Päiväkotien kurinpitomenetelmät, kuten jäähypenkillä istuttaminen, eivät vähennä kiusaamista, tutkimus paljastaa.

Varhaiskasvatuksessa käytetyt kurinpitomenetelmät, kuten lasten eristäminen muista ja jäähypenkillä istuttaminen, eivät vähennä kiusaamista, kasvatustieteiden maisteri Laura Repo osoittaa väitöstutkimuksessaan.

Suuri osa päiväkotien työntekijöistä käyttää kuitenkin Revon mukaan yhä jäähypenkkiä, kun he puuttuvat lasten häiritsevään käyttäytymiseen. Huonoon käytökseen puututaan päiväkodeissa myös uhkailemalla lasta jonkin mieluisen asian menettämisellä tai kieltämällä leikkiminen.

Tehokkaampi keino ehkäistä kiusaamista olisi opastaa lapsia keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla, ilman suoria rangaistuksia, Repo sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Lapset oppivat parhaiten sosiaalisia taitoja ja tunteiden hallintaa tavallisessa arjessa. Jos lapset käyttäytyvät leikissä kaveria kohtaan ikävästi, aikuisen pitää puuttua tilanteeseen ja miettiä lasten kanssa, mikä olisi parempaa käytöstä. Tämä edellyttää sitä, että aikuinen on jatkuvasti tiiviisti lasten tekemisessä läsnä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Se, että uhri on turvassa, ei vielä riitä"

Sosiaalisten taitojen opettaminen yksittäisille lapsille ei riitä vaan kiusaamisen ehkäiseminen on koko ryhmän asia. Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia rakentamaan turvallinen ryhmä ja luoda pelisäännöt, joiden mukaan se toimii.

Tämä on tärkeää myös siksi, ettei kiusaaminen Revon mukaan liity lapsen luonteenpiirteisiin.

– Ei ole lapsia, jotka ovat syntyneet kiusaajiksi tai kiusatuiksi. Kiusaaminen on opittua käytöstä, joka kehittyy tietyssä ryhmässä. Kiusaamistapauksissa pitäisikin ihmetellä ensin ympäristöä eikä lasta.

Aikuisten pitää muistaa huolehtia paitsi kiusatusta myös kiusaajasta. Se, että uhri on turvassa, ei vielä riitä.

– Kiusaavalla lapsella on oikeus olla kiusaamatta. Hän ei opi tulemaan ihmisten kanssa toimeen, jos hänet heitetään ulos huoneesta ja eristetään muista.

– Tästä ammattilaisten ei pitäisi tinkiä eikä nostaa käsiä pystyyn, vaan opettaa häiritsevästi käyttäytyvälle lapselle yhdessä toimimisen taitoja kärsivällisesti ja johdonmukaisesti. Viha ja rangaistukset eivät tuo toivottua tulosta.

Laura Repo väitteli 22. toukokuuta 2015 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Bullying and its prevention in early childhood education.

Vierailija

Ja taas nämä kaksi keinoa ovat vaihtoehtoisia, toisensa poissulkevia? Meidän huushollissa pistetään jäähylle, jotta ymmärtäisi, että pahasta teosta seuraa rangaistus (yleensä teko on sellainen, joka on jo aiemmin kielletty, mutta toistuu silti), mutta sen lisäksi keskustellaan ja yritetään (taas kerran!!!) ohjata positiivisiin toimintamalleihin. Toki lapsia on erilaisia, mutta ainakaan meidän ipanaan ei tunnu pelkkä puhe tehoavan, edes 10 kertaa toistettuna...

Vierailija

Todella kamalia ohjeita! Näin niitä narsisteja kasvatetaan! Ei ole tervettä, että lapsi muita kiusatessaan joutuu hyysaamisen kohteeksi rangaistuksen sijaan. Siinä opetetaan, että teoilla ei ole seurauksia, että kaikkea saa tehdä ja mistään ei tarvitse joutua vastuuseen.

Yksi tärkeimpiä keinoja opettaa sosiaalisia taitoja ja kunnioittamaan toisia on se, että lapsi joutuu kantamaan tekojensa seuraukset. Lapsen täytyy joutua ottamaan vastuu teoistaan.

Jäähypenkki ja erilaiset rangaistukset sekä selvä suuttumuksen osoittaminen lapselle, kun tämä on tehnyt väärin tai ollut väkivaltainen, on elintärkeää sen kannalta, että lapsi kasvaa terveeksi ja vastuuntuntoiseksi aikuiseksi.

Laura Repon ohjeet ovat vaarallisia eikä hän ilmeisesti tiedä, mitä tekee.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla