Yksitoistavuotias Elisa kertoo elämästään tuntemattomille YouTubessa. Mutta miksi?

Vaaleatukkainen tyttö hymyilee, katsoo kameraan ja rikkoo kananmunan päähänsä. Valkuainen sekoittuu hiuksiin, valuu vähän silmään, keltuainen tipahtaa kylpyhuoneen lattialle.

– Kiitos kaikille mun ihanille katsojille, jotka toivoo et mua kidutetaan täällä, sanoo Elisa Grönman ja nauraa.

Tämä on yksitoistavuotiaan Elisan Sinä sanot – minä teen -haaste. Video on katsottu 21 945 kertaa, ja sillä on 781 tykkäystä eli ylöspäin osoittavaa peukkua.

Elisan YouTube-tilillä on kymmeniä videoita. Niissä Elisa vloggaa eli juttelee ja näyttää paloja arjestaan. Hän kuvaa huonettaan, kertoo lempitavaroistaan, esittelee joululahjojaan ja laulaa suosikkibiisejään siskonsa kanssa. Ja tekee haasteita eli katsojien ehdottamia juttuja, syö hammastahnaa ja pesee ketsupilla hampaitaan.

Puolessatoista vuodessa Elisan videoita on katsottu yli puoli miljoonaa kertaa.

Tuhannet ihmiset seuraavat porilaisen pikkutytön elämää.

Kamera kulkee ympäri Elisan huonetta. Oveen on teipattu lukujärjestys, kuva Selena Gomezista ja kissanpennusta. Lipaston päällä on nelosluokan kaverikuva, pöydällä Tangle Teezer -hiusharja, kaapinovessa julisteessa Sini Sabotage.

– Täällä on kaikki mun hepat, täällä on kaikki mun huulikiillot, Elisa esittelee.

Katsottu 3 817 kertaa, 116 yläpeukkua.

”Ihan parasta on, kun tulee inspiraatio.”

Tänään vloggaaja Elisa Grönman istuu sängyllään porilaisen kerrostalon huoneessa. Aurinko paistaa sisään ikkunasta ja valaisee tavaroita, niitä videolta tuttuja. Fjällrävenin violetti Kånken-koulureppu nököttää lattialla. Vaatekaapin päällä on nalleja, seinällä ponijuliste, ovensuussa nippu keppihevosia. Kirjahyllyssä kunniapaikalla ovat Victoria’s Secretin vartalotuoksut Amber Romance ja Mango Temptation. Ikkunan yläpuolella lukee isoin kirjaimin love.

– Aloin vlogata, koska siskoni Millakin teki niin, ja se näytti hauskalta, Elisa sanoo.

Milla on Elisan 20-vuotias isosisko.

Erityisesti Elisa tykkää peukutuksista, kehuista ja siitä, että videoiden tilaajien määrä kasvaa.

– Tulee hyvä olo, kun joku pitää siitä mitä teen.

Aluksi kameran edessä oleminen oli outoa. Jokainen uusi kommentti ja peukutus jännittivät. Tilaajien määrän nopea kasvu yllätti Elisan, ja hän tottui katsottavana olemiseen. Nyt Elisan videokanavaa tilaa yli 7 000 ihmistä, eikä Elisa oikeastaan enää edes ajattele heitä.

– Ihan parasta on, kun tulee inspiraatio. Jos keksin uuden kuvausidean, haluan päästä toteuttamaan sen heti.

Elisan poste restante -osoitteeseen tulee kysymyksiä ja joskus pieniä lahjoja. Teepusseja, karkkia ja koruja. Joskus hän saa ikäviä kommentteja.

– Jätän ne omaan arvoonsa. Vloggaaminen on niin kivaa puuhaa, olen ajan myötä innostunut siitä vain entistä enemmän. Varmaan teen tätä vielä mummonakin.

Eli nyt me kuvataan äidin kaa..

... mother tag, Elisan äiti Marita Grönman sanoo.

– Eikun mom tag, Elisa korjaa.

– Eli mulla on kysymyksiä, joihin äiti vastaa, Elisa jatkaa.

Keittiössä äidin kanssa kuvattu video: katsottu 17 783 kertaa, 464 yläpeukkua.

Maritaa, 48, ei ahdista ajatus, että Elisan elämä kiinnostaa tuhansia. Hän ei alkanut ladella kieltoja tai rajoituksia, kun Elisa kymmenvuotiaana kertoi haluavansa perustaa vlogin.

– Selitin Elisalle, mitä kaikkea netissä voi tulla vastaan. Ja mitä kameran edessä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä, Marita sanoo.

Ei puhelinnumeroa, ei osoitetta. Ei kavereita videolle ilman vanhempien lupaa.

Äitivideolla Elisa lukee kännykästään ensimmäisen katsojien lähettämän kysymyksen.

– Mitä mieltä olet siitä, että mä aloin vlogata?

– Kyllä mä mietin ensin, mitä mieltä siitä olen. Mutta Milla oli jo vloggaaja ja lupasi katsoa sun perään. Mikä siinä sitten.

Sitten video kertoo, mitkä ovat Elisan lempijuomat (maito ja cola) ja sen, millainen hän oli vauvana (pienikokoinen ja kalju, ja herätti äidin joka yö).

Äiti ja sisko tukevat Elisan harrastusta. Äiti osti kameran lahjaksi, ja isosisko auttaa editoinnissa. Sisko myös käy läpi Elisan YouTube-tilin kommentit ennen kuin ne menevät julki.

– Osa kavereistani haluaisi vlogata, mutta heidän vanhempansa eivät anna lupaa.

Mikä oli mun ponin nimi ja rotu? Mikä on mun parhaan kaverin toinen nimi? Mun lempiaine koulussa? Niitä on neljä.

Elisa ja Milla kilpailevat Sister test -videolla, kumpi tuntee toisen paremmin. Milla tietää melkein kaiken: Pontus, shetlanninponi, Olga, kässä, kuvis, hissa ja liikka.

Katsottu 23 705 kertaa, 243 tykkäystä.

Elisa tuskin vloggaisi näin nuorena ilman Millaa. Isosiskolla oli oma blogi jo teininä, vlogin pitämisen hän aloitti kolme vuotta sitten. Pian Milla jo auttoi Elisaa videoiden kuvauksessa ja editoinnissa. Aluksi enemmän, nykyään vähemmän, sillä Elisa on oppinut koko ajan näppärämmäksi tekniikan kanssa.

Milla on myös se, joka patistaa lempeästi Elisaa vastailemaan katsojien kommentteihin ja kysymyksiin. Vastavuoroisuus on tärkeä osa tubettamisen kulttuuria.

– Elisan vlogilla on jo kolme kertaa enemmän seuraajia kuin omallani, Milla sanoo.

Isosiskonsa mukana Elisa pääsi käymään myös tubettajien kokoontumisessa, Tubeconissa Helsingissä viime vuonna.

Ootte molemmat tosi nättejä, joku kommentoi videota.

Kiitos :)

Räpläät koko ajan hiuksias! Se on ärsyttävää, sorry vaa, joku kommentoi. Alapeukkuja, kolme, kaksitoista, kahdeksantoista.

Joskus palaute on kielteistä, mutta Elisa ei välitä.

Marita on iloinen siitä, että Elisan itsetunto on vahva. Koulussa Elisa puolusti tulisesti tyttöä, jonka tubevideosta yksi luokan pojista teki pilaa.

– Elisa on herkkä ja arka tyttö, mutta toisissa asioissa hirveän reipas. Hämmästelen aina sitä, miten luonteva hän osaa olla kameran edessä. Itse menen vielä tässäkin iässä ihan puihin, jos joudun puhumaan julkisesti. Nykyajan lapset kasvavat paljon vanhempiaan rennommiksi, Marita arvelee.

– Tykkään siitä, että Elisa on videoissaan selvästi vielä lapsi, oma aito ja nauravainen itsensä. Jos naamaan ilmestyisi liikaa meikkiä tai päälle liian tiukkaa ja avointa vaatetta, puuttuisin asiaan heti.

Marita ja Elisa asuvat kahdestaan. Milla viihtyy lähistöllä omassa kodissaan poikaystävänsä Pekon kanssa. Tyttöjen isoveli Jiri asuu toisaalla perheineen.

– Olen sinkkuäiti, eikä minulla ole koskaan ollut rahaa tuhlattavaksi. On ollut pakko opettaa lapsille, ettei kaikkea voi saada, muun muassa matkusteluun meillä ei oikeastaan ole varaa. Autoakaan ei ole, mikä rajoittaa Elisan ratsastusharrastusta, Marita sanoo.

Mutta läppäri, ikkuna maailmaan, perheessä on ollut aina. Sen avulla Elisa on jo pitkään seurannut omia tubettajaidoleitaan, kuten Ilona Juliaa ja mariieveronicaa.

– Elisa voisi olla koneella vaikka kuinka kauan ja näprää puhelintaan jatkuvasti. Hänen iPhonensa takavarikointi on tämän huushollin rankin kurinpitokeino. Turvaudun siihen vain, jos mikään muu ei auta.

”Suurin osa seuraajista on muita lapsia, jotka pitävät Elisaa kaverina.”

Ootte molemmat tosi nättejä. Ootte niin ihanii. Oot kaunis niinku äitisikin.

Olin tuolla kauppakeskuksessa sillon ku sinäkin. En vaa uskaltanu tulla sanoo moi.

Julkisuus on jo osa perheen elämää. Marita on huomannut Elisan kanssa kaupungilla liikkuessaan, että samanikäiset tytöt ja pojat vilkuilevat tätä uteliaasti: Onko toi se, oikeesti?

Kotona kahvipöydässä Elisa maistelee äidin tekemää mustikkarahkaa ja juo mehua ruusukuvioisesta kupista. Juttelee kohteliaasti, muistaa kiittää kaikesta ja nauraa isosiskonsa vitseille.

YouTubessa tavallinen tyttö voi olla idoli.

– Enimmäkseen Elisa on saanut vlogistaan vain positiivista palautetta. Suurin osa seuraajista on muita lapsia, jotka pitävät häntä kaverina, Milla sanoo.

Vaatteita, kännykänkuoria ja kosmetiikkaa nuorille kauppaavat yritykset tietävät, että tuotteiden näkyminen suosittujen tubettajien videoilla uppoaa kohderyhmään perinteistä mainontaa tehokkaammin. Elisankin perheelle on jo tullut mahdollisilta yhteistyökumppaneilta pari yhteydenottoa.

– Ohjaan pyynnöt Millalle. Minä huolehdin äidin hommista eli siitä, että Elisa hoitaa koulun, pitää huoneensa siistinä ja tekee muutakin kuin roikkuu netissä, Marita hymähtää.

Millaa hymyilyttää.

– Äiti on Elisan suurin fani.

Meidän Perhe 6/15

Elisa YouTubessa

Ongelmanratkaisukyky osoittautui kokonaisuudessaan suomalaisnuorten vahvimmaksi osaamisalueeksi.

Uusimmista koululaisten taitoja mittaavista Pisa-tuloksista selviää, että Suomessa poikien ongemanratkaisukyky on selkeästi heikommissa kantimissa kuin tyttöjen. Samaan aikaan, kun ongelmanratkaisukyky osoittautui kokonaisuudessaan suomalaisnuorten vahvimmaksi osaamisalueeksi, oli siinä myös suurimmat sukupuolten väliset erot.

Nyt julkaistut tulokset ovat osa Pisa2015-tutkimusta.

Erot olivat suuria myös jo aiemmin julkistetussa, lukutaitoa mittaavassa tutkimuksessa, joka saattaa osittain selittää ongelmanratkaisukykyä mittaavan testin tulokset. Ongelmien ratkaisun haasteeksi osalla oppilaista voi muodostua se, ettei ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin.

Kirjailija Timo Parvelan mielestä poikien lukutaidon kehittymisen kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että nimenomaan isät lukisivat pojilleen enemmän. 

– Jo lähtökohtaisesti pojan olisi hyvä nähdä isä kirjaan syventyneenä älylaitteen sijaan, Parvela kertoo.

Ongelmanratkaisukykyä mittaavassa testissä nuoret lukivat chat-keskustelua ja valitsivat keskustelun pohjalta oikeita vastausvaihtoehtoja. Tehtävissä arvioitiin myös vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja.

Euroopan maista Viro ja Suomi ylsivät Pisa2015 -tuloksissa kymmenen kärkeen. Parhaiten ongelmanratkaisukyvyssä menestyivät Singaporen ja Japanin koululaiset.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Jos lapsi ei halua keskustella peloistaan, niistä voi tehdä vaikka laulun. Tärkeintä kuitenkin on, että vanhempi välittää ja antaa lapselle luvan pelätä. 

Ekaluokkalainen istuu illalla sängyllään ja pelkää. Ei mörköjä, ei pimeää, vaan sitä, että vanhemmille käy yön aikana jotain kamalaa. Kuulostaako tutulta? 

Psykologi Silja Salmi Fammi psykologi- ja psykoterapiapalveluista kertoo, että ala-asteikäisen lapsen pelot ovat erilaisia kuin vaikkapa neljävuotiaan. Tämä johtuu lapsen ajattelun kehittymisestä.

Kouluikäisen lapsen maailmankuva laajenee, ja hän alkaa tiedostaa elämän realiteetteja. Pienelle lapselle on helppo kertoa, että vanhemmat kyllä voittavat kaikki maailman pelottavat möröt. Isompi lapsi tietää jo, että vanhemmat eivät pysty mihin vain. Myös lapsen oma kuolevaisuus saattaa pelottaa.

– Pieni lapsi ajattelee olevansa kaikkivoipa, eikä osaa ajatella asioita realistisesti. Jos lähipiirissä joku kuolee, neljävuotias saattaa ajatella, että kuollut tulee vielä joskus takaisin. Isompi lapsi tajuaa, että näin ei ole. 

Salmi kertoo, että useat lapsen pelot kumpuavat muutoksista. Esimerkiksi koulun aloittaminen, muutto tai vanhempien ero voivat laukasta erilaisia pelkoja ja huolia.

Tärkeää pelkojen selättämisessä on, että lapsi pystyisi puhumaan niistä vanhemmilleen. Vanhempien on myös osattava ottaa lapsen huoli vastaan oikealla tavalla. Kun lapsi huomaa, että vanhempi suhtautuu lapsen pelkoon lämmöllä ja ymmärtäen, on lapsen helpompi jatkossakin puhua peloistaan. 

Pelko on arvokas tunne

Tunteena pelko on arvokas perustunne, joka on sisäänrakennettu ihmisiin jo syntyessä. Pelko auttaa lasta tiedostamaan, että esimerkiksi korkealta kalliolta voi pudota, jos ei ole varovainen.

Tavalliset pelot ja huolet kuuluvat elämään, ja niiden kanssa pitää oppia elämään. Niin aikuisetkin tekevät. Joskus lapsen pelko menee kuitenkin niin pitkälle, että se alkaa häiritä arkea.

Salmen mukaan tutkimustietoa siitä ei ole, miten tyttöjen ja poikien pelot eroavat toisistaan. On kuitenkin havaittu, että tytöt kärsivät ahdistuneisuudesta poikia enemmän.

– Pojilla pelot näkyvät enemmän käytöshäiriöinä, tytöt taas helposti patovat asioita sisäänsä.

Jos pelko tuntuu jäävän päälle tai siitä on vaikeaa päästä omin avuin yli, kannattaa hakea apua. Salmen mukaan joskus sekin riittää, että vanhempi konsultoi psykologia puhelimitse. Jos apua hakee ajoissa, pelosta ei pääse syntymään arkea hallitsevaa mörköä.

Silja Salmen neljä neuvoa pelon käsittelyyn:

1. Hellyys, huolenpito ja syli

”Kohtaa lapsi joka päivä. Keskustelkaa yhdessä päivän tapahtumista, ja kerro myös omasta päivästäsi. Myös koululainen kaipaa syliä.”

2. Keksikää pelolle nimi

”Joskus pelon kohdetta voi olla vaikea tiedostaa. Kun pelon konkretisoi nimellä, se voi auttaa pelon käsittelyssä.”

3. Piirtäkää tai laulakaa pelko pois

”Lapsi ei välttämättä halua käsitellä pelkoa keskustelemalla. Tällöin voi olla hyvä vaikka piirtää pelko lapsen kanssa, tai keksiä siitä laulu. Tärkeintä on tuntea oma lapsi, ja miettiä pelon lähestyminen lapsen kiinnostuksen kohteiden kautta.”

4. Voittakaa pelko yhdessä

”Tärkeää on, että lapsi ei jää pelon kanssa yksin. Jos pelon kohde on konkreettinen, esimerkiksi metsä, hänen kanssaan voi miettiä milloin olisi kiva juttu käydä yhdessä metsäkävelyllä ja kaakaolla. Älä kuitenkaan pakota.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.