Vaikkei lapsi uskaltaisi puuttua kaverinsa kiusaamiseen, hän voi auttaa kiusattua muilla tehokkailla tavoilla.

Seiskaluokkalaiset pojat pelaavat koulussa välitunnilla jalkapalloa. Yksi luokan johtohahmoista vähättelee jatkuvasti yhden luokkakaverinsa pelitaitoja, eikä ensimmäistä kertaa. Muut pojat eivät uskalla puuttua tilanteeseen ennen kuin johtaja poistuu paikalta. Yksi heistä menee loukatun luokse ja sanoo: ”Älä välitä ton puheista. Ne maalit ei menny sun piikkiin.”

Nuorisotyön päällikkö Juuso Repo Mannerheimin lastensuojeluliitosta pitää poikien toimintaa tilanteessa järkevänä.

– Kaikilla lapsilla ei ole ryhmässä sellaista asemaa, että he uskaltaisivat puuttua kiusaamiseen. On väärin vaatia heiltä puuttumista, Repo sanoo.

Kaikki voivat kuitenkin tehdä kiusaamistilanteessa jotain. MLL:n tuoreessa kyselyssä selvisi, että esimerkiksi kavereiden tuki, kuten rohkaisevat viestit, oli auttanut kolmea neljästä kiusatusta oppilaasta.

– Kiusaamisella halutaan sulkea yksi ryhmän jäsen sen ulkopuolelle. Muiden kavereiden tuki heikentää kiusaamisen vaikutuksia, koska sillä viestitetään kaverille, että hän kuuluu edelleen porukkaan.

Aikuisilta piilossa

MLL:n kyselyn mukaan noin puolet kiusaamistapauksista jää aikuisilta piiloon. Suurin osa loukkaavaa kohtelua kokeneista ei näe aikuisen puuttumiselle tarvetta tai usko sen auttavan. Kuitenkin yhdeksän kymmenestä kiusatusta koki aikuisen avun kiusaamistilanteessa arvokkaaksi.

Juuso Repo ymmärtää, että nuoret epäröivät kertoa kiusaamisesta aikuisille.

– Nuoret joutuvat miettimään tarkasti, mikä kertomisen hinta on. Millainen hässäkkä siitä nousee ja mitkä ovat seuraukset?

Hän rohkaisee nuoria miettimään vaikkapa yhdessä, kenelle aikuiselle he voisivat loukkaavasta käytöksestä kertoa. Näin alun esimerkin jalkapalloa pelaavien poikienkin kannattaisi toimia, jos loukkaukset kaveria kohtaan ovat jatkuvia.

Myös aikuisten on tärkeä tulla nuoria puolitiehen vastaan ja osoittaa jatkuvasti teoillaan, että ovat luottamuksen arvoisia.

– Nuorten pitää nähdä ja kuulla itse, miten aikuiset ovat selvittäneet kiusaamistilanteita fiksusti ja oikeudenmukaisesti.

Kiusaaminen on este oppimiselle

Kiusaamiseen on tärkeä puuttua koulussa myös siksi, että se vaikuttaa oppimistuloksiin. MLL:n kyselyn mukaan kiusatuista oppilaista vain reilu kolmannes uskaltaa luokassa yrittää ja epäonnistua pelkäämättä tulevansa nolatuksi. He myös kokevat saavansa muilta oppilailta ja opettajilta selvästi harvemmin tukea kuin muut.

– Kiusattujen lasten usko omiin kykyihinsä vähenee, mikä vaikuttaa arvosanoihin. Kiusaaminen on ahdistavaa ja heikentää oppilaan kykyä keskittyä koulutyöhön. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön ja oppimiseen, Repo sanoo.

Mitä vanhempi voi rohkaista lastaan puuttumaan kiusaamiseen?

1. Osoita kiinnostusta lapsen kaverisuhteita kohtaan, kysy ja kuuntele.

2. Pohdi lapsen kanssa, miltä tuntuu oppilaasta, joka jää ryhmän ulkopuolelle. Miettikää miten voi toimia, jos näkee jotain kohdeltavan huonosti.

3. Anna positiivista palautetta toisten huomioinnista.

4. Mieti, millaista esimerkkiä annat lapselle siitä, miten muita kohdellaan. Puututko itse, jos näet epäoikeudenmukaista kohtelua? Miten puhut muista ihmisistä? Miten viestit esimerkiksi sosiaalisessa mediassa?

5. Tee yhteistyötä luokan muiden vanhempien kesken.

MLL:n kyselyssä selvitettiin yläkoululaisten toimintaa kiusaamistilanteissa. Siihen osallistui lähes 700 suomalaisnuorta.

Lue lisää

Tutkijan viesti kasvattajille: ”Kiusaaja ei kaipaa jäähypenkkiä vaan aikuisen opastusta”

Kiusaamisen ehkäisy on jokapäiväistä reilua toimintaa

”En voinut seurata sivusta, kun lapseni kaveria kiusattiin netissä”

Ongelmanratkaisukyky osoittautui kokonaisuudessaan suomalaisnuorten vahvimmaksi osaamisalueeksi.

Uusimmista koululaisten taitoja mittaavista Pisa-tuloksista selviää, että Suomessa poikien ongemanratkaisukyky on selkeästi heikommissa kantimissa kuin tyttöjen. Samaan aikaan, kun ongelmanratkaisukyky osoittautui kokonaisuudessaan suomalaisnuorten vahvimmaksi osaamisalueeksi, oli siinä myös suurimmat sukupuolten väliset erot.

Nyt julkaistut tulokset ovat osa Pisa2015-tutkimusta.

