Tutkimus kertoo, miten lapsesta kasvaa narsisti – ja miten hän sen sijaan saa terveen itsetunnon.

Varttuisipa lapsestani aikuinen, jolla on hyvä ja terve itsetunto.

Mutta huh, entäs jos hänestä kasvaakin pelkkää omaa napaa tuijottava narsisti? Miten ihmeessä kasvatan hänet niin, että tuen hänen itsetuntoaan mutta vältän narsismin vaaran?

Tuoreen hollantilais-amerikkalaisen tutkimuksen mukaan vastaus on yksinkertainen.

Tutkimus kertoo, että vanhemmat jotka nostavat lapsensa jalustalle, antavat hänelle erivapauksia ja antavat hänen ymmärtää olevansa parempi kuin muut ihmiset, kasvattavat lapsestaan narsistin.

Myös aikuisena narsisti kuvittelee olevansa muita parempi, uskoo ansaitsevansa erityiskohtelua ja loukattuna käyttäytyy aggressiivisesti ja jopa väkivaltaisesti. Narsistinen ihminen on varsin ikävää ja pahimmillaan jopa tuhoisaa seuraa.

Todennäköisyys narsismin kehittymiseen riippuu myös perimästä ja sille altistaa lapsen synnynnäinen temperamentti: joillekin lapsille narsismi kehittyy tietynlaisen kasvatuksen seurauksena helpommin kuin toisille.

– Näkemykseni mukaan kaikkein vahingollisin uskomus, mitä ihmisellä voi olla on, että hän kuvittelee olevansa muiden yläpuolella, tutkimukseen osallistunut aggressiotutkija Brad Bushman sanoo The Washington Postissa julkaistussa artikkelissa.

Hän luettelee esimerkkejä vahingollisista uskomuksista, joiden seuraukset ovat tunnetusti huonot:

– ”Miehet ovat parempia kuin naiset.” ”Minun rotuni on parempi kuin sinun rotusi.” ”Minun uskontoni on parempi kuin sinun uskontosi.”

Näin lapselle kasvaa hyvä itsetunto

Miten sitten lapselle kasvaa terve itsetunto ilman että hänestä kehittyy narsisti?

Tutkimuksen mukaan niin että vanhemmat kertovat lapselle hänen olevan yhtä arvokas kuin kaikki muutkin ihmiset ja osoittavat hänelle varauksetonta lämpöä, rakkautta ja arvostusta.

Perusteettomat kehut ovat pahasta, lapsen arvostaminen omana itsenään hyvästä. Avainsanoja ovat rakkaus ja tasa-arvo.

Tutkijoiden mukaan yksi itsetunnon kehityksen herkkyyskausista on noin 7 ja 8 ikävuoden paikkeilla, kun lapsi muodostaa minäkuvaansa. Siinä iässä lapsi herkästi vertaa itseään muihin.

Pieni kouluikäinen kaipaa vanhemmiltaan erityisen paljon rakastavaa hyväksyntää: olet hyvä ja ihana juuri sellaisena kuin olet, ja ihmisenä yhtä arvokas kuin kaikki muutkin.

Tutkimus Origins of narcissism in children julkaistiin arvostetussa tieteellisessä julkaisussa Proceeding of the National Academy of Sciencesissa. Tutkimukseen otti osaa 565 iältään 7–12-vuotiasta hollantilaista lasta perheineen.

Lue lisää:

Sosiaalipsykologi: ”Vanhempi, opeta lapsesi auttamaan heikompaa”

4 eri kiintymyssuhteen mallia – ja näin turvallinen suhde syntyy (vauva.fi)

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: ”Hyvä itsetunto ei rakennu vain kehuista”

Vierailija

Tällainen kasvatus tekee lapsesta narsistin

Kaikki vanhemmat eivät ymmärrä positiivisen palautteen ja lapsen jalustalle nostamisen eroa. Positiivista palautetta pitää antaa, mitä enemmän sen parempi. Mutta sille pitää olla syynsä. Kyllä minä huomaan tässä meidän naapurustossakin kenen kotona painotetaan lapsen erinomaisuutta ja heidän perheensä erinomaisuutta. Nämä lapset moittivat toisten vaatteita, urheiluvälineitä, perheen autoja, koska heillä on käsitys että he voivat tehdä näin ja se on ihan ok, he ovat parempia kuin muut ja heillä...
Lue kommentti
Hupsis

Tällainen kasvatus tekee lapsesta narsistin

Olen kyllä ymmärtänyt, että narsistinen persoonallisuushäiriö syntyy ihan muuta reittiä, taustalla häiriöitä varhaisissa sosiaalisissa kiintymyssuhteista yms. Narsistillahan on usein nimenomaan tosi huono itsetunto. Tuollaisella kasvatuksella syntyy ehkä itsekkäitä ja omahyväisiä ihmisiä, mutta narsismi on sairaus eikä sitä pidä käsitellä näin heppoisesti.
Lue kommentti
Suositusta Ryhmä Hau -rooliasusta sekä sen pakkauksesta löytyi vakavia turvallisuuspuutteita. Kuva: Tukes
Suositusta Ryhmä Hau -rooliasusta sekä sen pakkauksesta löytyi vakavia turvallisuuspuutteita. Kuva: Tukes

Jos olet ostanut nämä lelut, voit palauttaa ne myyntipaikkaan.

Viidestä joulun suosikkilelusta on Tukesin mukaan löytynyt vakavia turvallisuuspuutteita.

Kolme puista lelua altistavat varsinkin alle 3-vuotiaat lapset tukehtumisvaaralle, ja yhdessä roolivaatteessa huomattiin vakava paloturvallisuusriski. Saman rooliasun pakkauspussi aiheutti myös tukehtumisvaaran. Lisäksi havaittiin, että yhdessä tuotteessa ei ollut vaadittavia käyttöohjeita eikä kemikaaliluetteloa suomeksi tai ruotsiksi.

Lelut oli valittu testiin sillä perusteella, että niissä arveltiin lähtökohtaisesti olevan muita leluja suurempi todennäköisyys turvallisuuspuutteille. 

– Silti liian monen lelun turvallisuudessa oli ongelmia. Tältä osin kaupan sisäänostajilla on tsempattavaa, Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi sanoo.

– Positiivista on, ettei yhdestäkään testatusta lelusta löytynyt kiellettyjä, muovin pehmentämiseen käytettäviä ftalaatteja. Euroopassa ftalaattien takia on tänä vuonna kielletty useita leluja.

Näissä leluissa havaittiin vakavia turvallisuuspuutteita, ja ne tulee palauttaa myyntipaikkaan välittömästi:

Pintoy-vieterivetoisesta ralliautosta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia. Lelussa vakava tukehtumisvaara. Kuva: Tukes
Pintoy-vieterivetoisesta ralliautosta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia. Lelussa vakava tukehtumisvaara. Kuva: Tukes

Rubie's Ryhmä Hau Sampan -rooliasussa havaittiin vakava palovammavaara ja tukehtumisvaara. Erityisesti puvun päähine syttyy liian helposti, ja sen pakkausmateriaalina käytetty muovipussi on liian ohutta muovia, joka aiheuttaa tukehtumisvaaran. Kuva: Tukes
Rubie's Ryhmä Hau Sampan -rooliasussa havaittiin vakava palovammavaara ja tukehtumisvaara. Erityisesti puvun päähine syttyy liian helposti, ja sen pakkausmateriaalina käytetty muovipussi on liian ohutta muovia, joka aiheuttaa tukehtumisvaaran. Kuva: Tukes

Hapen ABC-nuppipalapeli aiheuttaa vakavan tukehtumisvaaran, sillä lelusta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia. Vaikka lelua suositellaan pakkauksen mukaan yli 3-vuotiaille, se houkuttaa myös pienempiä leikkimään. Tukesin mukaan tämän tyyppisen lelun on siis oltava turvallinen myös nuoremmille lapsille. Kuva: Tukes
Hapen ABC-nuppipalapeli aiheuttaa vakavan tukehtumisvaaran, sillä lelusta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia. Vaikka lelua suositellaan pakkauksen mukaan yli 3-vuotiaille, se houkuttaa myös pienempiä leikkimään. Tukesin mukaan tämän tyyppisen lelun on siis oltava turvallinen myös nuoremmille lapsille. Kuva: Tukes

New Classic Toysin City Tour Bus -lelussa havaittiin vakava tukehtumisvaara. Lelu on erityisen vaarallinen alle 3-vuotialle lapsille. Kuva: Tukes
New Classic Toysin City Tour Bus -lelussa havaittiin vakava tukehtumisvaara. Lelu on erityisen vaarallinen alle 3-vuotialle lapsille. Kuva: Tukes

Crystal -kiteidenkasvatussarjassa ei ole tarvittavia käyttöohjeita. Lisäksi lelussa ei ole kemikaaliluetteloa suomeksi eikä ruotsiksi. Kuva: Tukes
Crystal -kiteidenkasvatussarjassa ei ole tarvittavia käyttöohjeita. Lisäksi lelussa ei ole kemikaaliluetteloa suomeksi eikä ruotsiksi. Kuva: Tukes

Tukes kehottaa vaarallisia leluja ostaneita palauttamaan ne myyntipaikkaan. Tukes on toimittanut päätökset lelujen turvallisuudesta myyjille, ja ne vedettäneen pois markkinoilta vuoden loppuun mennessä.

Vakavien turvallisuuspuutteiden lisäksi Tukes havaitsi viidessä muussa lelussa lieviä merkintäpuutteita. Nämä eivät aiheuta käytön kannalta kuitenkaan vakavaa vaaraa. Kaiken kaikkiaan 20 testatusta lelusta 10 sai testistä puhtaat paperit. 

Lelujen turvallisuus on valmistajan, myyjän ja maahantuojan vastuulla, eikä niitä testata viranomaisten toimesta etukäteen. Leluja myyvien yritysten on siis oltava tarkkana siinä, että lelut täyttävät leluille laissa asetetut vaatimukset. 

Tukes testasi vuonna 2017 monenlaisia leluja: hittituotteita, tunnettuja lisenssimerkkejä sekä perinteisiä leluja. Tänä vuonna mukaan testattavien lelujen valintaan oli otettu bloggaajia. Myös kuluttajat saivat ehdottaa leluja testiin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Läksyt tekemättä, koska peli vei mennessään. Keksitkin on syöty salaa kaapista. Milloin lapsi oppii itsekuria?

”Häviö lautapelissä tai futiksessa laukaisee kahdeksanvuotiaassa kiukunpuuskan, jonka ympärillä muut jähmettyvät.”

”Kun kolmevuotiaani vaikka satuttaa varpaansa johonkin, hän menee lyömään lähintä ihmistä.”

”Yksin ollessaan tokaluokkalainen saattaa syödä koko paketillisen keksejä.”

Tuttuja tarinoita vanhempien suusta. Itsehillintä on tärkeä taito koulussa ja myöhemmin elämässä menestymisen kannalta. Milloin lapsi oikein oppii sitä?

Psykologian professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta vastaa.

1. Odota kielen kehitystä

Itsehillinnässä ja itsekurissa on kyse itsesäätelystä, joka käsittää sekä tunteet että toiminnan.

Alle kolmevuotiailta itsehillintää ei kannata vielä odottaa. Itsesäätelyyn tarvittavat aivojen osat kehittyvät melko nopeasti 3–7 vuoden iässä, rinta rinnan kielen ja muistin kanssa. Ilman kieltä ei voi olla sisäistä puhetta.

Lapsi ottaa tässäkin mallia vanhemmistaan.

