Psykologi Kaisa Lumijärven mukaan parhaat kasvatusohjeet ottavat huomioon lapsen tarpeet ja tunteet.

Älä opeta sitä syliin.

Huutaminen vahvistaa vauvan keuhkoja.

Liialla hellyydellä kasvatat mammanpojan, joka ei pärjää koskaan omillaan.

Ehkä sinäkin olet joskus kuullut näitä neuvoja, joilla varmasti tarkoitetaan hyvää mutta jotka tuntuvat pahalta.

Meidän Perheen nettikyselyssä kävi ilmi, että moni edelleen on kuullut pienen lapsen karaisemiseen tähtääviä hoito-ohjeita. Vastaajien mielestä tällaiset neuvot ovat yksiselitteisen huonoja.

Psykologi, psykoterapeutti Kaisa Lumijärvi vahvistaa sen, mikä moni tietää vaistomaisesti oikeaksi. Nykytietämyksen valossa parhaita kasvatusohjeita ovat sellaiset, jotka ottavat huomioon lapsen tarpeet ja tunteet.

"Kehityspsykologisen ymmärryksen lisääntyminen on muuttanut ajatuksia siitä, mikä on lapselle kasvatuksessa haitallista ja mikä taas lapsen kehitystä tukevaa", Lumijärvi sanoo.

Lumijärvi listaa esimerkkejä perinteisistä kasvatusohjeista, jotka on syytä hylätä kokonaan.

1. Pojat eivät itke

"Lapsen itkuun täytyy reagoida myönteisesti, ei kiukustuen. Itkuun on aina hyvä syy: nälkä, jano, väsymys, usein läheisyyden ja lohdun tarve.

Kun lapsen tarpeisiin vastataan, hän oppii luottamaan muihin ja tuntee olevansa arvokas ja rakastettu", Kaisa Lumijärvi sanoo.

2. Nurkkaan häpeämään!

"Häpeällä rankaisu nakertaa lapsen itsetuntoa ja vaikuttaa syvällisesti lapsen minäkäsitykseen. Toistuvasti häpeää tunteva lapsi menettää uskon omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa.

Myös yhteydestä poissulkeminen ('Mene pois!') aiheuttaa häpeää, kelpaamattomuuden tunnetta. Yhteyden säilyminen vanhempaan on pienelle lapselle elintärkeää. Lapsi kasvaa ja kehittyy suhteessa toisiin, häntä hoitaviin ihmisiin."

3. Joka vitsaa säästää se lastaan vihaa

"Ymmärrys kasvatusväkivallan haitallisuudesta on onneksi vähentänyt vanhempien käyttämiä luunappeja, tukistuksia ja lyöntejä, mutta henkinen väkivalta on vielä melko yleistä. Lapsia edelleen uhkaillaan, kiristetään ja haukutaan.

Kaikenlainen väkivalta, niin henkinen kuin fyysinen, lisää lapsen aggressiivisuutta ja etäännyttää lapsen ja aikuisen välistä suhdetta, mikä puolestaan vähentää lapsen yhteistyöhalukkuutta.

Kun lapsi toimii väärin, hän tarvitsee aikuisen apua oppiakseen toimimaan oikein. Jos vanhempi käyttää itse väkivaltaa, hän samalla opettaa lapselle että väkivalta on sallittua ristiriitojen ratkaisussa."

4. Pienten lasten jäähyt

"Pieni lapsi tarvitsee aikuisen apua oppiakseen säätelemään käyttäytymistään ja tunteitaan. Hänen on mahdotonta oppia tätä arvokasta taitoa yksin, joten hänen lähettämisensä yksin jäähylle rauhoittumaan ei toimi.

Lapsen eristäminen silloin kun hänellä on vaikeaa vain lisää lapsen hätää ja raivoa. Älä jätä lasta yksin vaikeiden tunteiden kanssa."

Vierailija

Uhkailu, kiristys, lahjonta – "Henkinen väkivalta on kasvatuksessa melko yleistä", psykologi sanoo

Uhkailu, kiristys ja lahjonta ovat kasvatuksen pyhä kolminaisuus. Joka väittää ettei niitä tarvita sillä ei luultavasti ole lapsia. Puhumalla pärjää pitkälle ja puhetta nuokin ovat. Jos ei niitä lelujaan saa kerättyä niin turha odottaa karkkipäivää. Siinä on vähän kaikkea kolmesta.
Lue kommentti
Vierailija

Uhkailu, kiristys, lahjonta – "Henkinen väkivalta on kasvatuksessa melko yleistä", psykologi sanoo

Olipas kaikin puolin huono juttu. Lukiolaisiako siellä on toimittajina? Tollasta itsestäänselvää liibalaaba: älä lyö lasta, tai älyttömiä mutkat suoriksi: kiristys, uhkailu ja lahjonta on henkistä väkivaltaa. Jäähyjenhän eng. time-out on tarkoitus rauhoittaa lasta. Jäähypenkki sijaitsee samassa tilassa kuin aikuinenkin. Jäähylle ei kuulu laittaa harmistumisesta tai tunteista, vaan silloin kun oikeasti käyttäytyy huonosti. Toisille lapsille jäähy sopii. Omalle ei sovi ja käytetään äärimmäisen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Heli Blåfield

Äitiä huolestuttaa, koska teinitytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Onko lapsi voinut periä narsistisen käytöshäiriön isältään?

”Olemme uusperhe, johon kuuluu 13-vuotias tyttäreni ja mieheni, jolla ei ole omia lapsia. Tytön isä ei ole arjessamme mukana. Erosimme exän rikollisen elämäntavan takia, kun tytär oli kuusivuotias. Tytär pitää nykyisestä miehestäni, ja pitkään perhedynamiikka toimikin hyvin.

Nyt, tytön lähestyessä murrosikää, hänen käytöksensä on alkanut huolestuttaa minua. Tytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Hän on jäänyt muutaman kerran kiinni valehtelusta, mitä etenkään mieheni ei siedä lainkaan. Tyttö sai uuden puhelimen sillä ehdolla, että hoitaa kotityöt pyytämättä, mutta silti ne unohtuvat jatkuvasti. Joka asiasta on sanottava jatkuvasti, ja kaikenlaiset rangaistukset ovat tehottomia.

Hän ei halua, että häntä määräillään, mutta rajattomuus tuntuu hänestä välinpitämättömyydeltä. Jos emme vaadi mitään, mitään ei tapahdu. Jos vaadimme, hän paiskoo ovia ja kiukkuaa. Näytämme hänelle kiintymyksemme, mutta häneltä ei tule juurikaan positiivista palautetta. Hän ei kysele kuulumisia muilta. Ollessani kipeä häntä kiinnostaa vointini sijaan se, heitänkö hänet treeneihin.

Tuollainen kylmäkiskoisuus, valehtelu ja sopimuksien rikkominen tuo mieleen hänen isänsä, jolla diagnosoitiin psykopaattinen ja narsistinen käytöshäiriö. Onko isän rikollinen mieli voinut periytyä? Onko tämä mielestäsi normaalia murkkuikäisen käytöstä?”

Huolestunut äiti

Janna vastaa:

”Kiitos koskettavasta kirjeestä! Hätä rakkaasta lapsesta, teini-iän kuohut, isän diagnoosien varjo – melkoinen paketti mietittäväksi koko perheelle.

Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta.

Ensinnäkin: Tyttäresi käytös ei kuulosta psykopaattiselta tai tunnekylmältä. Hän osoittaa mieltään ja näyttää selvästi, kun ei pidä asioista. Julmuutta vaikkapa eläimiä tai ikätovereita kohtaan ei esiinny. Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta. Harva teini tekee kotitöitä pelkällä kehotuksella. Valehtelu oman nahan pelastamiseksi on sekin normaalia.

