Lapset ovat päivähoidossa entistä suuremmissa ryhmissä. Päätös on järjetön, sanovat asiantuntijat.

Päiväkodeista tulee enemmän ja enemmän parkkipaikkoja. Näin sanoo kehitysneuropsykologian dosentti Nina Sajaniemi. Sajaniemi vastaa lastentarhanopettajien koulutuksesta Helsingin yliopistolla.

– Lapsen näkökulma ei uudistuksessa näy.

Hallitus päätti, että elokuusta 2016 alkaen yli 3-vuotiaita lapsia saa olla päivähoitoryhmässä aikuista kohden kahdeksan nykyisen seitsemän sijaan. Ryhmässä tulee olla kolme aikuista, joten ryhmäkoko nousee uudistuksen myötä 21:stä 24:ään.

Osa-aikaisia lapsia voi ryhmässä olla 13 yhtä aikuista kohden, joten käytännössä ryhmä voi olla merkittävästi suurempi. Lapset tulevat osapäivähoitoon yleensä aamulla – siis kaikki samaan aikaan.

Erityisen hankalana Sajaniemi pitää tilannetta, jossa samassa ryhmässä on sekä koko- että osa-aikahoidossa olevia lapsia.

Lasten psykologinen ja sosiaalinen turvallisuus huonontuvat.

– Lasten fyysinen turvallisuus pystytään varmasti jatkossakin takaamaan, mutta psykologinen ja sosiaalinen turvallisuus ovat vähintään yhtä tärkeitä. Ne huonontuvat nyt. Haittavaikutukset ovat moninkertaisia lapsilla, joilla on muutenkin arjessa epävakautta ja epävarmuutta.

Arvio: aiheuttaa vain lisää kuluja                                                             

Osa lapsista voi pärjätä isommassa ja muuttuvassa ryhmässä hyvin, mutta osalle lapsista ryhmäkoon kasvu voi aiheuttaa ongelmia sosiaalisten ja tunne-elämätaitojen kehityksessä. Sajaniemen mukaan vaarana on syrjäytyminen sosiaalisesti jo ennen kouluikää.

Kouluiässä erityisen tuen tarve, käytöshäiriöt ja oppimisvaikeudet voivat lisääntyä. Se merkitsisi myös lisää kuluja säästöjen sijaan.

– Tämä on ihan järjetöntä, Sajaniemi toteaa.

Saako rahalla rauhallisemman ryhmän?

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen arvioi, että päivähoidon säästöt saattavat kasvattaa eroa yksityisten ja kunnallisten päiväkotien välillä. Sama suhdelukujen muutos koskee myös yksityisiä päivähoidon tuottajia, mutta siellä ryhmäkokojen nostamiseen ei ole ehkä samanlaista painetta.

– Myös kunnilla on tietysti mahdollisuus tuottaa palveluja paremmin kuin laki sanoo, mutta rahatilanne voi tulla aiemmin vastaan. Villi veikkaukseni on, että yksityisellä puolella ei ehkä samalla tavalla lähdetä noudattamaan rajoituksia tai syynäämään oikeutta kokopäivähoitoon.

Toisaalta nähtäväksi jää, missä määrin yksityisen hoidon tuen saamiseen edellytetään esimerkiksi todistusta oikeudesta kokopäivähoitoon. Silti: rahalla voi jatkossakin ostaa pienemmän ryhmäkoon ja haluamansa hoitopäivät.

– Kilpailu laadulla voi kasvaa, mikä voi johtaa kasvaviin luokkaeroihin perheiden välillä, Pakanen sanoo.

Entistä useammalle puolta päivää

Oikeus päivähoitoon rajataan 20 tuntiin viikossa, jos vanhempi ei esimerkiksi tee kokopäivätyötä. Tämän takia ryhmiin tulee aiempaa enemmän osa-aikahoidossa olevia lapsia.
Oikeus kokopäivähoitoon säilyy ennallaan lapsilla, joiden molemmat vanhemmat tai huoltajat työskentelevät tai opiskelevat kokoaikaisesti. Kokopäivähoitoa voi saada myös erityisen tarpeen perusteella.
Alle 3-vuotiaiden ryhmässä suhdeluku säilyy nykyisellään, ja lapsia voi olla neljä aikuista kohden. Perhepäivähoidon ryhmiin uudistus ei vaikuta.

