Myös tietokoneen käyttö oli pojilla yhteydessä parempiin matemaattisiin taitoihin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan runsas liikunta tukee koulumenestystä kolmena ensimmäisenä kouluvuotena erityisesti pojilla.

Erityisesti aktiivinen liikkuminen välitunnilla ja urheiluseuran harjoituksiin osallistuminen ensimmäisellä luokalla olivat yhteydessä parempaan lukutaitoon ja laskutaitoon kolmena ensimmäisenä kouluvuotena.

Lisäksi enemmän liikkuvat pojat ja erityisesti pojat, jotka liikkuivat runsaammin koulumatkoillaan, menestyivät paremmin lukutaitoa mittaavissa testeissä kuin vähän liikkuvat pojat.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lukemiseen ja kirjoittamiseen vapaa-ajalla käytetty aika oli niin ikään yhteydessä parempaan luku- ja laskutaitoon erityisesti pojilla. Pojilla myös runsaampi tietokoneen käyttö ja videopelien pelaaminen oli yhteydessä parempiin matemaattisiin taitoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot, ja siihen osallistui 186 kuopiolaista ekaluokkalaista.

Vierailija

Kyllä N=186 on jo ihan ok otos kunhan se nyt on jollain tapaa edustava. Aika äkkiä sieltä löytyy voimakkaat trendit.

Tilastollinen yhteys ei ole välttämättä syys-seuraussuhde, joten niitä ei kannattaisi uutisoida sellaisina kuten artikkelissa "runsas liikunta tukee koulumenestystä". Ja jos yhteys on, niin miksi tämä ei sitten aina toimi (tytöt ja matematiikka)? Toisaalta mistä tiedetään, ettei syy ole koulumenestys ja seuraus runsas liikunta?

Voi olla myös muita, mittauksen ulkopuolisia tekijöitä jotka ovat syynä sekä liikkumisen runsauteen että lukutaidon/matemaattisten taitojen kehittymiseen.

Vierailija

Aktiivinen liikkuminen kehittää lapsia muutenkin kuin liikunnallisesti. Liikkuminen stimuloi aivoja ja vähentää ahdistusta ja stressiä ja siten mm.todennäköisesti parantaa keskittymiskykyä kouluolosuhteissakin. Ohjattuun ryhmäliikuntaan osallistuminen parantaa sosiaalisia taitoja ja auttaa lasta oppimaan keskittymään. Mielenkiintoista sen sijaan oli että liikunnallinen aktiivisuus heikensi tyttöjen matemaatisia taitoja mutta vanhempien sosiaalinen tausta vaikutti tyttöjen menestykseen mutta ei poikien.

On itsestään selvää että vapaa-ajalla lukemiseen ja kirjoittamiseen käytetty aika parantaa em. taitoja.

Tutkimuksen lopussa yhteenvedossa selkeästi siis tuodaan esiin että tyttöjen poikien koulumenestyksen (tai menestymättömyyden) taustalla on siis erinlaisia tekijöitä joten kyseessä on yksi mielenkiintoisimpia ja merkittävimpiä tutkimuksia aiheesta.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla