Kun nuori pääsee mukaan laatimaan sääntöjä iltamenoihin, hän noudattaa niitä paremmin.

Kello käy kahtatoista perjantaiyönä, mutta 15-vuotiasta ei vielä näy kotona. Sovittu aika on tullut ja mennyt, eikä kännykkään vastata. Taas sama juttu, joudut valvomaan ja odottamaan. Kiukuttaa vietävästi, ja samalla huolestuttaa. Mitä jos jotakin on sattunut? Onko kuvioissa päihteitä?

Miten perhe-elämää rasittava asia saataisiin kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun? Ja kuinka puuttua nuoren alkoholikokeiluihin?

Laatikaa säännöt yhdessä

Sovi säännöistä yhdessä nuoren kanssa, silloin hän noudattaa niitä paremmin. Perustele, miksi sääntöjä pitää olla, ne eivät ole mielivaltaa. Kertovathan perheen aikuisetkin menemisistään ja kotiintuloajoistaan. Teini saattaa nimitellä sinua tiukkapipoksi, mutta tuntee olonsa turvalliseksi: hänestä välitetään.

Pidä kiinni sopimuksista, vaikka se olisi työlästä. Näin nuori oppii itsekin asettamaan rajoja itselleen. Välinpitämättömyys ja liika sallivuus aiheuttavat epävarmuutta.

Kaikki teinit eivät tarvitse kotiintuloaikoja, mutta jos kotiutuminen tapahtuu toistuvasti lapsen ikään nähden liian myöhään, sovitut kellonajat ovat paikallaan. Tehkää sopimus, että nuori käy moikkaamassa kotiin tullessaan. Hyvät yöt toivottaessasi voit samalla silmäillä, että lapsi on kunnossa.

Sopikaa seuraamuksista

Kotiintuloaikojen rikkomisesta koituu seuraamuksia sopimuksenne mukaan. Yhdelle toimii kotiaresti, toinen tulee seuraavalla kerralla myöhästymisen verran aikaisemmin kotiin.

Jos myöhästyminen johtuu esteestä, nuoren pitää ilmoittaa asiasta. Edellytä, että lapsi vastaa puhelimeen, kun itse soitat hänelle. Luottamusta ei ansaita pitämällä kännykkää kiinni, eikä laistamalla toistuvasti sovituista säännöistä.

Hae tarvittaessa nuori kotiin itse, vaikka se olisi hänen mielestään kuinka noloa.

”Menen yhdelle Jennille yöksi” ei riitä

Jos et tiedä missä ja kenen kanssa lapsi on, menetät kontrollin. Kavereiden luona yöpyminen sovitaan kaverin vanhempien kanssa. Öinen puhelinsoitto epämääräisestä kyläilystä ei riitä.

Murrosikäisten päihteidenkäyttö on todennäköisintä silloin, kun vanhemmat eivät tiedä missä ja kenen seurassa nuori on.

Älä hanki alaikäiselle alkoholia

Älä mene siihen halpaan, että ostat lapselle pari siideriä siinä luulossa, että sittenpähän tiedät mitä hän juo. Et tiedä. Omien pullojen ostaminen sen sijaan antaa nuorelle virallisen lupasi juoda.

Epäilemättä teini-ikäinen silti jossakin vaiheessa kokeilee alkoholia. Kielteinen kanta alaikäisen juomiseen saattaa kuitenkin siirtää kokeilujen alkamista ja ehkäistä alkoholin säännöllistä käyttöä.

Entä jos nuori kotiutuu humalassa?

Joskus käy niin, että bileet lähtevät hanskasta ja nuori tulee humalassa kotiin. Asia pitää selvittää, mutta anna teinin nukkua ensin päänsä selväksi.

Rankaisua parempi vaihtoehto on kunnon keskustelu: Pyydä nuorta kertomaan mitä tapahtui, ja miettikää sitten yhdessä tilannetta. Mitä pitäisi tehdä, ettei sama toistuisi? Muistuta, että kotiin voi tulla aina, oli tilanne mikä hyvänsä.