Vierailija

Päivähoidon ryhmäkoko kasvaa – ja näistä syistä se on huono asia

Maksaisin aika paljon enemmän yksityiselle päiväkodille, että lapseni saisivat olla pienemmässä ryhmässä. Erittäin hyvä tilaisuus yksityisille päiväkodeille saada lisää asiakkaita ja nostaa samalla hintoja pienempien ryhmäkokojen perusteella ja laadukkaamman hoidon perusteella. Onneksi omat lapset eivät enää ole päiväkoti-ikäisiä.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lastentarhanopettajan pitäisi saada palkkaa huomattavasti nykyistä enemmän, vanhemmat arvioivat.

Lastentarhanopettajien keskimääräinen kuukausipalkka oli viime vuonna noin 2 400 euroa kuukaudessa. Se ei riitä, vastaavat vauva.fin kyselyyn vastanneet.

Helsingin Sanomat kertoi tänään tiistaina, että tuoreen tilaston mukaan suomalaiset lastentarhanopettajat ansaitsevat poikkeuksellisen vähän moneen muuhun maahan verrattuna. Lastentarhanopettajien suhteelliset palkat Suomessa ovat muihin OECD-maihin verrattuna pohjalukemissa, ja ero muihin opettajiin on räikeä.

Suomalaisten lukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajien ansioissa on jopa 40 prosentin ero, raportti kertoo. Muiden opettajien palkat ovat OECD-maiden keskitason yläpuolella, mutta lastentarhanopettajien palkat jäävät keskitason alapuolelle.

– Lastentarhanopettajien palkkaus pitää saada vastaamaan työn vaativuutta ja lisääntyneitä vastuita, joita on tullut muun muassa uuden opetussuunnitelman myötä, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo HS:n jutussa.

”Vaativa työ, haastavat olosuhteet”

Asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä ovat myös vanhemmat. Vauva.fin lukijoista harvempi kuin joka kymmenes on sitä mieltä, että sopiva palkkataso on alle 2500 euroa, noin nykyistä vastaava. Melkein kaksi kolmesta pitää sopivana palkkana lastentarhanopettajalle vähintään 3000:a euroa.

Kyselyyn tuli vastauksia yhteensä 466. Vastaajia pyydettiin valitsemaan sopivin palkkataso kuudesta vaihtoehdosta. Näin vastaukset jakaantuivat:

  • Alle 2000 euroa: 2 %
  • 2000–2500: 7 %
  • 2500–3000: 26 %
  • 3000–3500: 50 %
  • 3500–4000: 11 %
  • Yli 4000 e: 3 %

Monet perustelivat, että nykyinen palkka ei vastaa työn vaatimuksia:

”Lastentarhanopettajat tekevät vaativaa työtä haastavissa olosuhteissa. Ryhmäkokoja on kasvatettu, varhaiskasvatukseen laatuun tulisi panostaa ja pahimmillaan ryhmässä on myös erityistarpeisia lapsia. Päiväkodissa ja eskarissa luodaan pohja tulevaisuuteen ja mitä vaikuttavampaa varhaiskasvatus on sen parempia tulevaisuuden 'tähtiä' sieltä syntyy. Nykypalkka on ihan ala-arvoinen huomioiden, että työhön vaaditaan yliopistokoulutus. Eihän tuolla edes elä täällä pääkaupunkiseudulla!”

”Työ on erittäin vastuullista! Pelkkä valvova silmä ei riitä vaan työ vaatii ammattitaitoa ja sensitiivisyyttä, tietynlaisia vuorovaikutustaitoja.”

”Lastentarhanopettajalla on ihan yhtä suuri opetusvastuu kuin opettajillakin. Kuitenkin opettajat vetävät paljon parempaa palkkaa, ja heillä on pitemmät lomat. Otetaan vielä huomioon, että ryhmässä on eri-ikäisiä ja -tasoisia enemmän kuin luokassa.”

Vierailija

Miksi lastentarhanope tienaa niin vähän? Vanhemmat kertovat, mikä olisi heistä sopiva summa

Ongelmanahan on myös se että nämä lastenhoitajat tekevät monessa paikassa ihan samaa työtä kun lastentarhanopettajat. Pitäisi vetää joku selvä raja näiden välille jos halutaan että näkyy myös palkassa. Voi myös miettiä että tarviiko tähän hommaan oikeasti melkein yhtä pitkän koulutuksen kun peruskoulun opettaksi. Hyvin tuntuvat lähihoitajat, lastenhoitajat ja nuoriso/lastenohjaajat selviytyvän tästä.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Heli Blåfield

Jääkö lapsi ilman kavereita, koska on niin voimakastahtoinen ja joustamaton?

