhkeavat tavallisimmin 2–6 kuukauden iässä, kun altistumista on tapahtunut tarpeeksi. Joskus oireet ovat selvät jo pariviikkoisella. Tavallisia oireita ovat kutiseva ihottuma ja suolioireet kuten vatsakivut, ilmavaivat, ripuli tai ummetus, ja näihin kaikkiin liittyvä itkuisuus. Allergiaitkua saatetaan joskus pitää koliikkina. Oireet voivat ilmetä myös refluksina. Harvinaisempia oireita ovat hengitysteiden limaisuus, nuha ja yskä. Kaikkia oireita ei ole kaikilla.

Altistustestit on syytä tehdä lääkärin valvonnassa. Myös erityiskorvikkeiden korvauksia varten tarvitaan diagnoosi.

Miten allergia vaikuttaa imetykseen?

Maitoallergian hoito on välttämisen ja siedättämisen tasapainoilua. Jos oireet ovat välittömiä ja voimakkaita, hoitona on lehmänmaitopohjaisten tuotteiden täydellinen välttäminen, myös imettävällä äidillä. Vältettävien listalle joutuvat aluksi usein myös kananmuna, soija sekä kotimaisista viljoista vehnä, ruis ja ohra. Naudanlihan kautta välittyvää maitoproteiinia suurin osa sietää,  pieni osa ei.

Lievää maitoallergiaa suositellaan hoidettavaksi vähitellen siedättämällä.

Mitä imettävä äiti ja lisäruokia jo saava vauva voivat yleensä syödä?

Monille imettäjille sekä allergisille lapsille sopivia maitoa korvaavia tuotteita ovat esimerkiksi riisi- ja kaurapohjaiset tuotteet. Alle vuoden ikäiselle parhaita maitoa korvaavia tuotteita ovat apteekista saatavat erityiskorvikkeet. Kiinteiden ruokien kohdalla kannattaa kysyä ohjeita neuvolasta ja lääkäriltä.

Lapsen allergian selvittely vaatii usein pitkäjänteistä salapoliisityötä. Sopivat ruoka-aineet selviävät yksi kerrallaan kokeilemalla.

Kuinka kauan maitoallergista vauvaa on hyvä imettää?

Täysimetyksen suosituspituus on 4–6 kuukautta. Kiinteitä ruokia kannattaa aloitella neljän kuukauden jälkeen, jolloin vauvan kehityksessä on uusien ruokien kohdalla ”siedätysikkuna” avoinna.

Imetyksen kokonaiskesto on kiinni äidistä ja lapsesta. Lähtökohtana on, että imetysdieetistä huolimatta myös äiti voi hyvin ja saa ravinnosta kaikki tarvittavat ravintoaineet.

Voiko maitoallergiaa ehkäistä?

Imettäjän ei kannata välttää lehmänmaitoa tai muitakaan ravintoaineita lapsen allergian pelossa. Vasta puhjenneita oireita ryhdytään hoitamaan. Parhaillaan tutkitaan, voivatko maitohappobakteerit ehkäistä allergioita.

Koska maitoallergia paranee?

Maitoallergia alkaa useimmilla helpottaa vuoden ikäisenä, ja 2-vuotiaista se on parantunut jo yli puolella. 3–4-vuotiaista valtaosalle maito jo sopii. Jos voimakas maitoallergia jatkuu vielä kuuden vuoden iässä, lasta voidaan siedättää maidolle lääkärin valvonnassa. Aikuisikään jatkuva maitoallergia on äärimmäisen harvinaista.

Vastaajana on lasten allergioihin perehtynyt lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela

Vierailija

Vauvan maitoallergia

Tässä blogissa allergialasten vanhemmat kirjoittavat kokemuksiaan kentältä. Kirjoitukset eivät edusta minkään ryhmän mielipidettä. Sosiaalisesta mediasta löytyy useita allergialasten vanhempien vertaistukiryhmiä. http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lämpimänä pysymisen salaisuus on kerroksissa ja oikeissa materiaaleissa. Viisi nyrkkisääntöä helpottavat uloslähtöä.

1. Kerroksia sään mukaan

Touhuava taapero tuottaa liikkuessaan lämpöä, joten liikaakaan ei pitäisi päälle topata. Useat ohuet kerrokset lämmittävät paremmin kuin yksi paksu, sillä kerrosten väliin jää ilmaa. Kerroksia on myös tarvittaessa helppo riisua pois.

Ihoa vasten kannattaa pukea esimerkiksi merinovillaa, joka lämmittää ja siirtää kosteutta. Puuvilla taas on pakkasella ihoa vasten kylmä. Välikerrokseksi sopivat fleece, college ja villa, ja päällysvaatteet suojaavat tuulelta ja tuiskulta.

