Lapsen hien hajua ei kannata nolostella, vaan ottaa asia reippaasti puheeksi.

Missä iässä lapsen hiki alkaa haista?

Kainalohiki voi muuttua pistävänhajuiseksi 8–9-vuotiailla lapsilla ja joskus aiemminkin. Hienhajun muuttuminen on usein ensimmäisiä merkkejä lähestyvästä murrosiästä.

Alle 8-vuotiaalla tytöllä tai 9-vuotiaalla pojalla hienhajun muuttuminen voi liittyä myös ennenaikaiseen murrosikään tai ennenaikaiseen adrenarkeen eli murrosikää edeltävään kehitysvaiheeseen. Adrenarke johtuu lisämunuaisen erittämistä mieshormoneista ja siihen voi kuulua haiskahtavat kainalot, ihon rasvoittumista ja karvoittumista. Sille ei tarvitse tehdä mitään.

Muuttuuko hienhaju siis, kun hormonit heräävät?

Murrosiän hienhaju ei suoranaisesti johdu hormoneista vaan ihon bakteeritoiminnasta. Hormonit tosin saavat isot hikirauhaset toimimaan. Silloin niistä vapautuu hikeen valkuaisaineita, joita ihon bakteerit hajottavat, ja hiki alkaa lemahdella.

Pienten lasten hiki ei yleensä tuoksu samanlaiselta, koska isot hikirauhaset eivät heillä vielä toimi.

Pitäisikö ihon- ja hiustenhoitoon kiinnittää huomiota?

Hiusten ja ihon rasvoittuminen liittyy murrosiän käynnistymiseen. Hoidoksi riittävät pesut tarpeen mukaan miedolla sampoolla ja puhdistusaineella. Finnivoiteita lapsi ei yleensä vielä tarvitse.

Miten pikku haisuliin pitäisi suhtautua?

Vanhempien ei kannata olla liian hienotunteisia. Nolostelu tekee asiasta turhaan ison numeron.

Lapselle voi sanoa reippaasti, että nyt sinun kainalosi tuoksahtavat ja ohjata pesulle. Varsinkin urheilun jälkeen on hyvä opettaa lasta peseytymään ja vaihtamaan ylleen puhdas t-paita.

Jos hienhaju häiritsee, voi lapsikin käyttää deodoranttia. Oma dödöpullo kylpyhuoneen kaapissa voi olla jopa syy ylpeillä. Tavallinen, miedontuoksuinen deodorantti peittää bakteerien toiminnoista syntyviä hajuja.

Mistä tietää, koska oikea murrosikä alkaa?

Murrosikä voi alkaa tytöillä jo 8-vuotiaana ja pojilla 9-vuotiaana. Murrosiän alkaminen on viime vuosikymmeninä aikaistunut.

Murrosiän tietää alkaneeksi, kun karvoituksen, hienhajun ja hiusten sekä ihon rasvoittumisen lisäksi tytön rintarauhaset alkavat kehittyä ja pojan kivekset kasvavat. Myös pituuskasvu kiihtyy.

Juttua varten on haastateltu lastentautien erikoislääkäri Jarmo Saloa Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Meidän Perhe 12/15

Moni lapsi aloittaa koulun niin, ettei vielä ensimmäisinä viikkoina tiedä omaa luokkaansa tai opettajaansa. Selvitimme, mitä avoin alku käytännössä tarkoittaa.

Haagan peruskoulussa Helsingissä on tänä syksynä kolme ensimmäistä luokkaa – mutta ei ihan vielä. Ekat kouluviikot lapset viettävät värikoodatuissa viiden oppilaan pienryhmissä ja niiden erilaisissa yhdistelmissä, ja varsinainen luokkajako tehdään vasta näiden kokemusten jälkeen.

Sama käytäntö on nykyään monissa muissakin kouluissa eri kunnissa. Vanhempia se voi hämmentää: Mistä kummasta on kyse? Miten lasta voi valmistaa koulun alkuun, jos ei edes tiedä opettajaa tai luokkatovereita?

Haagassa niin sanottu avoin alku on käytössä neljättä kertaa, ja rehtori Matti Koivusalon mukaan käytännöstä on ollut vain hyviä kokemuksia.

– Tämä on ollut hyvä systeemi, yksiselitteisesti. Kenenkään mieleen ei ole tullut näinä vuosina edes ehdottaa, että palaisimme takaisin entiseen.

Tätä avoin alku tarkoittaa

Avoimen alun aikana kaikki ekaluokkalaiset ovat koulussa kello 9–12. Heitä opettaa kolme luokanopettajaa ja kolme erityisopettajaa, ja oppilasryhmistä kokeillaan erilaisia yhdistelmiä niin, että jokainen pienryhmä käy opetuksessa jokaisen opettajan luona. Iltapäivisin opettajat kokoontuvat keskustelemaan päivän kulusta ja tekemistään havainnoista. Näin menee kaksi ja puoli viikkoa.

