Näin opetat lapsesi pyöräilemään turvallisesti.

Tilastot sen kertovat: lasten pyöräonnettomuuksien määrä yli kaksinkertaistuu, kun lapsi täyttää kymmenen. Silloin kasvaa myös itsenäisen pyörällä liikkumisen määrä.

Miten opetat lapsesi pyöräilemään turvallisesti? Milloin hän on valmis yksin  liikenteeseen ?

1. Ensin yhdessä ja kävellen. Harjoittele ensin lapsen kanssa liikkumista kävellen, sitten yhdessä pyörällä. Auton kyydissä lapsi ei opi liikenteessä käyttäytymistä.

Kun kävelet ja pyöräilet lapsen kanssa, selitä mitä eri tilanteissa tapahtuu ja miksi. Kerro, mitä pitää katsoa ja varoa: Mutkan takaa voi tulla mopo vastaan.

2. Välineet kuntoon. Opeta lapsi käyttämään kypärää, heijastimia ja pyörän valoja. Käytä niitä myös itse.

3. Hallitse ajokki. Harjoittele lapsen kanssa pyörällä pysähtymistä, liikkeellelähtöä ja pyörän hallitsemista alamäessä.

4. Säännöt selviksi. Opeta säännöt: Alle 12-vuotias saa ajaa pyörällä jalkakäytävällä, jos ei aiheuta kohtuutonta häiriötä jalankululle.

Jos kevyen liikenteen väylä on jaettu pyöräilijöille ja jalankulkijoille, opeta lapsi valitsemaan oikea puoli. Yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä pyöräilijä ajaa oikealla.

Ajoradalla pyöräilijä ajaa pientareen oikeaa laitaa.

5. Tien yli aina jalan. Opeta lapsi ylittämään tie pyörää taluttaen, se on turvallisinta. Suojatiellä pyörän taluttaja on aina jalankulkija, jota autoilijoilla on yksiselitteinen velvollisuus väistää. Taluttakaa tien yli myös silloin, kun pyöräilette yhdessä.

Muista, että suojatien ylittäminen pyörällä on kielletty, jos suojatie on jalkakäytävän jatke (katso liikennesäännöt tästä).

6. Tarkkana myös omalla väylällä. Opeta lapsi varomaan myös muita pyöräilijöitä – esimerkiksi työmatkapyöräilijät ajavat usein lujaa.

7. Vielä suunnat. Erottaako lapsi vasemman ja oikean? Kun taito alkaa kehittyä, liikenteen seuraaminen tulee helpommaksi.

8. Muistuta keskittymisestä. Lapsi on impulsiivinen, ja huomio kiinnittyy helposti vääriin asioihin. Opettele keskittymistä ja havainnointia lapsen kanssa.

9. Hyväksy säännöt. Monessa koulussa pyörällä saavat tulla kolmasluokkalaiset ja sitä vanhemmat. Kunnioita sääntöä. Tätä nuoremmat koululaiset harjoittelevat vielä – useimmiten syystä – liikenteessä liikkumista kävellen.

10. Älä kiirehdi. Vaikka lapsi osaa ajaa ja hallitsee pyöränsä, hän ei välttämättä ole kypsä liikenteeseen. Kyky arvioida liikennettä ja ennakoida kehittyy hyvälle tasolle vasta 12–14-vuotiaana.

Sitä ennen lapsen on hyvä pyöräillä vain tuttuja ja rauhallisia reittejä.

Asiantuntijana Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen.

Vatsakivut ovat lapsilla tavallisia, eikä niihin aina löydy syytä. Kipu ei kuitenkaan ole mielikuvitusta.

Lapsi valittaa vatsakipua. Mitkä ovat sen tavallisimmat syyt?

Toistuvia vatsakipuja on noin 10–15 prosentilla lapsista. Kivun taustalta voi löytyä elimellinen sairaus, mutta noin puolella erityistä syytä ei löydy tutkimustenkaan jälkeen.

Toistuvien vatsakipujen syitä voivat olla ovat ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja pienemmillä lapsilla myös ruoka-allergiat. Myös tulehduksellinen suolistosairaus on mahdollinen, mutta yleensä vasta yli kymmenvuotiailla. Teini-ikäisellä voi oireilla ärtyvä paksusuolioireyhtymä.