Älä pelkää nuoren kiukkua

Teini voi kiukutella säännöistä ja seuraamuksista, mutta kestät sen kyllä. Vanhemman lujuus tuo nuorelle turvaa. Murrosikäinen tarvitsee turvallisen kohteen, jota vastaan kapinoida.

Tutustu nuoren kavereihin

Tutustu lapsesi kavereihin, niin tiedät keiden kanssa hän liikkuu.

Tutustu myös kaverien vanhempiin. Koulujen vanhempainillat ovat mainio paikka verkostoitua ja sopia pelisäännöistä. Kun kotiintuloajat ovat samat kuin muilla, nuorten on helpompi niitä noudattaa.

Asiantuntijana on psykologi ja perheterapeutti Aino Pulkka / Psykologipalvelu Aino Pulkka, Iisalmi

Lue lukijoiden vinkkejä ja kokemuksia keskustelusta: Teinien yöhulinat, millaiset pelisäännöt?

Täältä tukea vanhemmille:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Vanhempainpuhelin 0600 12277

Vierailija

Näin sovit reilut säännöt teinin iltamenoihin

Kun olin kersa niin vanhemmat lukivat ihan hyvää lakia. jos kotiintuloajasta lipsuttiin niin seuraavalla kerralla tullaan tuntia ennen hakemaan ja jos se ei tepsi niin niin sitä seuraavalla kerralla isi ja äiti tulevat han alkuillasta asti mukaan. Kyllä opetti kellonkäyttöön. Rakastan vanhempiani tästäkin syystä. Ja oli helppoa sanoa kavereille että "12 pitää olla himaas, kotijoukot uhkailee".
Lue kommentti
Vierailija

Näin sovit reilut säännöt teinin iltamenoihin

Ihan totta tunnetteko te teinejä joiden mielestä jotkut säännöt kotiin tulosta on "reiluja"? Siis: 'keskustellaan' teinin kanssa (?) mutta aikuisen tehtävähän on pitää kiinni siitä että haluaa sääntöijä jos kerran on keskustelua niistä aloittanut. Jos se teini saisi 'keskustelussa' oman mielipiteensä läpi, ei mitään sääntöjä edes olisi! Tsemppiä teille vanhemmille: ette te mitään keskustelemalla saa läpi ja teette itsenne vain naurettaviksi. Olkaa vanhempia älkääkä mitään 'kavereita' ja...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vaikka kuukautiset ovat arkinen asia, vanhemman on syytä valmistaa lasta niihin jo hyvissä ajoin etukäteen.

Miten valmistaa lasta kuukautisten alkamiseen? Entä jos lapsi ei halua puhua asiasta? Mitä, jos perheen ainoa aikuinen on isä?

Erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström vastaa viiteen kysymykseen liittyen lapsen kuukautisten alkamiseen:

1. Mistä voi päätellä, että tyttären kuukautiset ovat alkamassa?

Kuukautisia voi odottaa alkavaksi, kun lapsella alkaa ilmetä muitakin murrosiän merkkejä, kuten pituuskasvun pyrähdys, häpy- ja kainalokarvoitus, valkovuoto ja rintojenkasvu.

Tyttären kuukautiset voivat alkaa samoihin aikoihin kuin äidinkin, joten äidin kannattaa muistella omaa kuukautisten alkamishetkeä. Toisaalta lapsen kuukautistet voivat alkaa hyvinkin eri lailla kuin vanhemman.

2. Kuinka vanhemman tulisi varautua kuukautisten alkamiseen?

Vanhemman kannattaa alkaa ennakoida tulevaa viimeistään, kun huomaa tyttärensä olevan esimurrosiän kynnyksellä. Ja ennakointi ei siis koske vain äitejä: Myös perheen toisen vanhemman on hyvä olla tietoinen, mitä kuukautiset tarkoittavat ja kuinka toimia niiden alkaessa.