Tavoitteena on löytää ryhmiä, joissa lasten sosiaaliset suhteet toimivat mahdollisimman hyvin.

– Pikkuhiljaa alkaa näkyä esimerkiksi sellaista, että vaikka Jani-Petterin ja Ilpon ei kannata olla samalla luokalla. Siinä huomataan myös se, ketkä oppilaat selvästi hyötyvät siitä, että kaveri on samassa ryhmässä ja ketkä mahdollisesti tarvitsevat erityistä tukea.

Ensimmäisten viikkojen aikana saatu näkemys kertoo lapsesta koululaisena paljon enemmän kuin se arvio, mikä esiopetuksessa hänestä on annettu, Koivusalo sanoo.

Tavoitteena on mahdollisimman tasapuoliset ja tasapainoiset luokat.

Erotellaanko tässä sitten oppilaat toisistaan osaamisen mukaan? No ei. Luokkajaossa katsotaan lasten taitoja ja kaverisuhteita niin, että luokista tulee mahdollisimman tasapuoliset, tasapainoiset ja ryhminä toimivat. Myös tiettyä kaveria saa edelleen toivoa samalle luokalle, ja toiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

– Ei ole kenenkään etu, että lapsia jaettaisiin osaamisen mukaan. Se olisi ryhmän toiminnan ja opettajan jaksamisen kannalta ihan älytön idea. Enemmän tukea tarvitsevat jaetaan eri luokille, jotta he saavat tarvitsemansa avun, Koivusalo sanoo.

Lasten vanhempia ajatus avoimesta alusta saattaa hämmentää, mutta lapset ovat sopeutuneet siihen hyvin, Koivusalo kertoo.

”Lapset oppivat tuntemaan koko vuosiluokkansa hyvin.” 

– Tästä on sekin hyöty, että lapset oppivat tuntemaan koko vuosiluokkansa hyvin, heistä tulee yksi iso porukka. Samalla jokainen tutustuu kaikkiin niihin aikuisiin, jotka heidän kanssaan kouluvuoden aikana toimivat. 

Lopulta myös palaute vanhemmilta on ollut enimmäkseen positiivista.

– Joillekin huoltajille on ollut hankala paikka, ettei heti alkuun tiedä lapsen lukujärjestystä. Vanhemmat ovat usein etukäteen jopa kohtuuttoman huolissaan asioista, jotka kyllä järjestyvät.

Jos töihin paluu kyllästyttää, ota mallia lasten asenteesta: kiva nähdä kavereita, johan tässä on tarpeeksi löhöilty.

Kysyimme toka- ja kolmasluokkalaisilta, miksi kouluun on kiva palata.

Opiskelun ihanuus

”Minusta on kiva palata kouluun, koska koulussa näkee kavereita ja opettajan. Varsinkin kun alkaa matikantunnit ja välitunnit. Odotan myös käsityötunteja.”
Peppi, 8 

”Tosi kiva mennä kouluun taas! Oon jo tottunut lomailuun, kymmenen viikkoa löhöillyt päivät pitkät ja tehnyt, mitä huvittaa. Koulussa saa olla kavereiden kanssa ja leikkiä välitunnilla ja opiskellakin.”
Vilho, 8 

Jee, kavereita!

”Näkee onko luokkakaverit yhtään muuttuneet. Jos luokalle tulee uusi lapsi, niin sitten on kiva, että saa uuden kaverin. Tai sitten kun tuut takas kouluun opettelette uusia lauluja. Ja sitten pääsee matikassa ja kaikessa muussa eteenpäin.”
Alma, 8 

”Pääsee uudelle luokalle ja tulee uus opettaja ja näkee luokkakavereita. Pääsee opettelemaan taas kaikkea uutta. Kouluun on hyvä mennä taas takaisin.”
Iris, 8 

”Kouluun on kiva palata, koska saa nähdä kavereita ja saa nähdä opettajaa.”
Alina, 8 

"Näkee kavereita!"

Luukas, 9

Lapsiaan muisteleva äiti

Kaverit ja matematiikka – koululaiset kertovat, mitä odottavat tulevalta kouluvuodelta

Lapsemme oli alle kouluikäinen, rohkea, ihana, kiltti ja kaunis. Meillä vanhemmilla ei oikeastaan koskaan ole ollut suuria ongelmia hänen kanssa. Kunnes hän oli noin 3 vuotias ja muutimme uuteen ympäristöön, sosiaalinen lapsemme ei pelännyt naapuria vaan pujahti usein kun silmäni vältti leikkimään naapurin pihalla olevalle hiekkalaatikolle. Naapurissa asui pariskunta jonka omat lapset olivat jo aikuisia ja hiekkalaatikko leluineen oli tietysti tarkoitettu heidän lasten lapsilleen. Kielloistani...
Lue kommentti