Maitoallergian oireet puhkeavat tavallisimmin 2–6 kuukauden iässä.

Kuinka yleinen lasten lehmänmaitoallergia on ja periytyykö se?

Maitoallergiaa on 1–2 prosentilla lapsista. Allerginen taipumus periytyy. Jos suvussa on allergiaa, se voi ilmetä jo lapsuudessa ruoka-allergioina tai vasta myöhemmin esimerkiksi pölyallergiana.

Mistä maitoallergia johtuu?

Lehmänmaitoallergiassa lehmänmaidon valkuaisaine eli proteiini aiheuttaa allergisen reaktion. Maitoallergia sotketaan usein laktoosi-intoleranssiin, mutta allergiselle eivät sovi edes laktoosittomat maitotuotteet.

Miten maitoallergia oirehtii? Missä iässä vaiva tavallisesti alkaa?

Maitoallergian oireet puhkeavat tavallisimmin 2–6 kuukauden iässä, kun altistumista on tapahtunut tarpeeksi. Joskus oireet ovat selvät jo pariviikkoisella. Tavallisia oireita ovat kutiseva ihottuma ja suolioireet kuten vatsakivut, ilmavaivat, ripuli tai ummetus, ja näihin kaikkiin liittyvä itkuisuus. Allergiaitkua saatetaan joskus pitää koliikkina. Oireet voivat ilmetä myös refluksina. Harvinaisempia oireita ovat hengitysteiden limaisuus, nuha ja yskä. Kaikkia oireita ei ole kaikilla.

Altistustestit on syytä tehdä lääkärin valvonnassa. Myös erityiskorvikkeiden korvauksia varten tarvitaan diagnoosi.

Miten allergia vaikuttaa imetykseen?

Maitoallergian hoito on välttämisen ja siedättämisen tasapainoilua. Jos oireet ovat välittömiä ja voimakkaita, hoitona on lehmänmaitopohjaisten tuotteiden täydellinen välttäminen, myös imettävällä äidillä. Vältettävien listalle joutuvat aluksi usein myös kananmuna, soija sekä kotimaisista viljoista vehnä, ruis ja ohra. Naudanlihan kautta välittyvää maitoproteiinia suurin osa sietää,  pieni osa ei.

Lievää maitoallergiaa suositellaan hoidettavaksi vähitellen siedättämällä.

Mitä imettävä äiti ja lisäruokia jo saava vauva voivat yleensä syödä?

Monille imettäjille sekä allergisille lapsille sopivia maitoa korvaavia tuotteita ovat esimerkiksi riisi- ja kaurapohjaiset tuotteet. Alle vuoden ikäiselle parhaita maitoa korvaavia tuotteita ovat apteekista saatavat erityiskorvikkeet. Kiinteiden ruokien kohdalla kannattaa kysyä ohjeita neuvolasta ja lääkäriltä.

Lapsen allergian selvittely vaatii usein pitkäjänteistä salapoliisityötä. Sopivat ruoka-aineet selviävät yksi kerrallaan kokeilemalla.

Kuinka kauan maitoallergista vauvaa on hyvä imettää?

Täysimetyksen suosituspituus on 4–6 kuukautta. Kiinteitä ruokia kannattaa aloitella neljän kuukauden jälkeen, jolloin vauvan kehityksessä on uusien ruokien kohdalla ”siedätysikkuna” avoinna.

Imetyksen kokonaiskesto on kiinni äidistä ja lapsesta. Lähtökohtana on, että imetysdieetistä huolimatta myös äiti voi hyvin ja saa ravinnosta kaikki tarvittavat ravintoaineet.

Voiko maitoallergiaa ehkäistä?

Imettäjän ei kannata välttää lehmänmaitoa tai muitakaan ravintoaineita lapsen allergian pelossa. Vasta puhjenneita oireita ryhdytään hoitamaan. Parhaillaan tutkitaan, voivatko maitohappobakteerit ehkäistä allergioita.

Koska maitoallergia paranee?

Maitoallergia alkaa useimmilla helpottaa vuoden ikäisenä, ja 2-vuotiaista se on parantunut jo yli puolella. 3–4-vuotiaista valtaosalle maito jo sopii. Jos voimakas maitoallergia jatkuu vielä kuuden vuoden iässä, lasta voidaan siedättää maidolle lääkärin valvonnassa. Aikuisikään jatkuva maitoallergia on äärimmäisen harvinaista.

Vastaajana on lasten allergioihin perehtynyt lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela

Vauvan maitoallergia

Tässä blogissa allergialasten vanhemmat kirjoittavat kokemuksiaan kentältä. Kirjoitukset eivät edusta minkään ryhmän mielipidettä. Sosiaalisesta mediasta löytyy useita allergialasten vanhempien vertaistukiryhmiä. http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.