”Perheessämme on 3,5-vuotias fiksu tyttö, joka on aina viihtynyt parhaiten omissa leikeissään tai isompien lasten seurassa. Päiväkodissa hänellä on tähän asti ollut leikkiseuraa, enkä ole ollut tytöstä huolissani. Nyt uudessa päiväkotiryhmässä tyttö on kuitenkin toistuvasti jätetty leikkien ulkopuolelle. Se on harmittanut tytärtä ja minuakin kovasti.

Tyttö on luonteeltaan tarkkailija ja pohtija, joka suunnittelee leikkinsä kulun tarkasti etukäteen. Hän saattaa tiuskaista harmistuneena, jos joku kaveri tulee häiritsemään hänen leikkiään. Miten voisin saada lapsen ymmärtämään, että muiden leikkiin kannattaa lähteä mukaan silloin kun pyydetään? Asiasta on juteltu moneen kertaan, mutta lapsi vain toteaa, että muut leikkivät niin tylsiä leikkejä, ettei hän halua mukaan. Sitten kun hän haluaakin, häntä ei enää huolita leikkiin.

Päiväkodin aikuiset puuttuvat kyllä tilanteeseen huomatessaan, mutta aina ei aikuinen ehdi seurata leikkiä vierestä. Miten lasta voisi lempeästi ohjata kiinnostumaan ikäistensä seurasta?

Pelkään, että lapseni jää yksin, koska hän on niin voimakastahtoinen ja joustamaton.”

Huolestunut äiti

Janna vastaa:

”Hyvä, että pidät sosiaalisia suhteita arvossa ja luotat päiväkodin aikuisiin! Kaverikuviot ovat tosiaan joskus tuskaisia: lapsi on ryhmässä meille osin tuntemattomien ihmisten kanssa ja me vanhemmat aivan toisaalla.

Tyttärenne on kovin pieni vielä, vaikka ilmeisen taitava ja hyvin kehittynyt. Tämän ikäisen joustamattomuus on hyvin tavallista, eikä välttämättä vielä pysyvä piirre. Löytyykö tytöstä joustoa aikuisten tai isompien lasten kanssa leikkiessä? Eli lähteekö hän paremmin mukaan, jos toisen ideat ovat tarpeeksi mielenkiintoisia?

Kaverin leikit voivat oikeasti olla aika tylsiä!

Vaikka ikätasoisia kaverisuhteita pidetään tärkeinä, 3–4-vuotiaiden kehityksessä voi olla huikeita eroja. Joku osaa jo tunteita ja yksityiskohtia pursuavia juonileikkejä, kun toinen puhuu vasta muutaman sanan lauseita. Kaverin leikit voivat oikeasti olla aika tylsiä!

Yksin leikkiminen voi olla lapsen tapa jäsentää ajatuksiaan.

Saattaisiko lapsellanne olla erilaisia leikkitapoja, joilla kullakin on erilainen merkitys? Osa leikeistä on tavallisia ja yhteisiä, mutta yksin leikkiminen voi olla lapsen tapa jäsentää ajatuksiaan. Pohdiskeleva lapsi saattaa ensin tarkkailla ympäristöään ja sitten ”ajatella” asiaa leikkimällä tarkalla tavalla. Muiden mukaantulo voi häiritä tällaista leikkiä. Ehkä voisit vielä havainnoida, liittyvätkö leikit tiettyihin teemoihin. Niistä voisi sitten jutella lapsen kanssa tarkemmin.

Muistathan myös näyttää itse esimerkkiä joustavasta käytöksestä, vaikka aina ei voikaan mennä lapsen mielen mukaan. Sinänsä on hyvä, ettei lapsella ole tarvetta miellyttää kavereita jatkuvalla joustamisella.

Yksin leikkiminen on taito, jota ei kannata väheksyä.

Vaikka ketään ei saa sulkea ulkopuolelle, täytyisi päiväkodin hälinässä olla oikeus upota hetkeksi omiin ajatuksiinsa. Yksin leikkiminen on taito, jota ei kannata väheksyä.”

Meidän Perhe 8/2017

Vierailija

Onko kolmevuotias leikeissään liian joustamaton? Janna vastaa

Kas. Minä olin juuri samanlainen lapsi, tiuskimista tosin en muista harrastaneeni. En komennellut muita lapsia, mutta aina kun leikki ei ollut mielestäni tarpeeksi kiinnostava, vetäydyin omiin oloihini. Ja sitä tapahtui usein. Tästä näkökulmasta sanoisin, että pelkosi on osittain aiheellinen. Olen koko elämäni kärsinyt yksinäisyydestä ja sosiaaliset taitoni jäivät mielestäni puutteellisiksi. En ajaudu konflikteihin, mutta ystävystyminen on vieläkin minulle todella hankalaa. Pelko,...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.