iStockphoto
iStockphoto

Miten lapsen sylihoito tehdään oikein? Tässä 5 vinkkiä oikeaan tekniikkaan.

Sylihoitoa käytetään, jotta vanhempi voi omalla mielenrauhallaan rauhoittaa lapsen.

Lue viisi ohjetta, joiden avulla teet sylihoidon oikein.

1. Lapsen sylihoidon aloitus

Sylihoito aloitetaan, kun lapsi ei kykene itse hallitsemaan tunteitaan, eikä rauhoitu muulla avulla.

Sylihoitoa ei kannata aloittaa, jos vanhempi on vihainen tai aikaa ei ole tarpeeksi.

2. Sylihoidon oikea tekniikka

Lasta tulisi pitää sylissä tiukasti mutta lempeästi­.

Vanhemman ei tule sanoa: ­päästän sinut irti­, kun rauhoitut tai antaa muitakaan käskyjä lapselle. Samoin lapsen kauheankaan kuuloisiin vetoomuksiin ei kannata vastata.

Lapsen raivon lisääntyminen ja hätäkin on hyvä merkki: hän uskaltaa antaa tulla täysillä. Tätä ei kannata pelästyä vaan jatkaa rauhallisena.

Helpointa on, jos vanhempi ei puhu lainkaan.

3. Sylihoidon sopiva kesto

Sylihoito ei auta, ellei se kestä vähintään kaksikymmentä minuuttia. Sylihoito voi kestää tunninkin. Jos se lopetetaan liian aikaisin, raivo palaa.

4. Sylihoidon tehoaminen

Sylin tietää tehonneen, kun lapsi itkee surullisesti, lohdutusta vastaanottaen.

5. Lapsen sylihoidon lopetus

Sylihoidon tärkein osuus on lohdutus.

Siihen tulee varata paljon aikaa, vähän puhetta. Sylissä voi pitää edelleen, vaikkapa silitellen.

Raivoon johtanutta tilannetta ei ”pureta” puheella vaan asian annetaan olla. Pääasia on, että lapsi on saanut turvallisen kokemuksen. Hän on nähnyt, miten vanhempi kestää lapsen raivoa menemättä rikki, suuttumatta­, hylkäämättä.

Tilanne, joka tähän johti, on toissijainen.

Sylihoidon jälkeen lasta ei jätetä yksin vaan tehdään jotain mukavaa yhdessä. Silloin on hetki nauttia uudelleen löytyneestä yhteydestä­ lapseen. 

Lähde: Janna vastaa, Nelivuotiaan rajut raivokohtaukset, Meidän Perhe 7/2013