Myös perheen toisen vanhemman on hyvä olla tietoinen, mitä kuukautiset tarkoittavat ja kuinka toimia niiden alkaessa.

Kuukautisista kannattaa jutella lapsen kanssa jo etukäteen useamman kerran, jotta niistä tulee arkinen juttu. Lapselle kannattaa selittää, mitkä asiat enteilevät kuukautisia. Kaupasta voi käydä yhdessä ostamassa sopivia siteitä ja pikkuhousunsuojia. Jos yhteinen kauppareissu tuntuu lapsesta kiusalliselta, aikuisen on huolehdittava, että kuukautistarvikkeita löytyy valmiiksi kotoa. Vanhemman tehtävä on kertoa lapselle, missä siteitä säilytetään ja kuinka niitä käytetään.

Lapselle voi pakata kouluun pienen huomamaattoman pussukan, jossa on intiimipyyhe ja muutama side. Kannattaa käydä etukäteen läpi, kuinka toimia, jos kuukautiset alkavat yllättäen kaverin luona, koulussa tai harrastuksessa. Kannattaa antaa toimintaohjeet erilaisten konkreettisten tilanteiden varalle: miten toimia tai mitä sanoa opettajalle, jos veri on vuotanut läpi housuista.

Kannattaa käydä etukäteen läpi, kuinka toimia, jos kuukautiset alkavat yllättäen vaikkapa harrastuksessa.

Kuukautisista on olemassa monta hyvää kirjaa ja lehtiartikkelia kuten tuorempana esimerkiksi Rosa Meriläisen ja Sanna Seikon Ne - Kuukautiskirja (Karisto) tai ilmainen Lunetten Pieni kirja kuukautisista. Myös vanhempien, varsinkin isien, voisi olla hyvä lukea kirjallisuutta aiheesta.

3. Kun kuukautiset alkavat, miten puhua lapsen kanssa?

On tärkeää tunnustella, miten lapsi itse reagoi. Oleellista on kunnioittaa lapsen asettamia rajoja: Jos häni kaipaa lohtua, voi lohduttaa. Jos lapsi on asiasta ilahtunut, sitä voi juhlistaa vaikka shoppailuretkellä tai kakulla.

Asiasta kannattaa jutella. Vanhempi voi kertoa esimerkiksi omia kokemuksiaan ja tuntemuksia nuoruusiältä. Lapsen kysymyksiin kannattaa luonnollisesti vastailla mahdollisimman avoimesti.

Oikeaan suhtautumiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, koska lapset ovat kaikki erilaisia ja reagoivat asioihin eri tavalla. Aina voi onnitella, ovathan kuukautiset askel naiseuden tiellä!

Aina voi onnitella, onhan kuukautiset askel naiseuden tiellä!

Jos kuukautiset ovat hyvin kivuliaat tai niitä ei ala kuulua, kannattaa varata aikaa gynekologille.

Kuukautisten alkamisesta kannattaa kertoa myös opettajalle, jos kuukautiset alkavat jo alakoulun alimmilla luokilla. Näin vanhempi suojaa lasta esimerkiksi liikuntatuntien kiusallisilta tilanteilta.

4. Mitä ei ainakaan kannata tehdä?

Ulkopuolisille ei kuukautisten alkamisesta kannata vouhottaa, sillä se rikkoo lapsen intimiteetin suojaa ja saattaa lapsen kiusalliseen tilanteeseen. Se voi myös vahingoittaa lapsen luottamusta vanhempaansa.

Nuorelle ei pitäisi kertoa mitään omia kauhukokemuksia, vaikka totta kai kannattaa puhua mahdollisista kivuista ja runsaasta vuodosta. Lapsen on hyvä tietää, milloin voi turvautua paksumpaan siteeseen tai särkylääkkeeseen.

Kuukautiset ei saa olla edes sisarusten keskeisten nahistelujen kiusaamisväline.

On tarpeellista käydä kuukautisten alkaminen läpi myös muiden perheenjäsenten kanssa. Kuukautiset eivät ole missään tilanteessa hyväksyttävä kiusaamisen tai nälvimisen muoto. Intiimiasiat eivät saa olla edes sisarusten keskeisten nahistelujen kiusaamisväline.

Muut perheenjäsenet voivat antaa hieman löysää nuorelle, joka käy läpi ensimmäisiä kuukautisiaan ja joka voi hormonien takia olla kiukkuinen tai käyttäytyä epäreilusti.

5. Mitä jos lapsi ei kerro vanhemmalle kuukautisistaan tai halua puhua niistä lainkaan?

Jos lapsen kuukautiset ovat alkaneet eikä hän ole itse maininnut niistä mitään, voi esimerkiksi hyvän yön toivotusten lomassa kertoa neutraalilla äänellä, että on huomannut kuukautisten alkaneen. Voi myös kysyä, tietääkö lapsi, missä suojat kotona säilytetään, tarvitseeko hän jotain kaupasta tai haluaako lapsi jutella asiasta. Tärkeää on tehdä selväksi, että ’täällä ollaan’, ja luoda ilmapiiri, jossa lapsi voi halutessaan jutella asiasta.

Osa tytöistä ei halua jutella kuukautisten alkamisesta isän kanssa, ja lapsen päätöstä tulisi kunnioittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö isän tulisi olla tietoinen taustalla lapsen tarpeista ja kuukautisiin liittyvistä seikoista.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ei, et ole epäonnistunut kasvattajana. Aivojen mullistus murrosiän kynnyksellä heikentää lapsen kykyä empatiaan, mutta onneksi vain hetkeksi.

Läski! Vammainen! Näillä sanoilla esiteinit keskustelevat luokan whatsappissa. Mikä niitä vaivaa, ihmettelee aikuinen.

Osa esimurrosikäisistä on kaverisuhteissaan ilkeitä ja epäempaattisia. Luokkahenki oli vielä viime vuonna ihan hyvä, mutta nyt se on mennyttä, kun toisten ulkonäköä arvostellaan ja joku suljetaan kaveripiirin ulkopuolelle hylkiöksi.

Esimurrosiässä aivot ovat kovimmassa kehitysvaiheessa sitten varhaislapsuuden.

Yksi syy tähän löytyy aivoista. Esimurrosiässä aivot ovat kovimmassa kehitysvaiheessa sitten varhaislapsuuden. Etuotsalohkojen kehitys kestää pitkään. Etuotsalohkoja tarvitaan esimerkiksi oman toiminnan kontrollointiin sekä oman sen tarkasteluun ikään kuin ulkopuolisen silmin. Murrosiässä näissä toiminnanohjaukseksi kutsutuissa taidoissa tapahtuu notkahdus, mikä saattaa selittää sen, että nuori käyttäytyy yhtäkkiä epäempaattisesti.

Ole sinä lisäaivo

Murrosikäisen kykyä myötätuntoon heikentää aivomyrskyn lisäksi se, että hänen huomionsa on muissa asioissa. Nuorella on täysi työ miettiä, kuka ja millainen hän on. Se voi viedä huomiokykyä toisten tunteiden ymmärtämiseltä.

Järjettömältäkin tuntuvan toiminnan taustalla on yleensä jokin logiikka. Usein se liittyy siihen, että kaikki ihmiset haluavat olla tärkeitä toisten silmissä. Koviksen lailla käyttäytyvä jenginjohtajakin tekee sitä, millä uskoo saavansa muilta arvostusta.

Auta lasta miettiään, miltä hänestä itsestään tuntuisi, jos häntä kohdeltaisiin samoin.

Toimi sinä lapsen lisäaivoina ja auta häntä miettimään, miltä hänen toimintansa muista tuntuu ja miltä hänestä itsestään tuntuisi, jos häntä kohdeltaisiin samoin. Miltä hylkääminen voisi tuntua? Miten eri tilanteissa voisi käyttäytyä hedelmällisemmin?