Puuvilla on pakkasella ihoa vasten kylmä.

2. Ei turhaa kasvunvaraa

Isoissa kengissä lapsen on kömpelö liikkua, ja liian isoilla rukkasilla on hankala tarttua leluihin, mikä vie ulkoilusta ilon ja liikkeen. Paikallaan nököttävä taapero palelee helposti. Myöskään liian pieni vaate ei lämmitä, sillä alle ei mahdu lisäkerroksia.

3. Kunnon kengät

Hyvissä talvikengissä on paksu pohja ja vuori, ja niihin mahtuu tarvittaessa ohut villasukka. Tarpeeksi tilavassa kengässä myös ilma eristää lämpöä.

Paikallaan nököttävä taapero palelee helposti.

4. Sukilla on väliä

Pienenkin lapsen jalka hikoilee, joten helposti kostuva puuvilla on pakkasella huono vaihtoehto.

Jalat pysyvät parhaiten lämpiminä sekoitemateriaalista, merinovillasta tai villasta valmistetuissa sukissa. Jarrusukkia ei kannata jättää jalkaan ulkoillessa, sillä sukka ei liu’u normaalisti kenkään ja varpaat jäävät kippuraan.

5. Päätä ei saa paleltaa

Pään kautta lämpöä poistuu tehokkaasti, ja lapsilla pään osuus kehosta on suhteellisesti suurempi kuin aikuisilla. Hattu on sopivan lämmin, jos lapsen niska on ulkoillessa lämmin. 

Villapipo pitää lämmön ja siirtää kosteutta iholta. Kypärähatun plussa on, että se pitää kasvot, kaulan ja niskan lämpimänä. Toppahattu taas on tarpeen kovimmilla pakkasilla.

Villapipo pitää lämmön ja siirtää kosteutta iholta.

Paljon liikkuvalle lapselle riittää ohuempi hattu kuin taaperolle, joka ei liiku paljoakaan. Jos lapsi ensin hikoilee tukkansa märäksi liian paksussa päähineessä, paikallaan ollessa kylmä tulee nopeasti.

+ pieni materiaalisanasto

  • Merinovilla – Kuidut ovat pidempiä ja ohuempia kuin normaalin villan. Merinovilla siirtää kosteutta iholta paremmin kuin keinokuidut eikä hengittävänä hiosta sisälläkään.
  • Silkkivilla – Yhdistelmä merinovillaa ja luonnonsilkkiä. Ohuesta ja hengittävästä silkkivillasta valmistetaan esimerkiksi mukavan tuntuisia aluskerrastoja.
  • Goretex – Ohut polytetrafluorieteenikalvo, jonka ansiosta vaate tai jalkine pitää vettä ja tuulta mutta hengittää. Goretex kestää kovaakin kulutusta.
  • Primaloft – Kevyt ja pehmeä keinokuitu, joka hylkii vettä ja pitää tuulta sekä haihduttaa kosteutta iholta. Käytetään esimerkiksi sukissa, kerrastoissa ja käsineissä.
  • Thinsulate – Materiaali, joka sitoo tehokkaasti ilmamolekyylejä kehon ja ulkoilman välille ja eristää näin lämpöä. Myös thinsulate kestää kosteutta ja hengittää. 

Nappaa talteen myös talvipukeutusmisopas joulukuun 2017 Vauva-lehdestä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Wuaaah! Silikonisiveltimellä saa hienoja kuvioita sekä paperiin että äidin paitaan. Kuva: Riina Peuhu
Wuaaah! Silikonisiveltimellä saa hienoja kuvioita sekä paperiin että äidin paitaan. Kuva: Riina Peuhu

Värikylpy on Aaro-vauvan ensimmäinen harrastus. Seuraavaksi hän suuntaa jumppaan ja muskariin, äiti Piia kertoo.

Taideaterian päälle kuuluu pieni röyhtäisy. Yhdeksänkuisen Aaron suupielet ovat puolukkajauhosta punaiset. Taito Pirkanmaan ohjaaja Elisa Nyman kehottaa tunnustelemaan, katselemaan ja kuuntelemaan, mutta osa aineksista päätyy tässä porukassa myös suuhun.

Tänään vauvojen värikylvyn teemavärinä on punainen. Aaro on levittänyt papereille lämmintä mannakiisseliä ja kylmää mustikkasosetta, kuunnellut linssien rapinaa lattialle ja tunnustellut ilmavaa organzaa.

Pojan peppu on kirkkaan vaaleanpunainen kiisselin päällä liukumisesta. Vieressä kaveri Veini, yhdeksän kuukautta, katsoo kiinnostuneena Aaron suupieliä.

