Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Kun kuopus syntyi, otimme esikoisen pois päiväkodista. Jäikö hän jotain vaille, lukija pohtii.

”Mieltäni painaa, olenko tehnyt vääriä ratkaisuja lasteni päivähoidon suhteen. Sain esikoiseni opiskeluaikana ja vein hänet vuoden ikäisenä hoitoon vain ja ainoastaan siksi, että halusin saada tutkinnon valmiiksi. Kun kuopus syntyi, otimme esikoisen pois päiväkodista. Ikävuodet kolmesta viiteen hän kävi seurakunnan kerhossa ja puuhasteli isänsä kanssa kotona. Nyt hän on koululainen, ja kuopus on päiväkodissa.

Vasta äskettäin olen tajunnut, että hoitopaikasta käytetään myös nimeä varhaiskasvatus. Olen lukenut uutisista, että päiväkotien opettajat pelkäävät varhaiskasvatuksen menevän pilalle, jos vanhemmat tuovat lasta ”vain hoitoon”, eli syömään ja nukkumaan. Kotihoidossa olevat lapsethan jäävät tällä logiikalla auttamattomasti muista jälkeen.

En ikinä osannut ajatella asiaa tältä kannalta, kun vein esikoisen itku kurkussa tarhaan. Nykyäänkin jos pääsen töistä aikaisemmin, riennän hakemaan kuopuksen päiväkodista, ja hän ilahtuu aina, jos pääseekin tuntia aiemmin pois.

Eikö koti olekaan alle eskari-ikäiselle riittävän hyvä paikka? Teinkö väärin, kun otin esikoiseni pois päiväkodista kuopuksen synnyttyä?”

Hämmentynyt äiti

Janna vastaa

Tuttua pohdintaa monelle vanhemmalle: Missä lapseni on hyvä olla? Mikä on yhteiskunnan rooli lapsen kasvatuksessa? Mistä tiedän valinneeni oikein? Vanhempien pitäisi voida opiskella ja käydä töissä hyvällä omallatunnolla. Se ei aina ole helppoa, etenkään jos oma ihanne on kotona hoidettu lapsi.

Kodin ja päivähoidon ei kannata kilpailla keskenään. Kodit ovat hyvin erilaisia, kuten päiväkoditkin.

Suurin merkitys on ihmissuhteilla, joita hoitopaikoissa muodostuu.

Suurin merkitys lapsen kehitykselle on ihmissuhteilla, joita hoitopaikoissa muodostuu, oli hoitomuoto mikä tahansa. Tilannetta kannattaa miettiä juuri teidän lapsenne näkökulmasta. Miten hän näyttää pärjäävän elämässä tällä hoitohistoriallaan? Millaisia eväitä elämään hän on saanut kotoa? Entä kerhosta ja päivähoitopaikoistaan? Keihin kaikkiin hän tutustui? Millaisia taitoja oppi?

Mietin myös, olemmekohan ymmärtäneet eri lailla tuon ”vain hoitoon” eli nukkumaan ja syömään viemisen? Minusta sillä ei yritetä vähätellä kodin merkitystä, vaan korostetaan lapsen mahdollisuutta osallistua päivähoidon huippuhetkiin: ohjattuun tekemiseen, vapaaseen leikkiin ja sosiaalisten suhteiden luomiseen. Harva lapsi kun ilahtuu nimenomaan päikkäreistä ja ruokailusta.

Lapsiryhmässä voi harjoitella joitakin taitoja, kotona toisia.

Lapsiryhmässä voi harjoitella joitakin taitoja, kotona toisia. Samalla saa kokemusta yhdestä elämän tärkeimmistä asioista: turvallisesta erossa olemisesta ja ilahtuneesta jälleennäkemisestä.

Kun päivähoitopäätös kerran on tehty, siitä voi ottaa ilonkin irti. Yleensä auttaa, kun näkee päivähoidon lapsen omana, tärkeänä paikka, jossa hän puuhailee omia juttujaan. Niistä on mahtava sitten jutella, kun taas palaa kotiin, oman elämän tärkeimpien ihmisten kainaloon.

Kysy Jannalta

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi lomakkeella tai meilitse meidanperhe@sanoma.com otsikolla ”Janna vastaa”. Lue lisää Jannan vastauksia.

