Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Kasvukivut ovat ihan totta. Jomotukseen auttaa usein hieronta.

1. Onko pituuskasvussa oikeasti pyrähdyksiä?

Ainakin sen vauhti vaihtelee. Välillä lapsi ei kasva juurikaan, välillä tulee nopeamman kasvun vaiheita.

Varsinaisia isoja kasvupyrähdyksiä on yksi, murrosiässä. Myös alle yksivuotias pikkuvauva kasvaa hyvin nopeasti, helposti kaksikymmentäviisi senttiä vuodessa, mutta kasvu hidastuu nopeasti.

Perimä vaikuttaa sekä kasvun vauhtiin että siihen, kuinka pitkäksi kasvaa.

2. Miksi pituutta seurataan niin tarkkaan?

Pituuskasvun seuranta auttaa huomaamaan, jos lapsella on jokin vähäoireinen sairaus tai aikuisiässä suuri alttius ylipainoon. Pituutta arvioidaan suhteellisena pituutena, eli paljonko pituus poikkeaa samanikäisten, samaa sukupuolta olevien, terveiden, normaalipainoisten lasten keskipituudesta.

3. Kasvavatko lapset eri vauhtia kuin ennen?

Kyllä – se huomattiin, kun neuvoloihin tehtiin uudet kasvukäyrät. Lapset kasvavat noin kaksi senttiä pidemmiksi kuin edellisten kasvukäyrien aineistojen aikaan, 1950–70-luvuilla. Lisäksi murrosiän kasvupyrähdys tulee aiemmin: esimerkiksi 13-vuotiaat pojat ovat yli 5,5 senttiä pidempiä kuin ennen. Myös vauvat ovat hiukan pidempiä ja hoikempia kuin ennen. Syy muutoksiin on elinoloissa. Lapset saavat hyvää ruokaa ja sairastavat vähän. Vauvoja myös imetetään pidempään.

4. Kasvavatko tytöt ja pojat eri tahtia?

Murrosiän kasvupyrähdys tulee tytöille aikaisemmin kuin pojille. Tyttöjen pituuskasvu myös loppuu aiemmin. Ero on yleensä pari vuotta.

5. Missä iässä pituuskasvu loppuu?

Useimmiten pituuskasvu hidastuu tai loppuu tytöillä 14–15-vuotiaana, pojilla 16–17-vuotiaana. Mutta tämä vaihtelee paljon – joku voi kasvaa vielä parikymppisenä.

6. Ovatko kasvukivut totta?

Ihan totta, kasvaminen voi sattua. Sen ajatellaan johtuvan pitkien luiden kasvulevyjen huokoisuudesta. Päivän mittaan luu hiukan painuu kasvavista kohdista, ja tämä vaikuttaa verenkiertoon. Levossa luu palautuu ja verenkierto vilkastuu, ja se aiheuttaa epämiellyttävää oloa. Siksi kipu tuntuu iltaisin. Usein hieronta auttaa.

Jos kipu tuntuu aamulla, vaikuttaa kävelyyn tai on aina samassa paikassa, se kannattaa tutkia.

7. Miksi lapsilla on nykyään niin iso jalka?

Niinpä! Esiteinin jalka voi olla isompi kuin itsellä samassa iässä oli. Suurin syy on murrosiän kasvupyrähdyksen aikaistumisessa.

Juttua varten on haastateltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäriä Jarmo Saloa.

Meidän Perhe 5/2015

Lue lisää:

Milloin lapsen ylipainoon kannattaa puuttua?

Miksi kasvukäyrän seuraaminen on tärkeää?

Ongelmanratkaisukyky osoittautui kokonaisuudessaan suomalaisnuorten vahvimmaksi osaamisalueeksi.

Uusimmista koululaisten taitoja mittaavista Pisa-tuloksista selviää, että Suomessa poikien ongemanratkaisukyky on selkeästi heikommissa kantimissa kuin tyttöjen. Samaan aikaan, kun ongelmanratkaisukyky osoittautui kokonaisuudessaan suomalaisnuorten vahvimmaksi osaamisalueeksi, oli siinä myös suurimmat sukupuolten väliset erot.

Nyt julkaistut tulokset ovat osa Pisa2015-tutkimusta.

Erot olivat suuria myös jo aiemmin julkistetussa, lukutaitoa mittaavassa tutkimuksessa, joka saattaa osittain selittää ongelmanratkaisukykyä mittaavan testin tulokset. Ongelmien ratkaisun haasteeksi osalla oppilaista voi muodostua se, ettei ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin.

Kirjailija Timo Parvelan mielestä poikien lukutaidon kehittymisen kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että nimenomaan isät lukisivat pojilleen enemmän. 

– Jo lähtökohtaisesti pojan olisi hyvä nähdä isä kirjaan syventyneenä älylaitteen sijaan, Parvela kertoo.

