Lapsuusiän epilepsiasta voi parantua. Joistakin muodoista jopa yli 90 prosenttia paranee aikuisikään mennessä.

Mitkä ihan tavalliset oireet voivat kertoa lapsen sairastavan epilepsiaa?

Lapsuusiän epilepsiaa on monta eri tyyppiä. Yhteistä kaikille on aivojen sähköisen toiminnan häiriö, joka näkyy erilaisina oireina.

Vauvalla vakavakin epilepsia voi sekoittua imeväisikäisen reflekseihin.

Vauvalla vakavakin epilepsia voi sekoittua imeväisikäisen reflekseihin. Oireena voi olla vain pään nyökähdys herätessä, ja samalla kädet levähtävät sivuille ja sieltä eteen. Tätä epilepsiaoiretta ei aina tunnista ammattilainenkaan.

Oireet voivat olla myös hyvin pieniä, kuten suun maiskuttelua yöaikana, kielen lipomista tai kauhukohtausten tyyppistä oirehdintaa. Leikki- ja kouluikäiset lapset taas voivat oirehtia poissaolokohtauksilla. Ne ovat lyhyitä, alle 20 sekunnin poissaoloja, joihin voi liittyä silmien räpyttelyä tai toiminnan keskeytymistä. Kohtauksen aikana esimerkiksi opettajan antama ohje voi mennä lapselta ohi.

Myös psyykkisen ja neurologisen kehityksen pysähtyminen voi olla merkki epilepsiasta.

Mistä tiedän, milloin kyse on epilepsiasta ja milloin jostakin muusta?

Nyrkkisääntö on tämä: Loppuuko oire, kun ottaa kontaktin lapseen? Jos loppuu, kyse ei yleensä ole epilepsiasta. Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivään lapseen kontaktin saa.

Jos kohtaus liittyy kipuun, kuten rokottamiseen, se on harvoin epilepsiaa.

Epilepsian tunnistaminen ei ole aina helppoa. Esimerkiksi kuumekouristukset muistuttavat epilepsiakohtauksia, mutta jos lapsi kouristaa tai menee veltoksi vain kuumeisena, kyse ei ole epilepsiasta. Samoin jos kohtaus liittyy kipuun, kuten rokottamiseen, se on harvoin epilepsiaa.

Vaikeita erotettavia ovat yölliset kauhukohtaukset ja unenaikaiset epilepsiaoireet. Kauhukohtaustenkaan aikana lapseen ei saa kontaktia, koska lapsi on syvässä unessa. Epilepsiaan voi viitata se, että kohtauksia on useita yössä. Epilepsiasta ei välttämättä ole kyse, vaikka oireet jäisivät pois lääkityksellä, koska lääkkeet korjaavat joskus myös kauhukohtauksia.

Oireet saattavat muistuttaa niin paljon toisiaan, että epilepsia selviää vain aivosähkökäyrästä. Sairausepäilyt on tutkittava erikoissairaanhoidossa lastenneurologin tai lastenlääkärin vastaanotolla.

Miten lapsen epilepsiaa hoidetaan?

Ensisijainen hoito on lääkitys. Yleensä noin 60–70 prosenttia potilaista saa avun lääkkeistä.

Harvinaisempia hoitoja ovat hermostimulaatio ja leikkaus.

Vaikeahoitoisessa epilepsiassa yksi hoitovaihtoehto on Atkinsin dieettiä muistuttava ruokavalio. Harvinaisempia hoitoja ovat hermostimulaatio ja leikkaus.

Voiko lapsuusiän epilepsiasta parantua?

Kyllä voi. Joistakin epilepsiamuodoista jopa yli 90 prosenttia paranee aikuisikään mennessä. Mahdollista on sekin, että iän myötä tauti muuttaa muotoaan ja alkaa oirehtia isoina kohtauksina.

Asiantuntijana lastenneurologi Pirkko Karttunen-Lewandowski.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.