Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Kun kuopus syntyi, otimme esikoisen pois päiväkodista. Jäikö hän jotain vaille, lukija pohtii.

”Mieltäni painaa, olenko tehnyt vääriä ratkaisuja lasteni päivähoidon suhteen. Sain esikoiseni opiskeluaikana ja vein hänet vuoden ikäisenä hoitoon vain ja ainoastaan siksi, että halusin saada tutkinnon valmiiksi. Kun kuopus syntyi, otimme esikoisen pois päiväkodista. Ikävuodet kolmesta viiteen hän kävi seurakunnan kerhossa ja puuhasteli isänsä kanssa kotona. Nyt hän on koululainen, ja kuopus on päiväkodissa.

Vasta äskettäin olen tajunnut, että hoitopaikasta käytetään myös nimeä varhaiskasvatus. Olen lukenut uutisista, että päiväkotien opettajat pelkäävät varhaiskasvatuksen menevän pilalle, jos vanhemmat tuovat lasta ”vain hoitoon”, eli syömään ja nukkumaan. Kotihoidossa olevat lapsethan jäävät tällä logiikalla auttamattomasti muista jälkeen.

En ikinä osannut ajatella asiaa tältä kannalta, kun vein esikoisen itku kurkussa tarhaan. Nykyäänkin jos pääsen töistä aikaisemmin, riennän hakemaan kuopuksen päiväkodista, ja hän ilahtuu aina, jos pääseekin tuntia aiemmin pois.

Eikö koti olekaan alle eskari-ikäiselle riittävän hyvä paikka? Teinkö väärin, kun otin esikoiseni pois päiväkodista kuopuksen synnyttyä?”

Hämmentynyt äiti

Janna vastaa

Tuttua pohdintaa monelle vanhemmalle: Missä lapseni on hyvä olla? Mikä on yhteiskunnan rooli lapsen kasvatuksessa? Mistä tiedän valinneeni oikein? Vanhempien pitäisi voida opiskella ja käydä töissä hyvällä omallatunnolla. Se ei aina ole helppoa, etenkään jos oma ihanne on kotona hoidettu lapsi.

Kodin ja päivähoidon ei kannata kilpailla keskenään. Kodit ovat hyvin erilaisia, kuten päiväkoditkin.

Suurin merkitys on ihmissuhteilla, joita hoitopaikoissa muodostuu.

Suurin merkitys lapsen kehitykselle on ihmissuhteilla, joita hoitopaikoissa muodostuu, oli hoitomuoto mikä tahansa. Tilannetta kannattaa miettiä juuri teidän lapsenne näkökulmasta. Miten hän näyttää pärjäävän elämässä tällä hoitohistoriallaan? Millaisia eväitä elämään hän on saanut kotoa? Entä kerhosta ja päivähoitopaikoistaan? Keihin kaikkiin hän tutustui? Millaisia taitoja oppi?

Mietin myös, olemmekohan ymmärtäneet eri lailla tuon ”vain hoitoon” eli nukkumaan ja syömään viemisen? Minusta sillä ei yritetä vähätellä kodin merkitystä, vaan korostetaan lapsen mahdollisuutta osallistua päivähoidon huippuhetkiin: ohjattuun tekemiseen, vapaaseen leikkiin ja sosiaalisten suhteiden luomiseen. Harva lapsi kun ilahtuu nimenomaan päikkäreistä ja ruokailusta.

Lapsiryhmässä voi harjoitella joitakin taitoja, kotona toisia.

Lapsiryhmässä voi harjoitella joitakin taitoja, kotona toisia. Samalla saa kokemusta yhdestä elämän tärkeimmistä asioista: turvallisesta erossa olemisesta ja ilahtuneesta jälleennäkemisestä.

Kun päivähoitopäätös kerran on tehty, siitä voi ottaa ilonkin irti. Yleensä auttaa, kun näkee päivähoidon lapsen omana, tärkeänä paikka, jossa hän puuhailee omia juttujaan. Niistä on mahtava sitten jutella, kun taas palaa kotiin, oman elämän tärkeimpien ihmisten kainaloon.

Kysy Jannalta

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi lomakkeella tai meilitse meidanperhe@sanoma.com otsikolla ”Janna vastaa”. Lue lisää Jannan vastauksia.

Vierailija

Lapseni oli kotihoidossa, teinkö väärän valinnan? Janna vastaa

Seurakunnan varhaiskasvatus - eli päiväkerho - voi monessa kunnassa olla laadukkaampaa kuin päivähoito. Sitä en lähtisi ollenkaan vähättelemään! Alle eskari-ikäiselle se riittää mainioisti. Olen seurakunnan varhaiskasvattaja ja nähnyt monen monta perhettä joissa lapsi menee suoraan kotihoidosta eskariin. Ja niin pärjääviä ovat, eivät yhtään sen huonomassa asemassa kuin päivähoidossa olleet, joskus jopa päinvastoin kun ovat saaneet tarvitsemaansa huomioita ja eväitä elämään.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.