Vierailija

Lapseni oli kotihoidossa, teinkö väärän valinnan? Janna vastaa

Seurakunnan varhaiskasvatus - eli päiväkerho - voi monessa kunnassa olla laadukkaampaa kuin päivähoito. Sitä en lähtisi ollenkaan vähättelemään! Alle eskari-ikäiselle se riittää mainioisti. Olen seurakunnan varhaiskasvattaja ja nähnyt monen monta perhettä joissa lapsi menee suoraan kotihoidosta eskariin. Ja niin pärjääviä ovat, eivät yhtään sen huonomassa asemassa kuin päivähoidossa olleet, joskus jopa päinvastoin kun ovat saaneet tarvitsemaansa huomioita ja eväitä elämään.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan säännöllisestä muskariharrastuksesta on hurjasti hyötyä lapsen kielelliselle kehitykselle.

Muskariin osallistuminen kehittää pienten lasten sanavarastoa ja kykyä erotella äänteitä toisistaan. Tämä selvisi tutkimuksesta, jossa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön tutkijat testasivat viikoittaisen, päivähoidon osana järjestettävän musiikkileikkikoulutoiminnan vaikutuksia 5–6-vuotiaiden kielenkehitykseen. Musiikkileikkikouluun osallistuneita verrattiin lapsiin, jotka osallistuivat päivähoidon aikana tanssitunneille ja lapsiin, joille ei järjestetty päivähoidossa erillistä harrastustoimintaa.

– Tulokset osoittavat, että vuosia jatkuvalla leikillisellä musiikkitoiminnalla on positiivisia vaikutuksia alle kouluikäisten kielenkehitykseen, sanoo tohtorikoulutettava Tanja Linnavalli Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

Kielellinen kehittyneisyys auttaa lapsia koulunkäynnissä ja myöhemmässä elämässä. On jopa viitteitä siitä, että lukivaikeuksista kärsivät lapset ovat hyötyneet viikoittaisesta ohjatusta musiikkitoiminnasta.

– Siksi suosittelemme säännöllisten, ammattilaisten vetämien musiikkituntien sisällyttämistä varhaiskasvatukseen päiväkodeissa ja niiden saavutettavuuden lisäämistä kotihoidossa oleville lapsille. Eli aina ei tarvita intensiivistä ja kallista musiikkiopistossa juoksemista, joka ei kaikille lapsille edes sovi.

”Olisi tietenkin ideaalia, jos  yhteiskunta kustantaisi tällaisen palvelun kaikille.”

Säännöllinen musiikkiharrastus ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kaikkien lasten saatavilla. Linnavalli pohtii, että monesti musiikkiharrastus on vain korkeastikoulutettujen perheiden ja pitkäjänteisten lasten hommaa.

– Olisi tietenkin ideaalia, jos  yhteiskunta kustantaisi tällaisen palvelun kaikille, mutta tämä vaatii tietysti  poliittisia päätöksiä. Jo nyt esimerkiksi Espoossa ne perheet, jotka ovat päivähoidon nollamaksuluokassa, eivät maksa muskarista mitään. Suurin osa vanhemmista joutuu kuitenkin maksamaan päiväkodin muskarin itse, mikä jättää monia lapsia harrastuksen ulkopuolelle.

Yksi vaihtoehto Linnavallin mukaan olisi kouluttaa lastentarhan opettajia lisää musisoinnissa:

– Muskariopettajat ovat opiskelleet alaansa noin viisi vuotta, joten pakostakin heidän taidoillaan on jotain merkitystä. Analysoin tutkimuksessani myös päiväkotien omaa musiikkitarjontaa, mutta sillä ei ollut vaikutusta lasten kielellisiin taitoihin.

Päiväkotien omalla musiikkitarjonnalla ei ollut vaikutusta lasten kielellisiin taitoihin.

Linnavallin mukaan tämä ei tietenkään tarkoita, että vain musiikin ammattilaiset kelpaavat vetämään musiikkituokioita lasten kanssa. Kaikki yhteismusisointi on hyväksi lapsille, vaikka se ei olisikaan kielellisen kehittymisen kannalta yhtä tehokasta. 

– Muskaria voi oikein hyvä pitää myös kotona, vaikka sosiaalinen ryhmätoiminta lisää epäilemättä musisoinnin hauskuutta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vatsakivut ovat lapsilla tavallisia, eikä niihin aina löydy syytä. Kipu ei kuitenkaan ole mielikuvitusta.

