Lahtelaispojat haluavat nostaa tyttöjen itsetuntoa kehumalla heitä julkisesti.

”Tää menee naisille, teille kaikille, tytsyt misut, katit kisut, pikku tiput ja paksut pimut”, Gapin huppariin pukeutunut poika sanoo. Hän siteeraa räppäri Stepan Naiset-kappaletta.

Toiset pojat jatkavat:

”Tytöillä on hyvä huumorintaju ja tytöt saavat mut tekemään tyhmiä asioita.”

”Teidän kanssa pystyy oikeesti puhumaan asioista.”

”Tytöt on kauniita.”

”Sinä olet todellinen ihme ja syötävän suloinen”, pojat päättävät.

Keitä nämä ihanat pojat ovat ja mistä on kyse?

Nuorin pojista on 14-vuotias, vanhin parikymppinen. He ovat lahtelaisia ja kuuluvat Joutjärven seurakunnan nuorten vastuuryhmään. Ryhmä osallistuu nuortenleirien ja -iltojen järjestelyihin.

Poikien valtavan suosion saanut ”Sinä olet kaunis" -video on levinnyt sosiaalisessa mediassa viikon ajan.

Video syntyi spontaanisti

Nuorin videolla esiintyvä poika, se Gap-hupparinen, on 14-vuotias Pyry Lilja. Hän kertoo, että idea videoon tuli, kun pojat järjestivät nuorteniltaa tytöille.

Jukka vastuuryhmästämme kysyi, haluaisinko olla mukana videolla. Aiheesta ei kerrottu etukäteen. Videon suunnitelleet pojat tulivat hakemaan meidät yksitellen ja alkoivat kysellä kysymyksiä, Pyry kertoo.

Vastaajat eivät päässeet helpolla. Pyryä pyydettiin kertomaan kauniita asioita tytöistä, kuten: Mikä tytöissä on hyvää? Mitä kivoja juttuja tytöt tekevät?

– Oli yllättävän vaikeaa keksiä yhtäkkiä sanottavaa. Mutta videon idea oli, että siitä tulisi mahdollisimman aito. Siksi käsikirjoitusta ei tehty.

Vaikka sanoja piti hetken hakea, Pyry on tyytyväinen siihen, ettei hän tiennyt aihetta etukäteen. Kun repliikkejä ei ehtinyt suunnitella, piti sanoa rehellisesti, mitä oikeasti ajatteli. Niistä ihanista tytöistä siis.

Suosio yllätti

Videota editoitiin lopulta seitsemän tuntia. Pyry näki lopputuloksen ensimmäistä kertaa, kun se esitettiin Joutjärven kirkolla pidetyssä Jovin nuorten illassa. Hieno tuli, hän mietti.

Pojat ajattelivat, että videon ensiesitys jäisi myös sen viimeiseksi. Video ladattiin kuitenkin nettiin, ja kahdessa päivässä se oli saanut jo 30 000 katsojaa.
Klikkauksia alkoi sadella, kun räppäri Uniikki jakoi videon Facebook-sivuillaan.

–Yhtäkkiä me olimme Ilta-Sanomissa. En ajatellut, että videosta tulisi niin iso juttu.

Palaute on tuntunut Pyrystä mukavalta. Kommentit ovat olleet enimmäkseen positiivisia. Kehuja on tullut opettajilta ja kavereilta.

–Tuntemattomatkin ovat tulleet sanomaan, että hieno video. Ja tuntuuhan se hienolta, kun kaikissa netin kommenteissa lukee, että ”hyvä pojat”. Omat vanhempanikin ovat ylpeitä, Pyry sanoo.

Ihanat tytöt – ja pojat

Nuorilla tytöillä on paljon enemmän itsetunto-ongelmia kuin pojilla, Pyry arvelee. Instagramin kaltaiset kuvapalvelut voivat aiheuttaa vahinkoa, kun tytöt vertaavat itseään muihin.

Pyryn mielestä itseä ei kannata verrata toiseen, koska jokainen ihminen on erilainen.

–Tyttöjen ei pitäisi katsoa niin paljon muita. Kaikki ovat kauniita omalla tavallaan. Ja vaikka toinen tyttö olisikin tosi kaunis, toinen voi taas olla paljon mukavampi tai parempi muussa asiassa.

Tästä ajatuksesta syntyi myös lahtelaispoikien tekemä video. Pojat halusivat nostaa tyttöjen itsetuntoa kehumalla heitä.

–Me halusimme kertoa tytöille, että he ovat kaikki kauniita. Etteivät he aina ajattelisi itsestään rumasti, Pyry sanoo.

Ensi lauantaina Jovin nuorilla on taas nuortenilta. Tällä kertaa on tyttöjen vuoro järjestää ilta pojille. Olisiko nyt tyttöjen vuoro kehua poikia?

–Niillä on kuulemma joku ”Sinä senkin komistus” -idea. En tiedä, tekevätkö he videon. Se olisi tosi hauskaa, Pyry sanoo.

