Tulikin kuusi ännää

Perhe: Eveliina, 32, puoliso Niko sekä Neea, 6, Nooa, 5, Nella, 4, Niila, 3, Nuutti, 1, ja Nestori, 3 kk.

Punainen omakotitalo on kirjaimellisesti täynnä elämää: sorina, töminä, itku, nauru ja kiljahdukset täyttävät huoneet. Neea osaa jo istua paikallaan. Nooasta on mukavampaa juosta huoneesta toiseen. Nella möyrii sohvalla pylly pystyssä. Niila ajaa leikkiautolla ja päristää. Yksivuotias Nuutti kantaa tärkeän näköisenä äidille cd-levyjä. Ja äiti syöttää Nestoria tuttipullosta.

Lastenhankinta ei ollut itsestäänselvyys. Eveliina ja Niko rakastuivat jo teini-iässä. He viihtyivät niin hyvin kahdestaan, että ensimmäinen lapsi syntyi vasta, kun he olivat olleet yhdessä yhdeksän vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Moni ehti jo miettiä, että mahdammeko saada lapsia ollenkaan, Eveliina sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun putki aukesi, lapsia on tullut tasaiseen yksi vuodessa. Vain Nuuttia edelsi ylimääräinen vuoden tuumaustauko.

 

Esikoisen nimi Neea oli mietittynä jo ennen raskautta. Eveliina halusi, että nimi alkaa N:llä niin kuin Niko. Se oli kunnianosoitus miehelle, joka halusi tehdä lapsia Eveliinan kanssa. Ja kun lapsia päätettiin tehdä, oli selvää, että niitä saisi tulla enemmän kuin yksi.

Toisen kanssa Eveliina ja Niko miettivät, että nimen pitäisi sointua ensimmäisen kanssa. Kolmannen kanssa N-sarjaa ei voinut enää lopettaa.

Ristiäisiä edelsi aina sukulaisten ja ystävien nimenarvailu. Mitä N:llä alkavia nimiä olisi vielä vapaana? Välillä Eveliina ja Niko kiusoittelivat isovanhempia, että ehkä lapsesta tuleekin Esko-Kalle.

Jos lapsia pitää komentaa, oikea nimi ei aina löydy kielen päälle.

– Silloin saatan sanoa, että joku N:llä alkava se kuitenkin oli, Eveliina sanoo.

”Kaikissa vaatteissa lukee NH. Ei ole tarvinnut kirjoittaa nimiä moneen kertaan.”

Arkiaamuina Niko on jo lähtenyt töihin, kun Eveliina pakkaa kaikki kuusi lasta yhdeksänpaikkaiseen pikkubussiin, jolla hän kuskaa Neean esikouluun. Sieltä hän palaa muiden lasten kanssa kotiin – paitsi maanantaisin, jolloin Nooa, Nella ja Niila ovat kerhossa. Jos joku lapsista sairastuu, paletti menee uusiksi.

Vaatteiden nimikoimisessa voisi olla kova homma, mutta Eveliina on ollut kaukaa viisas.

– Kaikissa vaatteissa lukee NH. Ei ole tarvinnut kirjoittaa nimiä moneen kertaan.

Pyyhkeistä sen sijaan löytyy nimikoidut nipsut. Jokaisella on myös oma henkari ulkovaatekaapissa ja omat hyllynsä vaatehuoneessa. Hammasharjat ovat kaikilla erilaiset, mutta isovanhempia varten niihinkin laitetaan joskus nimilaput.

 

Illalla hulina hiljenee tarkalla aikataululla.

– Ruoka on viideltä, sen jälkeen äiti siivoaa alakerran ja lapset yläkerran. Seitsemältä on suihku, puoli kahdeksalta iltapala, kahdeksalta iltasatu, ja sitten unille.

Neea-Neekkuli, Nella-Nelluri, Nuutti-Nupu, Nooa-Nookkuli, Niila-Niiluri ja Nestori-Nessu nukahtavat, ja vanhemmat ovat hetken kahdestaan.

