Myös tietokoneen käyttö oli pojilla yhteydessä parempiin matemaattisiin taitoihin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan runsas liikunta tukee koulumenestystä kolmena ensimmäisenä kouluvuotena erityisesti pojilla.

Erityisesti aktiivinen liikkuminen välitunnilla ja urheiluseuran harjoituksiin osallistuminen ensimmäisellä luokalla olivat yhteydessä parempaan lukutaitoon ja laskutaitoon kolmena ensimmäisenä kouluvuotena.

Lisäksi enemmän liikkuvat pojat ja erityisesti pojat, jotka liikkuivat runsaammin koulumatkoillaan, menestyivät paremmin lukutaitoa mittaavissa testeissä kuin vähän liikkuvat pojat.  

Lukemiseen ja kirjoittamiseen vapaa-ajalla käytetty aika oli niin ikään yhteydessä parempaan luku- ja laskutaitoon erityisesti pojilla. Pojilla myös runsaampi tietokoneen käyttö ja videopelien pelaaminen oli yhteydessä parempiin matemaattisiin taitoihin.

Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot, ja siihen osallistui 186 kuopiolaista ekaluokkalaista.

Vierailija

Tutkimus: Paljon liikkuvat alaluokkalaiset pojat pärjäävät hyvin koulussa

Kyllä N=186 on jo ihan ok otos kunhan se nyt on jollain tapaa edustava. Aika äkkiä sieltä löytyy voimakkaat trendit. Tilastollinen yhteys ei ole välttämättä syys-seuraussuhde, joten niitä ei kannattaisi uutisoida sellaisina kuten artikkelissa "runsas liikunta tukee koulumenestystä". Ja jos yhteys on, niin miksi tämä ei sitten aina toimi (tytöt ja matematiikka)? Toisaalta mistä tiedetään, ettei syy ole koulumenestys ja seuraus runsas liikunta? Voi olla myös muita, mittauksen ulkopuolisia...
Lue kommentti
Vierailija

Tutkimus: Paljon liikkuvat alaluokkalaiset pojat pärjäävät hyvin koulussa

Aktiivinen liikkuminen kehittää lapsia muutenkin kuin liikunnallisesti. Liikkuminen stimuloi aivoja ja vähentää ahdistusta ja stressiä ja siten mm.todennäköisesti parantaa keskittymiskykyä kouluolosuhteissakin. Ohjattuun ryhmäliikuntaan osallistuminen parantaa sosiaalisia taitoja ja auttaa lasta oppimaan keskittymään. Mielenkiintoista sen sijaan oli että liikunnallinen aktiivisuus heikensi tyttöjen matemaatisia taitoja mutta vanhempien sosiaalinen tausta vaikutti tyttöjen menestykseen mutta ei...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ongelmanratkaisukyky osoittautui kokonaisuudessaan suomalaisnuorten vahvimmaksi osaamisalueeksi.

Uusimmista koululaisten taitoja mittaavista Pisa-tuloksista selviää, että Suomessa poikien ongemanratkaisukyky on selkeästi heikommissa kantimissa kuin tyttöjen. Samaan aikaan, kun ongelmanratkaisukyky osoittautui kokonaisuudessaan suomalaisnuorten vahvimmaksi osaamisalueeksi, oli siinä myös suurimmat sukupuolten väliset erot.

Nyt julkaistut tulokset ovat osa Pisa2015-tutkimusta.

Erot olivat suuria myös jo aiemmin julkistetussa, lukutaitoa mittaavassa tutkimuksessa, joka saattaa osittain selittää ongelmanratkaisukykyä mittaavan testin tulokset. Ongelmien ratkaisun haasteeksi osalla oppilaista voi muodostua se, ettei ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin.

Kirjailija Timo Parvelan mielestä poikien lukutaidon kehittymisen kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että nimenomaan isät lukisivat pojilleen enemmän. 

– Jo lähtökohtaisesti pojan olisi hyvä nähdä isä kirjaan syventyneenä älylaitteen sijaan, Parvela kertoo.

Ongelmanratkaisukykyä mittaavassa testissä nuoret lukivat chat-keskustelua ja valitsivat keskustelun pohjalta oikeita vastausvaihtoehtoja. Tehtävissä arvioitiin myös vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja.

Euroopan maista Viro ja Suomi ylsivät Pisa2015 -tuloksissa kymmenen kärkeen. Parhaiten ongelmanratkaisukyvyssä menestyivät Singaporen ja Japanin koululaiset.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Jos lapsi ei halua keskustella peloistaan, niistä voi tehdä vaikka laulun. Tärkeintä kuitenkin on, että vanhempi välittää ja antaa lapselle luvan pelätä. 