Lue uusimmat

Pulmana joulukalenteri? Eräs äiti keksi oikotien

Vältä 5 pahinta ihmissuhdemokaa Facebookissa

Kolme viisasta siivousvinkkiä, joita et tiennyt

Vierailija

14-vuotias hittivideon tekijä: ”Kaikki tytöt ovat kauniita”

Kaikki tytöt eivät ole kauniita. Ja toisaalta, tytöt ovat paljon muutakin kuin vain kauniita. Kaunis ei ole synonyymi lahjakkaalle, mukavalle, rohkealle, älykkäälle, luovalle, urheilulliselle, hauskalle, empaattiselle... se, että tyttöjen hyvyys ja onnistuneisuus yksinkertaistetaan sanaan "kaunis" on surullista. Poikien videon ajatus oli kaunis, mutta todellisuudessa se kertoo vain stereotypioista joita pojilla on tytöistä jo nuorena: käsittämättömiä ja mahdottomia ymmärtää - mitenköhän nämä...
Lue kommentti

Ei, et ole epäonnistunut kasvattajana. Aivojen mullistus murrosiän kynnyksellä heikentää lapsen kykyä empatiaan, mutta onneksi vain hetkeksi.

Läski! Vammainen! Näillä sanoilla esiteinit keskustelevat luokan whatsappissa. Mikä niitä vaivaa, ihmettelee aikuinen.

Osa esimurrosikäisistä on kaverisuhteissaan ilkeitä ja epäempaattisia. Luokkahenki oli vielä viime vuonna ihan hyvä, mutta nyt se on mennyttä, kun toisten ulkonäköä arvostellaan ja joku suljetaan kaveripiirin ulkopuolelle hylkiöksi.

Esimurrosiässä aivot ovat kovimmassa kehitysvaiheessa sitten varhaislapsuuden.

Yksi syy tähän löytyy aivoista. Esimurrosiässä aivot ovat kovimmassa kehitysvaiheessa sitten varhaislapsuuden. Etuotsalohkojen kehitys kestää pitkään. Etuotsalohkoja tarvitaan esimerkiksi oman toiminnan kontrollointiin sekä oman sen tarkasteluun ikään kuin ulkopuolisen silmin. Murrosiässä näissä toiminnanohjaukseksi kutsutuissa taidoissa tapahtuu notkahdus, mikä saattaa selittää sen, että nuori käyttäytyy yhtäkkiä epäempaattisesti.

Ole sinä lisäaivo

Murrosikäisen kykyä myötätuntoon heikentää aivomyrskyn lisäksi se, että hänen huomionsa on muissa asioissa. Nuorella on täysi työ miettiä, kuka ja millainen hän on. Se voi viedä huomiokykyä toisten tunteiden ymmärtämiseltä.

Järjettömältäkin tuntuvan toiminnan taustalla on yleensä jokin logiikka. Usein se liittyy siihen, että kaikki ihmiset haluavat olla tärkeitä toisten silmissä. Koviksen lailla käyttäytyvä jenginjohtajakin tekee sitä, millä uskoo saavansa muilta arvostusta.

Auta lasta miettiään, miltä hänestä itsestään tuntuisi, jos häntä kohdeltaisiin samoin.

Toimi sinä lapsen lisäaivoina ja auta häntä miettimään, miltä hänen toimintansa muista tuntuu ja miltä hänestä itsestään tuntuisi, jos häntä kohdeltaisiin samoin. Miltä hylkääminen voisi tuntua? Miten eri tilanteissa voisi käyttäytyä hedelmällisemmin?

Puhu tunteista

Tunne- ja empatiataitoja opitaan kaikessa vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan lapset, joiden vanhemmat käyttivät paljon mielentiloja kuvaavia sanoja puhuessaan lasten kanssa, kun nämä olivat vauvoja, pärjäsivät toisten ajatusten ymmärtämistä vaativissa tehtävissä nelivuotiaina keskivertoa paremmin.

Samoin lasten, joiden vanhemmat käyttivät paljon lapsen haluja ja tarpeita kuvaavia sanoja lapsen ollessa parivuotias, havaittiin selviytyvän empatiaa vaativista tehtävistä kuusivuotiaina paremmin kuin muut ikäisensä.

Empatiataitojen oppiminen jatkuu pitkään. Myös teini-ikäisen vanhemmat voivat näyttää esimerkkiä: puhua tunteistaan, sanoittaa mielentilojaan ja ajatuksiaan, kertoa, miltä teinin käytös heistä tuntuu ja kysellä, miltä heidän käytöksensä teinistä tuntuu.

Empatian kannalta ykköstaito on mielikuvitus.

Taitoja, ei vain tunnetta

Empatia ei ole vain tunne, vaan yhdistelmä erilaisia taitoja. Vähän samaan tapaan kuin musikaalisuus, joka vaatii tarkkaa kuuloa, hyvää hienomotoriikkaa ja paljon muuta. Empatian kannalta ykköstaito näyttäisi olevan mielikuvitus. Mitä paremmin pystymme kuvittelemaan asioita, sitä helpommin voimme arvella, mitä toinen ihminen ajattelee. Tämä on tärkeää, jotta voimme asettua toisen asemaan.