– Hän selvästi ajattelee, että mitä Aaro syö, ja ennen kaikkea, että mistäs minullekin saataisiin, Veinin äiti Henna nauraa.

Aaron ja Veinin äidit kuvailevat lapsiaan sosiaalisiksi vauvoiksi, joiden kanssa on helppo lähteä mihin tahansa. Kuva: Riina Peuhu
Aaron ja Veinin äidit kuvailevat lapsiaan sosiaalisiksi vauvoiksi, joiden kanssa on helppo lähteä mihin tahansa. Kuva: Riina Peuhu

Aaro tarttuu silikonisutiin ja laittaa sen välillä paperiin, välillä suuhun. Silikoni tuntuu mukavalta ikeniä vasten.

– Tiesin jo heti Aaron ollessa pieni, että haluan hänen kanssaan värikylpyyn. On hauska kokeilla vauvan kanssa erilaisia juttuja. Käymme yhdessä myös jumpassa, ja pian aloitamme muskarin, Piia-äiti kertoo.

Piia ei tahdo liikaa ohjata Aaron mieltymyksiä. Hän toivoo voivansa tarjota lapselle monenlaista tekemistä ja antaa lapsen sitten päättää itse, mihin hän syventyy.

”Vuorovaikutusta syntyy, kun pensseli lipsahtaa paperilta kaverin paidan etumukseen.”

Piia sanoo yllättyneensä siitä, kuinka moneen aistiin värikylpy vetoaa.

– En osannut odottaa, että täällä vauva pääsee kokeileman erilaisia tekstuureja ja kokee myös esimerkiksi aineiden lämpötilan vaihteluita kuumasta kylmään.

Piia ei ajattele, että värikylvyssä olisi kyse taiteesta tai taideharrastuksesta. Ryhmässä touhuaa vauvoja nelikuisista yksivuotiaiksi, joten ei tässä vielä picassoja lähdetä jäljentämään.

Elisa Nyman sanookin, että värikylvyn painopiste on vanhemman ja vauvan välisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Vuorovaikutusta syntyy myös vauvojen välillä.

– Vauvasta on jännittävää tarkkailla, mitä toinen vauva tekee. Vuorovaikututusta syntyy myös, kun pensseli lipsahtaa paperilta kaverin paidan etumukseen, Elisa sanoo.

Yksi päämäärä on ohjata lasta havaitsemaan, että hän pystyy itse tuottamaan jälkeä, kuten vaikkapa punaisen kämmenen kuvan paperille.

– Aikuisen on tärkeä sanallistaa, että nyt sinä teit tämän. Vanhemman kanssa vauva opettelee kommunikointia ja vastavuoroisuutta tekemällä havaintoja ja jakamalla niitä. Vauva oppii nopeasti, että vanhempikin innostuu, kun hän tuottaa jäljen paperiin, Elisa kertoo.

Kiisseliä tulossa! Maalaamisen välissä Aaro kipuaa mielellään äidin syliin. Siksi molemmat vaihtavat vaatteet värikylvyn jälkeen. Kuva: Riina Peuhu
Kiisseliä tulossa! Maalaamisen välissä Aaro kipuaa mielellään äidin syliin. Siksi molemmat vaihtavat vaatteet värikylvyn jälkeen. Kuva: Riina Peuhu

Aiempien kertojen teemavärit ovat olleet sininen ja vihreä. Piia ja Henna kertovat, että sekä Aaro että Veini tuntuivat innostuneemmilta niistä kuin nyt punaisesta.

”Veini oli vihreällä kerralla ihan liekeissä. Hän innostui erityisesti tillistä!”

– Voiko olla, että olemme huomaamattamme jo ohjanneet lapset siihen, että vihreä ja sininen ovat poikien värejä, Piia pohtii.

– Veini oli vihreällä kerralla ihan liekeissä. Hän innostui erityisesti tillistä! Nyt oli enemmän lattialla lastan imeskelyä, Henna jatkaa.

Värikylvyn jälkeen suurin osa sekä äideistä että vauvoista on myös oikean kylvyn tarpeessa. Onneksi vaihtovaatteet ovat mukana.

Piia myöntää, että värikylvyssä syntyvä sotku on kivaa, kun ei tarvitse itse olla siivoamassa sitä. Omassa olohuoneessa vastaavat kokeilut vähän kiristäisivät.

– Toisaalta Aaro sormiruokailee, joten keittiö näyttää joka tapauksessa välillä aika samalta kuin värikylpyhuone, Piia toteaa.

Juttu on julkaistu Vauva-lehdessä 10/2017.