Ekaluokkalainen istuu illalla sängyllään ja pelkää. Ei mörköjä, ei pimeää, vaan sitä, että vanhemmille käy yön aikana jotain kamalaa. Kuulostaako tutulta? 

Psykologi Silja Salmi Fammi psykologi- ja psykoterapiapalveluista kertoo, että ala-asteikäisen lapsen pelot ovat erilaisia kuin vaikkapa neljävuotiaan. Tämä johtuu lapsen ajattelun kehittymisestä.

Kouluikäisen lapsen maailmankuva laajenee, ja hän alkaa tiedostaa elämän realiteetteja. Pienelle lapselle on helppo kertoa, että vanhemmat kyllä voittavat kaikki maailman pelottavat möröt. Isompi lapsi tietää jo, että vanhemmat eivät pysty mihin vain. Myös lapsen oma kuolevaisuus saattaa pelottaa.

– Pieni lapsi ajattelee olevansa kaikkivoipa, eikä osaa ajatella asioita realistisesti. Jos lähipiirissä joku kuolee, neljävuotias saattaa ajatella, että kuollut tulee vielä joskus takaisin. Isompi lapsi tajuaa, että näin ei ole. 

Salmi kertoo, että useat lapsen pelot kumpuavat muutoksista. Esimerkiksi koulun aloittaminen, muutto tai vanhempien ero voivat laukasta erilaisia pelkoja ja huolia.

Tärkeää pelkojen selättämisessä on, että lapsi pystyisi puhumaan niistä vanhemmilleen. Vanhempien on myös osattava ottaa lapsen huoli vastaan oikealla tavalla. Kun lapsi huomaa, että vanhempi suhtautuu lapsen pelkoon lämmöllä ja ymmärtäen, on lapsen helpompi jatkossakin puhua peloistaan. 

Pelko on arvokas tunne

Tunteena pelko on arvokas perustunne, joka on sisäänrakennettu ihmisiin jo syntyessä. Pelko auttaa lasta tiedostamaan, että esimerkiksi korkealta kalliolta voi pudota, jos ei ole varovainen.

Tavalliset pelot ja huolet kuuluvat elämään, ja niiden kanssa pitää oppia elämään. Niin aikuisetkin tekevät. Joskus lapsen pelko menee kuitenkin niin pitkälle, että se alkaa häiritä arkea.

Salmen mukaan tutkimustietoa siitä ei ole, miten tyttöjen ja poikien pelot eroavat toisistaan. On kuitenkin havaittu, että tytöt kärsivät ahdistuneisuudesta poikia enemmän.

– Pojilla pelot näkyvät enemmän käytöshäiriöinä, tytöt taas helposti patovat asioita sisäänsä.

Jos pelko tuntuu jäävän päälle tai siitä on vaikeaa päästä omin avuin yli, kannattaa hakea apua. Salmen mukaan joskus sekin riittää, että vanhempi konsultoi psykologia puhelimitse. Jos apua hakee ajoissa, pelosta ei pääse syntymään arkea hallitsevaa mörköä.

Silja Salmen neljä neuvoa pelon käsittelyyn:

1. Hellyys, huolenpito ja syli

”Kohtaa lapsi joka päivä. Keskustelkaa yhdessä päivän tapahtumista, ja kerro myös omasta päivästäsi. Myös koululainen kaipaa syliä.”

2. Keksikää pelolle nimi

”Joskus pelon kohdetta voi olla vaikea tiedostaa. Kun pelon konkretisoi nimellä, se voi auttaa pelon käsittelyssä.”

3. Piirtäkää tai laulakaa pelko pois

”Lapsi ei välttämättä halua käsitellä pelkoa keskustelemalla. Tällöin voi olla hyvä vaikka piirtää pelko lapsen kanssa, tai keksiä siitä laulu. Tärkeintä on tuntea oma lapsi, ja miettiä pelon lähestyminen lapsen kiinnostuksen kohteiden kautta.”

4. Voittakaa pelko yhdessä

”Tärkeää on, että lapsi ei jää pelon kanssa yksin. Jos pelon kohde on konkreettinen, esimerkiksi metsä, hänen kanssaan voi miettiä milloin olisi kiva juttu käydä yhdessä metsäkävelyllä ja kaakaolla. Älä kuitenkaan pakota.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.