Lapsi valittaa vatsakipua. Mitkä ovat sen tavallisimmat syyt?

Toistuvia vatsakipuja on noin 10–15 prosentilla lapsista. Kivun taustalta voi löytyä elimellinen sairaus, mutta noin puolella erityistä syytä ei löydy tutkimustenkaan jälkeen.

Toistuvien vatsakipujen syitä voivat olla ovat ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja pienemmillä lapsilla myös ruoka-allergiat. Myös tulehduksellinen suolistosairaus on mahdollinen, mutta yleensä vasta yli kymmenvuotiailla. Teini-ikäisellä voi oireilla ärtyvä paksusuolioireyhtymä.

Toistuvan vatsakivun syynä voi olla myös rakenteellinen pulma virtsateissä tai munuaisissa, mutta se on hyvin harvinaista.

Akuutti, äkillinen vatsakipu voi liittyä yksinkertaisesti alkavaan vatsatautiin tai flunssaan. Myös tulehdus vatsan alueella aiheuttaa äkillistä kipua. Jos kipuun liittyy kuumetta, kyse voi olla esimerkiksi umpilisäkkeen tulehduksesta tai virtsatieinfektiosta.

Vatsakivulle ei löydy selitystä. Onko lapsi keksinyt koko jutun?

Ei lapsi ole sitä keksinyt. Kipukokemus on todellinen. Jos elimellistä syytä ei löydy, taustalla voi olla lapsen stressi. Hän saattaa jännittää esimerkiksi koulua tai päiväkotipäivää. Jännitys voi laukaista kipua.

Kipu voi olla myös muualla kuin vatsassa. Pieni lapsi ei välttämättä osaa ilmaista, missä tuntemus oikeasti on. Kyse saattaa siis olla esimerkiksi jalkakivuista, vaikka lapsi puhuisikin vatsastaan.

Akuutissakin vatsakivussa kivun syy voi olla muualla kuin vatsassa. Kuumeiselta lapselta, joka kertoo vatsakivustaan, voi löytyä keuhkokuume.

Milloin vatsakivun takia kannattaa käydä lääkärissä?

Jos vatsakipuja on toistuvasti ja ne huolettavat lasta ja perhettä, kannattaa käydä lääkärissä. Samoin lääkäriin tulee lähteä, jos lapsen paino putoaa, kasvu taantuu, hänellä on toistuvaa oksentelua tai nielemisvaikeuksia tai jos ulosteessa on verta. Hälytysmerkki on myös se, jos kipu on niin voimakasta, että se herättää lapsen yöllä.

Lääkärissä tutkitaan, löytyykö kipuun jotakin elimellistä syytä. Siellä käydään läpi myös kivun taustoja: kuinka usein vatsa on kipeä ja millaisissa tilanteissa. Liittyykö kipu ruokailuun? Miten usein lapsi ulostaa, onko hänellä ummetusta ja onko ulosteessa verta? Lääkärissä puhutaan myös siitä, millaista lapsen elämä on ja onko hän joutunut olemaan poissa koulusta tai päiväkodista kivun vuoksi.

Jos lapsen ulosteessa on verta, syynä voi olla esim. bakteeri tai tulehduksellinen suolistosairaus. Veri voi kuitenkin olla myös viaton oire, joka liittyy esimerkiksi ummetukseen: kova ulostemassa raapii limakalvoa.

Mitä pitäisi ajatella, jos syytä kipuun ei löydy?

Tieto sinällään on huojentava. Jos kipuun ei löydy elimellistä syytä, voi tilannetta jäädä rauhassa seuraamaan. Samalla on syytä miettiä, onko lapsen elämässä jokin stressitekijä tai jotakin muuta erityistä, johon vatsakipu liittyy. Voiko siihen vaikuttaa?

Tilanne on yleensä hyvä, jos vatsakipu ei häiritse lapsen arkea, vaan hän jatkaa leikkejään siitä huolimatta. Aina syytä kipuun ei löydy: laboratoriokokeissa kaikki voi olla normaalisti, ja perheen elämässäkin kaikki asiat voivat olla kunnossa.

Asiantuntija lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Merja Nermes, TYKS/lasten ja nuorten klinikka sekä Terveystalo Pulssi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.