Ymmärrän silti huoltasi. Persoonallisuushäiriöiden syntyä ei tunneta tarkkaan. Periytyvyyttä on todennäköisesti jonkin verran, mutta myös kasvuympäristö vaikuttaa paljon. Nuorelle ei tehdä persoonallisuushäiriödiagnoosia, koska kasvu on vielä kesken. Sen sijaan tutkitaan, miten nuoren mieli on rakentunut ja miten läheiset ihmissuhteet voivat olla avuksi hyvän kasvun polulla.

Aikuisen rakkaus hankalaankin nuoreen ja kyky pohtia omaa osuuttaan tämän elämässä ovat suuri voimavara, joka kannattaa ottaa käyttöön. Voisittekin pohtia, mitä hyvää oikeastaan haluatte tyttärelle antaa tiukkuudella ja rangaistuksilla? Miltä toivotte niiden suojaavan lasta? Tajuaako tytär hyvät tarkoituksenne?

Jäin myös miettimään, millaisena tytär muistaa isänsä. Olisiko isässä kaikesta huolimatta jotakin mukavaa, jota tytär saattaisi kaipauksella muistella?

Suosittelen, että hakeudutte perheneuvolaan, nuorisoasemalle tai muuhun nuorten mielenterveyspalveluun. Jos lapsella epäillään psyykkisen kehityksen häiriötä, voidaan asiaa tutkia. Jos kasvatustavan muutos auttaisi, saatte siihen apua. Perheen on tärkeä saada vastauksia näin suuriin kysymyksiin.”

Meidän Perhe 12/2017

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onnea satavuotias Suomi! Ja onnea suomalaiset – asiat ovat täällä melkoisen hyvin.

1. Suomi on maailman lukutaitoisin maa

Tämä selviää yhdysvaltalaisen Connecticutin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa mitattiin muun muassa sitä, millaiset mahdollisuudet jokaisessa maassa on lukea, esimerkiksi kirjastojen ja sanomalehtien saatavuuden kannalta. 

2. Suomen peruskoulutus on maailman parasta

Maailman talousfoorumin tutkimuksessa verrattiin eri maiden kilpailukykyä ja talouskasvua erilaisten asteikkojen avulla. Yksi vertailukohteista oli peruskoulutus, ja Suomi sai tästä maailman parhaat pisteet.

3. Suomi on maailman turvallisin maa

136 maata käsittävä maailman talousfoorumin matkailuaiheinen tutkimus vertaili muun muassa eri maiden matkustusturvallisuutta. Ja kyllä, Suomi sai täydet pisteet!

4. Suomessa syödään Euroopan puhtainta ruokaa

Euroopan elintarvikeviraston tutkimuksessa selvisi, että suomalaisessa ruuassa on vähiten jäänteitä ihmiselle vaarallisista aineista.

5. Suomalaisilla on eniten henkilökohtaista vapautta

Tämä selviää maailman sosiaalisen kehityksen indeksistä, jossa Suomi oli ykkönen muun muassa erilaisten uskontojen hyväksymisessä ja ilmaisunvapaudessa. 

6. Äitiyskuolleisuus on Suomessa alhaisin koko maailmassa

Katso vaikka WHO:n uudesta tutkimuksesta.

7. Isien ja poikien väliset suhteet Euroopan parhaita

Maailman terveysjärjestö on myös selvittänyt vuoden 2016 koululaistutkimuksessaan, että kaikista 42 vertailuun osallistuneesta maasta isät ja pojat ovat Suomessa läheisimpiä. Tutkimuksen mukaan teinipoikien on helppu puhua omista asioistaan myös isälle.

8. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö

Kansainvälisen Pelastakaa lapset -järjestön tekemässä tutkimuksessa mitattiin tyttöjen mahdollisuuksia eri maissa. Tutkimus selvitti muun muassa tytöille järjestettyä seksuaali- ja terveysneuvontaa sekä lapsiavioliittojen määrää. Suomen tytöillä oli maailman toiseksi parhaat oltavat, heti naapurimme Ruotsin jälkeen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.