Puhu tunteista

Tunne- ja empatiataitoja opitaan kaikessa vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan lapset, joiden vanhemmat käyttivät paljon mielentiloja kuvaavia sanoja puhuessaan lasten kanssa, kun nämä olivat vauvoja, pärjäsivät toisten ajatusten ymmärtämistä vaativissa tehtävissä nelivuotiaina keskivertoa paremmin.

Samoin lasten, joiden vanhemmat käyttivät paljon lapsen haluja ja tarpeita kuvaavia sanoja lapsen ollessa parivuotias, havaittiin selviytyvän empatiaa vaativista tehtävistä kuusivuotiaina paremmin kuin muut ikäisensä.

Empatiataitojen oppiminen jatkuu pitkään. Myös teini-ikäisen vanhemmat voivat näyttää esimerkkiä: puhua tunteistaan, sanoittaa mielentilojaan ja ajatuksiaan, kertoa, miltä teinin käytös heistä tuntuu ja kysellä, miltä heidän käytöksensä teinistä tuntuu.

Empatian kannalta ykköstaito on mielikuvitus.

Taitoja, ei vain tunnetta

Empatia ei ole vain tunne, vaan yhdistelmä erilaisia taitoja. Vähän samaan tapaan kuin musikaalisuus, joka vaatii tarkkaa kuuloa, hyvää hienomotoriikkaa ja paljon muuta. Empatian kannalta ykköstaito näyttäisi olevan mielikuvitus. Mitä paremmin pystymme kuvittelemaan asioita, sitä helpommin voimme arvella, mitä toinen ihminen ajattelee. Tämä on tärkeää, jotta voimme asettua toisen asemaan.

Empatiataitoihin kuuluu myös kyky huomata ja tulkita toisten tunnetiloja esimerkiksi ilmeistä, kehonkielestä ja äänenväristä. Kaikkia näitä taitoja voi harjoitella.

Älä sammuta sitä

Entä jos perheessä aikuisetkaan eivät ole kovin empaattisia? Silloin on vaikea opettaa myötätuntoista käytöstä myöskään lapsille. Vanhemman epäempaattisuus on voinut syntyä monesta syystä elämänhistorian varrella. Onneksi empatiataitoja voi opetella läpi elämän.

Aikuisen empatia voi olla hukassa myös ympäristön vuoksi. Kilpailua ja ihmisen erillisyyttä korostavat ympäristöt, kuten työpaikat, joissa tärkeintä on rahan haaliminen, sammuttavat tehokkaasti empatiaa. Samoin tekee mikä tahansa epäinhimillistävä ympäristö. Esimerkiksi liikenteessä toisia liikkujia ajatellaan helposti kasvottomina autoilijoina tai pyöräilijöinä.

Nettiä ja somea syytetään usein empatian tuhoamisesta. Vielä ei ole tieteellisiä tutkimuksia siitä, mitä runsas netin ja somen käyttö tekee empatiataitojen kehittymiselle. Se kuitenkin tiedetään tutkitusti, että internet on vaikea ympäristö myötätunnolle. Nettikeskusteluissa emme näe toisen ihmisen silmiä, kasvojen ilmeitä, suupielien nykimistä, vaivihkaista ilmeen muuttumista hymystä pettymykseen.

Tätäkin asiaa kannattaa vanhempien avata teineilleen.

Asiantuntijana psykologi ja tutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

”Lapsi ihmetteli: Miten sä voit olla niin kiinnostunut mun elämästä, kun mä en ole yhtään kiinnostunut sun?”

Maria

”Synttärijuhlilla johtajatyttö sanoi, että nyt jaetaan porukka kahtia, rumiin ja kauniisiin. Ja näin tehtiin.”

Sanna

”Mitä liikkuu sen äidin päässä, jonka mielestä on ok, että tytär kutsuu synttäreille luokan 12 tytöstä 11?”

Virva

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.