Erot olivat suuria myös jo aiemmin julkistetussa, lukutaitoa mittaavassa tutkimuksessa, joka saattaa osittain selittää ongelmanratkaisukykyä mittaavan testin tulokset. Ongelmien ratkaisun haasteeksi osalla oppilaista voi muodostua se, ettei ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin.

Kirjailija Timo Parvelan mielestä poikien lukutaidon kehittymisen kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että nimenomaan isät lukisivat pojilleen enemmän. 

– Jo lähtökohtaisesti pojan olisi hyvä nähdä isä kirjaan syventyneenä älylaitteen sijaan, Parvela kertoo.

Ongelmanratkaisukykyä mittaavassa testissä nuoret lukivat chat-keskustelua ja valitsivat keskustelun pohjalta oikeita vastausvaihtoehtoja. Tehtävissä arvioitiin myös vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja.

Euroopan maista Viro ja Suomi ylsivät Pisa2015 -tuloksissa kymmenen kärkeen. Parhaiten ongelmanratkaisukyvyssä menestyivät Singaporen ja Japanin koululaiset.

Jos lapsi ei halua keskustella peloistaan, niistä voi tehdä vaikka laulun. Tärkeintä kuitenkin on, että vanhempi välittää ja antaa lapselle luvan pelätä. 

Ekaluokkalainen istuu illalla sängyllään ja pelkää. Ei mörköjä, ei pimeää, vaan sitä, että vanhemmille käy yön aikana jotain kamalaa. Kuulostaako tutulta? 

Psykologi Silja Salmi Fammi psykologi- ja psykoterapiapalveluista kertoo, että ala-asteikäisen lapsen pelot ovat erilaisia kuin vaikkapa neljävuotiaan. Tämä johtuu lapsen ajattelun kehittymisestä.

Kouluikäisen lapsen maailmankuva laajenee, ja hän alkaa tiedostaa elämän realiteetteja. Pienelle lapselle on helppo kertoa, että vanhemmat kyllä voittavat kaikki maailman pelottavat möröt. Isompi lapsi tietää jo, että vanhemmat eivät pysty mihin vain. Myös lapsen oma kuolevaisuus saattaa pelottaa.

– Pieni lapsi ajattelee olevansa kaikkivoipa, eikä osaa ajatella asioita realistisesti. Jos lähipiirissä joku kuolee, neljävuotias saattaa ajatella, että kuollut tulee vielä joskus takaisin. Isompi lapsi tajuaa, että näin ei ole. 

Salmi kertoo, että useat lapsen pelot kumpuavat muutoksista. Esimerkiksi koulun aloittaminen, muutto tai vanhempien ero voivat laukasta erilaisia pelkoja ja huolia.

Tärkeää pelkojen selättämisessä on, että lapsi pystyisi puhumaan niistä vanhemmilleen. Vanhempien on myös osattava ottaa lapsen huoli vastaan oikealla tavalla. Kun lapsi huomaa, että vanhempi suhtautuu lapsen pelkoon lämmöllä ja ymmärtäen, on lapsen helpompi jatkossakin puhua peloistaan. 

Pelko on arvokas tunne

Tunteena pelko on arvokas perustunne, joka on sisäänrakennettu ihmisiin jo syntyessä. Pelko auttaa lasta tiedostamaan, että esimerkiksi korkealta kalliolta voi pudota, jos ei ole varovainen.

Tavalliset pelot ja huolet kuuluvat elämään, ja niiden kanssa pitää oppia elämään. Niin aikuisetkin tekevät. Joskus lapsen pelko menee kuitenkin niin pitkälle, että se alkaa häiritä arkea.

Salmen mukaan tutkimustietoa siitä ei ole, miten tyttöjen ja poikien pelot eroavat toisistaan. On kuitenkin havaittu, että tytöt kärsivät ahdistuneisuudesta poikia enemmän.

– Pojilla pelot näkyvät enemmän käytöshäiriöinä, tytöt taas helposti patovat asioita sisäänsä.

Jos pelko tuntuu jäävän päälle tai siitä on vaikeaa päästä omin avuin yli, kannattaa hakea apua. Salmen mukaan joskus sekin riittää, että vanhempi konsultoi psykologia puhelimitse. Jos apua hakee ajoissa, pelosta ei pääse syntymään arkea hallitsevaa mörköä.

Silja Salmen neljä neuvoa pelon käsittelyyn:

1. Hellyys, huolenpito ja syli

”Kohtaa lapsi joka päivä. Keskustelkaa yhdessä päivän tapahtumista, ja kerro myös omasta päivästäsi. Myös koululainen kaipaa syliä.”

2. Keksikää pelolle nimi

”Joskus pelon kohdetta voi olla vaikea tiedostaa. Kun pelon konkretisoi nimellä, se voi auttaa pelon käsittelyssä.”

3. Piirtäkää tai laulakaa pelko pois

”Lapsi ei välttämättä halua käsitellä pelkoa keskustelemalla. Tällöin voi olla hyvä vaikka piirtää pelko lapsen kanssa, tai keksiä siitä laulu. Tärkeintä on tuntea oma lapsi, ja miettiä pelon lähestyminen lapsen kiinnostuksen kohteiden kautta.”

4. Voittakaa pelko yhdessä

”Tärkeää on, että lapsi ei jää pelon kanssa yksin. Jos pelon kohde on konkreettinen, esimerkiksi metsä, hänen kanssaan voi miettiä milloin olisi kiva juttu käydä yhdessä metsäkävelyllä ja kaakaolla. Älä kuitenkaan pakota.”