Toistuvan vatsakivun syynä voi olla myös rakenteellinen pulma virtsateissä tai munuaisissa, mutta se on hyvin harvinaista.

Akuutti, äkillinen vatsakipu voi liittyä yksinkertaisesti alkavaan vatsatautiin tai flunssaan. Myös tulehdus vatsan alueella aiheuttaa äkillistä kipua. Jos kipuun liittyy kuumetta, kyse voi olla esimerkiksi umpilisäkkeen tulehduksesta tai virtsatieinfektiosta.

Vatsakivulle ei löydy selitystä. Onko lapsi keksinyt koko jutun?

Ei lapsi ole sitä keksinyt. Kipukokemus on todellinen. Jos elimellistä syytä ei löydy, taustalla voi olla lapsen stressi. Hän saattaa jännittää esimerkiksi koulua tai päiväkotipäivää. Jännitys voi laukaista kipua.

Kipu voi olla myös muualla kuin vatsassa. Pieni lapsi ei välttämättä osaa ilmaista, missä tuntemus oikeasti on. Kyse saattaa siis olla esimerkiksi jalkakivuista, vaikka lapsi puhuisikin vatsastaan.

Akuutissakin vatsakivussa kivun syy voi olla muualla kuin vatsassa. Kuumeiselta lapselta, joka kertoo vatsakivustaan, voi löytyä keuhkokuume.

Milloin vatsakivun takia kannattaa käydä lääkärissä?

Jos vatsakipuja on toistuvasti ja ne huolettavat lasta ja perhettä, kannattaa käydä lääkärissä. Samoin lääkäriin tulee lähteä, jos lapsen paino putoaa, kasvu taantuu, hänellä on toistuvaa oksentelua tai nielemisvaikeuksia tai jos ulosteessa on verta. Hälytysmerkki on myös se, jos kipu on niin voimakasta, että se herättää lapsen yöllä.

Lääkärissä tutkitaan, löytyykö kipuun jotakin elimellistä syytä. Siellä käydään läpi myös kivun taustoja: kuinka usein vatsa on kipeä ja millaisissa tilanteissa. Liittyykö kipu ruokailuun? Miten usein lapsi ulostaa, onko hänellä ummetusta ja onko ulosteessa verta? Lääkärissä puhutaan myös siitä, millaista lapsen elämä on ja onko hän joutunut olemaan poissa koulusta tai päiväkodista kivun vuoksi.

Jos lapsen ulosteessa on verta, syynä voi olla esim. bakteeri tai tulehduksellinen suolistosairaus. Veri voi kuitenkin olla myös viaton oire, joka liittyy esimerkiksi ummetukseen: kova ulostemassa raapii limakalvoa.

Mitä pitäisi ajatella, jos syytä kipuun ei löydy?

Tieto sinällään on huojentava. Jos kipuun ei löydy elimellistä syytä, voi tilannetta jäädä rauhassa seuraamaan. Samalla on syytä miettiä, onko lapsen elämässä jokin stressitekijä tai jotakin muuta erityistä, johon vatsakipu liittyy. Voiko siihen vaikuttaa?

Tilanne on yleensä hyvä, jos vatsakipu ei häiritse lapsen arkea, vaan hän jatkaa leikkejään siitä huolimatta. Aina syytä kipuun ei löydy: laboratoriokokeissa kaikki voi olla normaalisti, ja perheen elämässäkin kaikki asiat voivat olla kunnossa.

Asiantuntija lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Merja Nermes, TYKS/lasten ja nuorten klinikka sekä Terveystalo Pulssi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

”Ihan kamala ajatus”, miettii teinitytön isä. Miten tukea nuorta ensimmäisissä seurustelusuhteissa?

”Poika sopi netissä treffit tytön kanssa, mutta tyttö ei tullut paikalle. Äidinkin sydämestä riipaisi”, kertoo 15-vuotiaan pojan äiti.

”Yritin puhua saunassa naiseksi kasvamisesta, mutta se oli kuulemma hirveän noloa. Lopulta varasin ajan ehkäisyneuvontaan”, sanoo 14-vuotiaan tytön äiti...