Ongelmanratkaisukykyä mittaavassa testissä nuoret lukivat chat-keskustelua ja valitsivat keskustelun pohjalta oikeita vastausvaihtoehtoja. Tehtävissä arvioitiin myös vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja.

Euroopan maista Viro ja Suomi ylsivät Pisa2015 -tuloksissa kymmenen kärkeen. Parhaiten ongelmanratkaisukyvyssä menestyivät Singaporen ja Japanin koululaiset.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Jos lapsi ei halua keskustella peloistaan, niistä voi tehdä vaikka laulun. Tärkeintä kuitenkin on, että vanhempi välittää ja antaa lapselle luvan pelätä. 

Ekaluokkalainen istuu illalla sängyllään ja pelkää. Ei mörköjä, ei pimeää, vaan sitä, että vanhemmille käy yön aikana jotain kamalaa. Kuulostaako tutulta? 

Psykologi Silja Salmi Fammi psykologi- ja psykoterapiapalveluista kertoo, että ala-asteikäisen lapsen pelot ovat erilaisia kuin vaikkapa neljävuotiaan. Tämä johtuu lapsen ajattelun kehittymisestä.

Kouluikäisen lapsen maailmankuva laajenee, ja hän alkaa tiedostaa elämän realiteetteja. Pienelle lapselle on helppo kertoa, että vanhemmat kyllä voittavat kaikki maailman pelottavat möröt. Isompi lapsi tietää jo, että vanhemmat eivät pysty mihin vain. Myös lapsen oma kuolevaisuus saattaa pelottaa.

– Pieni lapsi ajattelee olevansa kaikkivoipa, eikä osaa ajatella asioita realistisesti. Jos lähipiirissä joku kuolee, neljävuotias saattaa ajatella, että kuollut tulee vielä joskus takaisin. Isompi lapsi tajuaa, että näin ei ole. 

Salmi kertoo, että useat lapsen pelot kumpuavat muutoksista. Esimerkiksi koulun aloittaminen, muutto tai vanhempien ero voivat laukasta erilaisia pelkoja ja huolia.

Tärkeää pelkojen selättämisessä on, että lapsi pystyisi puhumaan niistä vanhemmilleen. Vanhempien on myös osattava ottaa lapsen huoli vastaan oikealla tavalla. Kun lapsi huomaa, että vanhempi suhtautuu lapsen pelkoon lämmöllä ja ymmärtäen, on lapsen helpompi jatkossakin puhua peloistaan. 

Pelko on arvokas tunne

Tunteena pelko on arvokas perustunne, joka on sisäänrakennettu ihmisiin jo syntyessä. Pelko auttaa lasta tiedostamaan, että esimerkiksi korkealta kalliolta voi pudota, jos ei ole varovainen.

Tavalliset pelot ja huolet kuuluvat elämään, ja niiden kanssa pitää oppia elämään. Niin aikuisetkin tekevät. Joskus lapsen pelko menee kuitenkin niin pitkälle, että se alkaa häiritä arkea.

Salmen mukaan tutkimustietoa siitä ei ole, miten tyttöjen ja poikien pelot eroavat toisistaan. On kuitenkin havaittu, että tytöt kärsivät ahdistuneisuudesta poikia enemmän.

– Pojilla pelot näkyvät enemmän käytöshäiriöinä, tytöt taas helposti patovat asioita sisäänsä.

Jos pelko tuntuu jäävän päälle tai siitä on vaikeaa päästä omin avuin yli, kannattaa hakea apua. Salmen mukaan joskus sekin riittää, että vanhempi konsultoi psykologia puhelimitse. Jos apua hakee ajoissa, pelosta ei pääse syntymään arkea hallitsevaa mörköä.

Silja Salmen neljä neuvoa pelon käsittelyyn:

1. Hellyys, huolenpito ja syli

”Kohtaa lapsi joka päivä. Keskustelkaa yhdessä päivän tapahtumista, ja kerro myös omasta päivästäsi. Myös koululainen kaipaa syliä.”

2. Keksikää pelolle nimi

”Joskus pelon kohdetta voi olla vaikea tiedostaa. Kun pelon konkretisoi nimellä, se voi auttaa pelon käsittelyssä.”

3. Piirtäkää tai laulakaa pelko pois

”Lapsi ei välttämättä halua käsitellä pelkoa keskustelemalla. Tällöin voi olla hyvä vaikka piirtää pelko lapsen kanssa, tai keksiä siitä laulu. Tärkeintä on tuntea oma lapsi, ja miettiä pelon lähestyminen lapsen kiinnostuksen kohteiden kautta.”

4. Voittakaa pelko yhdessä

”Tärkeää on, että lapsi ei jää pelon kanssa yksin. Jos pelon kohde on konkreettinen, esimerkiksi metsä, hänen kanssaan voi miettiä milloin olisi kiva juttu käydä yhdessä metsäkävelyllä ja kaakaolla. Älä kuitenkaan pakota.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.