Empatiataitoihin kuuluu myös kyky huomata ja tulkita toisten tunnetiloja esimerkiksi ilmeistä, kehonkielestä ja äänenväristä. Kaikkia näitä taitoja voi harjoitella.

Älä sammuta sitä

Entä jos perheessä aikuisetkaan eivät ole kovin empaattisia? Silloin on vaikea opettaa myötätuntoista käytöstä myöskään lapsille. Vanhemman epäempaattisuus on voinut syntyä monesta syystä elämänhistorian varrella. Onneksi empatiataitoja voi opetella läpi elämän.

Aikuisen empatia voi olla hukassa myös ympäristön vuoksi. Kilpailua ja ihmisen erillisyyttä korostavat ympäristöt, kuten työpaikat, joissa tärkeintä on rahan haaliminen, sammuttavat tehokkaasti empatiaa. Samoin tekee mikä tahansa epäinhimillistävä ympäristö. Esimerkiksi liikenteessä toisia liikkujia ajatellaan helposti kasvottomina autoilijoina tai pyöräilijöinä.

Nettiä ja somea syytetään usein empatian tuhoamisesta. Vielä ei ole tieteellisiä tutkimuksia siitä, mitä runsas netin ja somen käyttö tekee empatiataitojen kehittymiselle. Se kuitenkin tiedetään tutkitusti, että internet on vaikea ympäristö myötätunnolle. Nettikeskusteluissa emme näe toisen ihmisen silmiä, kasvojen ilmeitä, suupielien nykimistä, vaivihkaista ilmeen muuttumista hymystä pettymykseen.

Tätäkin asiaa kannattaa vanhempien avata teineilleen.

Asiantuntijana psykologi ja tutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

Tapahtui tosielämässä

”Lapsi ihmetteli: Miten sä voit olla niin kiinnostunut mun elämästä, kun mä en ole yhtään kiinnostunut sun?”

Maria

”Synttärijuhlilla johtajatyttö sanoi, että nyt jaetaan porukka kahtia, rumiin ja kauniisiin. Ja näin tehtiin.”

Sanna

”Mitä liikkuu sen äidin päässä, jonka mielestä on ok, että tytär kutsuu synttäreille luokan 12 tytöstä 11?”

Virva

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nuoret kaipaavat enemmän arkista puuhastelua yhdessä vanhempiensa kanssa, selviää tuoreesta kyselystä.

– On outoa, etteivät joidenkin luokkakavereiden vanhemmat tiedä, missä lapsi on. Ne voisivat yrittää tehdä joskus jotakin yhdessä, koska kyllä monet varmasti haluavat olla yhdessä vanhempien kanssa, vaikka esittäisivätkin jotain muuta, sanoo Peppi, 15, Meidän Perheen haastattelussa.

Sama tulos nousi esiin tuoreessa Elisan teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin 15–17-vuotiaiden suomalaisnuorten ajatuksia perheen ja ystävien välisestä vuorovaikutuksesta.

Yli puolet nuorista haluaisi tehdä enemmän asioita yhdessä vanhempiensa kanssa. Kaikkein toivotuinta oli tavallinen arkinen yhdessäolo, kuten juttelu, pelailu ja muu yhdessä tekeminen. Toisena nuorten toivelistalla olivat yhteiset harrastukset ja liikunta, ja kolmantena yhteiset ruokailuhetket vanhempien kanssa.

Kyselyyn vastanneista yli puolet ei jutellut vanhempiensa kanssa päivittäin kuin korkeintaan kymmenen minuuttia. Joka viides ei jutellut pidempään edes viikottain.

– Yhteistä aikaa ei voi korvata millään, sanoo sosiaalipsykologi ja Mitä minä teen tämän teinin kanssa -kirjan kirjoittaja Janne Viljamaa.

– Lapsi voi testata rajojaan vain turvallista aikuista vasten, joka on fyysisesti paikalla, kysyy ja kuuntelee. Aikuinen on peili, josta epävarma teini näkee itseänsä, Jos peili on aina pois, teini ei saa palautetta.

Ei kannata lukkiutua ajattelemaan, että teini-iässä vain kaverit ovat tärkeitä. Vanhemmat ovat myös.

Myös kyselyn perusteella vaikuttaa, että vanhempien kanssa vietetty aika lisää nuorten kokemaa onnellisuutta. Mitä enemmän nuoret kertoivat viettävänsä vanhempiensa kanssa aikaa ja mitä enemmän he kokivat saavansa perheeltään tukea, sitä onnellisemmiksi he arvioivat itsensä.

Ei siis kannata lukkiutua ajattelemaan, että teini-iässä vain kaverit ovat tärkeitä. Vanhemmat ovat myös.

– Suosittelen teinien vanhemmille pitkopedagogiikkaa: kun leivotaan yhdessä, kädet taikinassa voi samalla jutella kaikenlaista. Vastaavia hyviä jutteluhetkiä ovat yhteiset automatkat tai vaikka kävelylenkit, Janne Viljamaa sanoo.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.