Taimista sarja alkoi

Perhe: Sofia, 32, puoliso Mika sekä Taimi, 6, Nuppu, 4, ja Kaisla, 2. Perheeseen kuuluvat myös kääpiösnautserit Willy ja Missy.

Yhtenä viikonloppuna seitsemän vuotta sitten Sofia ja Mika jännittivät raskaustestin tulosta. Tikkuun ilmestyi kaksi punaista viivaa.

– Päätimme heti, että lapsi nimetään sen päivän nimipäiväsankarin mukaan. Se oli Taimin päivä.

Seuraavana päivänä Sofia teki vielä toisen testin varmuuden vuoksi. Tulos oli edelleen positiivinen, mutta nimipäiväkalenterissa luki Evert.

– Ajattelin, että toivottavasti se ei ole poika. Taimi on paljon kauniimpi nimi.

Vaikka aluksi Taimi oli vain työnimi, se alkoi tuntua ihan sopivalta nimeltä muutenkin. Kun Sofia kuuli neuvolatädin kehuvan komeasti kasvavaa Taimia, ajatus vahvistui.

Ristiäisissä moni leuka loksahti, kun Taimista tuli tytön virallinen nimi.

– Toisaalta helppoahan se oli, koska Taimiksi häntä oli siihen asti kutsuttu.

 

Seuraavien lasten nimien piti sopia ensimmäiseen.

Nuppu oli syntyessään kaunis, pieni ja hentoinen kuin nuppu. Kotiinlähtöpäivänä synnytyssairaalassa Nuppu painoi vain 2,5 kiloa.

– Hän on edelleen pieni, täyttää kohta viisi vuotta ja painaa hädin tuskin neljätoista kiloa.

Taimi oli alle kolmevuotias ja Nuppu kolme kuukautta, kun perhe oli vauvauinnissa. Tunti alkoi laululla, johon kuului lasten esittely nimellä. Mika piteli Taimia ja Sofia Nuppua. Kun tytöt oli esitelty, töksäytti yksi piirin äideistä: ”Oletteko te jotain hortonomeja?”

Se on ainoa kerta, kun Sofia muistaa kenenkään sanoneen mitään kriittistä lasten nimistä.

– Jouduin laskemaan kymmeneen, etten olisi sanonut mitään takaisin.

”Kaislan nimestä syntyi tarina, että hänet oli saatettu alkuun mökkirannassa.”

Nimet liittyvät luontoon, se oli kolmannen lapsen kohdalla jo selvää. Moni arvuuttelikin, että oliko tulossa vihdoin Taimin ja Nupun jälkeen Kukka tai Ruusu tai Roosa. Sofiaa arvuuttelu vähän ärsytti, hän ei halunnut tytöstä mitään Flooraa.

– Listasimme Mikan kanssa kumpikin viisi nimeä, joista pidimme. Kaisla löytyi kummankin listalta.

Kaislan nimestä syntyi tarina, että hänet oli saatettu alkuun kesämökin rannassa kaislojen suhinassa.

Kummankaan suvussa ei ole ollut aiemmin luontoaiheisia nimiä. Yhdellä sisaruksista on voinut olla luontoaiheinen nimi, mutta ei koko sisarusparvella.

– Isoäitini on tehnyt sukututkimusta ja hän kertoi, että tyttöjen toisia nimiä, Elsaa ja Alinaa, kyllä löytyy.

 

Yksi poika mahtuisi hyvin tyttöjen jatkoksi. Sofia ja Mika ovat miettineet myös poikien nimiä.

Tuttava ehdotti Vesaa, mutta sitä Kumpuloiden perheeseen ei tule.

– Ennemmin Ukko tai Myrsky.

Nimet ovat tärkeitä. Jokaisen lapsen ristiäisiin Sofia ja Mika ovat tilanneet nimikoituja serviettejä, ja jokaisesta lapsesta on otettu vauvakuva samassa asussa. Valokuvakehyksiin on kaiverrettu lapsen koko nimi, syntymäpäivä, paino ja pituus.

Tyttöjen huoneiden ovissa on kauniilla koukeroisilla tarrakirjaimilla tyttöjen nimet. Kaislakin haluaisi jo oman huoneen. Ja nimitarran oveen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla