Vaikkei lapsi uskaltaisi puuttua kaverinsa kiusaamiseen, hän voi auttaa kiusattua muilla tehokkailla tavoilla.

Seiskaluokkalaiset pojat pelaavat koulussa välitunnilla jalkapalloa. Yksi luokan johtohahmoista vähättelee jatkuvasti yhden luokkakaverinsa pelitaitoja, eikä ensimmäistä kertaa. Muut pojat eivät uskalla puuttua tilanteeseen ennen kuin johtaja poistuu paikalta. Yksi heistä menee loukatun luokse ja sanoo: ”Älä välitä ton puheista. Ne maalit ei menny sun piikkiin.”

Nuorisotyön päällikkö Juuso Repo Mannerheimin lastensuojeluliitosta pitää poikien toimintaa tilanteessa järkevänä.

– Kaikilla lapsilla ei ole ryhmässä sellaista asemaa, että he uskaltaisivat puuttua kiusaamiseen. On väärin vaatia heiltä puuttumista, Repo sanoo.

Kaikki voivat kuitenkin tehdä kiusaamistilanteessa jotain. MLL:n tuoreessa kyselyssä selvisi, että esimerkiksi kavereiden tuki, kuten rohkaisevat viestit, oli auttanut kolmea neljästä kiusatusta oppilaasta.

– Kiusaamisella halutaan sulkea yksi ryhmän jäsen sen ulkopuolelle. Muiden kavereiden tuki heikentää kiusaamisen vaikutuksia, koska sillä viestitetään kaverille, että hän kuuluu edelleen porukkaan.

Aikuisilta piilossa

MLL:n kyselyn mukaan noin puolet kiusaamistapauksista jää aikuisilta piiloon. Suurin osa loukkaavaa kohtelua kokeneista ei näe aikuisen puuttumiselle tarvetta tai usko sen auttavan. Kuitenkin yhdeksän kymmenestä kiusatusta koki aikuisen avun kiusaamistilanteessa arvokkaaksi.

Juuso Repo ymmärtää, että nuoret epäröivät kertoa kiusaamisesta aikuisille.

– Nuoret joutuvat miettimään tarkasti, mikä kertomisen hinta on. Millainen hässäkkä siitä nousee ja mitkä ovat seuraukset?

Hän rohkaisee nuoria miettimään vaikkapa yhdessä, kenelle aikuiselle he voisivat loukkaavasta käytöksestä kertoa. Näin alun esimerkin jalkapalloa pelaavien poikienkin kannattaisi toimia, jos loukkaukset kaveria kohtaan ovat jatkuvia.

Myös aikuisten on tärkeä tulla nuoria puolitiehen vastaan ja osoittaa jatkuvasti teoillaan, että ovat luottamuksen arvoisia.

– Nuorten pitää nähdä ja kuulla itse, miten aikuiset ovat selvittäneet kiusaamistilanteita fiksusti ja oikeudenmukaisesti.

Kiusaaminen on este oppimiselle

Kiusaamiseen on tärkeä puuttua koulussa myös siksi, että se vaikuttaa oppimistuloksiin. MLL:n kyselyn mukaan kiusatuista oppilaista vain reilu kolmannes uskaltaa luokassa yrittää ja epäonnistua pelkäämättä tulevansa nolatuksi. He myös kokevat saavansa muilta oppilailta ja opettajilta selvästi harvemmin tukea kuin muut.

– Kiusattujen lasten usko omiin kykyihinsä vähenee, mikä vaikuttaa arvosanoihin. Kiusaaminen on ahdistavaa ja heikentää oppilaan kykyä keskittyä koulutyöhön. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön ja oppimiseen, Repo sanoo.

Mitä vanhempi voi rohkaista lastaan puuttumaan kiusaamiseen?

1. Osoita kiinnostusta lapsen kaverisuhteita kohtaan, kysy ja kuuntele.

2. Pohdi lapsen kanssa, miltä tuntuu oppilaasta, joka jää ryhmän ulkopuolelle. Miettikää miten voi toimia, jos näkee jotain kohdeltavan huonosti.

3. Anna positiivista palautetta toisten huomioinnista.

4. Mieti, millaista esimerkkiä annat lapselle siitä, miten muita kohdellaan. Puututko itse, jos näet epäoikeudenmukaista kohtelua? Miten puhut muista ihmisistä? Miten viestit esimerkiksi sosiaalisessa mediassa?

5. Tee yhteistyötä luokan muiden vanhempien kesken.

MLL:n kyselyssä selvitettiin yläkoululaisten toimintaa kiusaamistilanteissa. Siihen osallistui lähes 700 suomalaisnuorta.

Lue lisää

Tutkijan viesti kasvattajille: ”Kiusaaja ei kaipaa jäähypenkkiä vaan aikuisen opastusta”

Kiusaamisen ehkäisy on jokapäiväistä reilua toimintaa

”En voinut seurata sivusta, kun lapseni kaveria kiusattiin netissä”

Moni lapsi aloittaa koulun niin, ettei vielä ensimmäisinä viikkoina tiedä omaa luokkaansa tai opettajaansa. Selvitimme, mitä avoin alku käytännössä tarkoittaa.

Haagan peruskoulussa Helsingissä on tänä syksynä kolme ensimmäistä luokkaa – mutta ei ihan vielä. Ekat kouluviikot lapset viettävät värikoodatuissa viiden oppilaan pienryhmissä ja niiden erilaisissa yhdistelmissä, ja varsinainen luokkajako tehdään vasta näiden kokemusten jälkeen.

Sama käytäntö on nykyään monissa muissakin kouluissa eri kunnissa. Vanhempia se voi hämmentää: Mistä kummasta on kyse? Miten lasta voi valmistaa koulun alkuun, jos ei edes tiedä opettajaa tai luokkatovereita?

Haagassa niin sanottu avoin alku on käytössä neljättä kertaa, ja rehtori Matti Koivusalon mukaan käytännöstä on ollut vain hyviä kokemuksia.

– Tämä on ollut hyvä systeemi, yksiselitteisesti. Kenenkään mieleen ei ole tullut näinä vuosina edes ehdottaa, että palaisimme takaisin entiseen.

Tätä avoin alku tarkoittaa

Avoimen alun aikana kaikki ekaluokkalaiset ovat koulussa kello 9–12. Heitä opettaa kolme luokanopettajaa ja kolme erityisopettajaa, ja oppilasryhmistä kokeillaan erilaisia yhdistelmiä niin, että jokainen pienryhmä käy opetuksessa jokaisen opettajan luona. Iltapäivisin opettajat kokoontuvat keskustelemaan päivän kulusta ja tekemistään havainnoista. Näin menee kaksi ja puoli viikkoa.

Tavoitteena on löytää ryhmiä, joissa lasten sosiaaliset suhteet toimivat mahdollisimman hyvin.

– Pikkuhiljaa alkaa näkyä esimerkiksi sellaista, että vaikka Jani-Petterin ja Ilpon ei kannata olla samalla luokalla. Siinä huomataan myös se, ketkä oppilaat selvästi hyötyvät siitä, että kaveri on samassa ryhmässä ja ketkä mahdollisesti tarvitsevat erityistä tukea.

Ensimmäisten viikkojen aikana saatu näkemys kertoo lapsesta koululaisena paljon enemmän kuin se arvio, mikä esiopetuksessa hänestä on annettu, Koivusalo sanoo.

Tavoitteena on mahdollisimman tasapuoliset ja tasapainoiset luokat.

Erotellaanko tässä sitten oppilaat toisistaan osaamisen mukaan? No ei. Luokkajaossa katsotaan lasten taitoja ja kaverisuhteita niin, että luokista tulee mahdollisimman tasapuoliset, tasapainoiset ja ryhminä toimivat. Myös tiettyä kaveria saa edelleen toivoa samalle luokalle, ja toiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

– Ei ole kenenkään etu, että lapsia jaettaisiin osaamisen mukaan. Se olisi ryhmän toiminnan ja opettajan jaksamisen kannalta ihan älytön idea. Enemmän tukea tarvitsevat jaetaan eri luokille, jotta he saavat tarvitsemansa avun, Koivusalo sanoo.

Lasten vanhempia ajatus avoimesta alusta saattaa hämmentää, mutta lapset ovat sopeutuneet siihen hyvin, Koivusalo kertoo.

”Lapset oppivat tuntemaan koko vuosiluokkansa hyvin.” 

– Tästä on sekin hyöty, että lapset oppivat tuntemaan koko vuosiluokkansa hyvin, heistä tulee yksi iso porukka. Samalla jokainen tutustuu kaikkiin niihin aikuisiin, jotka heidän kanssaan kouluvuoden aikana toimivat. 

Lopulta myös palaute vanhemmilta on ollut enimmäkseen positiivista.

– Joillekin huoltajille on ollut hankala paikka, ettei heti alkuun tiedä lapsen lukujärjestystä. Vanhemmat ovat usein etukäteen jopa kohtuuttoman huolissaan asioista, jotka kyllä järjestyvät.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Jos töihin paluu kyllästyttää, ota mallia lasten asenteesta: kiva nähdä kavereita, johan tässä on tarpeeksi löhöilty.

Kysyimme toka- ja kolmasluokkalaisilta, miksi kouluun on kiva palata.

Opiskelun ihanuus

”Minusta on kiva palata kouluun, koska koulussa näkee kavereita ja opettajan. Varsinkin kun alkaa matikantunnit ja välitunnit. Odotan myös käsityötunteja.”
Peppi, 8 

”Tosi kiva mennä kouluun taas! Oon jo tottunut lomailuun, kymmenen viikkoa löhöillyt päivät pitkät ja tehnyt, mitä huvittaa. Koulussa saa olla kavereiden kanssa ja leikkiä välitunnilla ja opiskellakin.”
Vilho, 8 

Jee, kavereita!

”Näkee onko luokkakaverit yhtään muuttuneet. Jos luokalle tulee uusi lapsi, niin sitten on kiva, että saa uuden kaverin. Tai sitten kun tuut takas kouluun opettelette uusia lauluja. Ja sitten pääsee matikassa ja kaikessa muussa eteenpäin.”
Alma, 8 

”Pääsee uudelle luokalle ja tulee uus opettaja ja näkee luokkakavereita. Pääsee opettelemaan taas kaikkea uutta. Kouluun on hyvä mennä taas takaisin.”
Iris, 8 

”Kouluun on kiva palata, koska saa nähdä kavereita ja saa nähdä opettajaa.”
Alina, 8 

"Näkee kavereita!"

Luukas, 9

Lapsiaan muisteleva äiti

Kaverit ja matematiikka – koululaiset kertovat, mitä odottavat tulevalta kouluvuodelta

Lapsemme oli alle kouluikäinen, rohkea, ihana, kiltti ja kaunis. Meillä vanhemmilla ei oikeastaan koskaan ole ollut suuria ongelmia hänen kanssa. Kunnes hän oli noin 3 vuotias ja muutimme uuteen ympäristöön, sosiaalinen lapsemme ei pelännyt naapuria vaan pujahti usein kun silmäni vältti leikkimään naapurin pihalla olevalle hiekkalaatikolle. Naapurissa asui pariskunta jonka omat lapset olivat jo aikuisia ja hiekkalaatikko leluineen oli tietysti tarkoitettu heidän lasten lapsilleen. Kielloistani...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.