Lapsi oppii sanojen ja sisäisen puheensa avulla säätelemään toimintaansa ja ilmaisemaan paremmin tunteitaan. Hän saattaa puhua ja antaa itselleen ohjeita vaikkapa rauhoittumiseen.

Lapsi ottaa tässäkin mallia vanhemmistaan. Hän omaksuu usein samat keinot, joita muut perheessä käyttävät kiukustuessaan – esimerkiksi menemällä yksin toiseen huoneeseen vetämään henkeä.

2. Sanoita ja ota syliin

Kun rauhoittuminen tai sääntöjen mukaan toimiminen on lapselle vaikeaa, ota hänet syliin ja juttele tilanteesta rauhallisesti. Kova toruminen ei tutkitusti auta, se vain ahdistaa. Lapsi tarvitsee aikuisen apua, koska hänellä itsellään ei ole vielä keinoja kaikkiin tilanteisiin.

Lapsi kokeilee rajojaan, ja kun ne tulevat vastaan, hän luonnollisesti pettyy – ja silloin itsehillintä on koetuksella. Vanhempien ei pidä säikähtää ja yrittää poistaa pettymyksen tunnetta. Lapsen tunne pitää ottaa vastaan ja auttaa hänet yli siitä tarjoamalla syliä ja lohtua. Rajat on hyvä asettaa lempeästi, ei hyökkäämällä lapsen avuttomuutta vastaan.

Ilman riittävää unta, stressaantuneena ja nälkäisenä on aikuisenkin joskus vaikea hallita tunteitaan.

3. Onko väsy tai nälkä?

Ennen kuin lapselta voi odottaa hillittyä käytöstä, täytyy huolehtia hänen perustarpeistaan. Ilman riittävää unta, stressaantuneena ja nälkäisenä on aikuisenkin joskus vaikea hallita tunteitaan ja käytöstään.

Jos väsyneen ja nälkäisen lapsen vie päiväkodista suoraan kauppareissulle, seurauksena voi olla lattialle heittäytyvä, huutava lapsi.

4. Hae apua ajoissa

Yleensä 4–5-vuotiaana lapsi käsittää, että hänen tunteensa ovat erillisiä toisista ja että muilla ihmisillä on omat tunteet ja ajatukset. Näin lapsi voi ennakoida ja ymmärtää toisten toimintaa.

Samalla hän alkaa käsittää, millainen toiminta on viisasta ja miksi itsehillintää kannattaa harjoitella.

Itsesäätelytaidot varhaislapsuudessa ennustavat myöhempää hyvinvointia, pärjäämistä koulussa ja menestymistä elämässä. Tämä on todettu laajoissa tutkimuksissa, joissa lapsia on seurattu vauvasta pitkälle aikuisikään.

Jos lapsi vielä koulun alkaessa on kovin impulsiivinen, ei osaa rauhoittua tai käy kavereihinsa käsiksi hävittyään pelin, asiaan kannattaa puuttua ja hakea ammattiapua. Yksi merkki ongelmista kehityksessä on myös se, jos lapsi ei tuossa iässä pysty solmimaan ja pitämään kaverisuhteita.

Lapselta ei kuitenkaan pidä odottaa ihmeitä. Jos vatsa kurnii ja edessä on syntymäpäiväjuhlia varten säästetty keksipaketti, lapsen itsehillintä saattaa pettää. Joskus niin käy aikuisellekin.

Jos pelaaminen tai some vie liikaa aikaa läksyjen teolta, vanhemmat asettavat rajat ja ottavat tarvittaessa vaikka puhelimen pois.

5. Älä kontrolloi liikaa

Ennen lapset kasvoivat vanhempien mukana maatöiden sivussa. Silloin ei kysytty, miten lapsi säätelee tunteitaan. Nykyään tutkittua tietoa lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta on niin paljon saatavilla, että se saattaa jo aiheuttaa vanhemmille stressiä. Itsesäätelytaitojen tukemisessakin kannattaa täydellisyyden tavoittelun sijaan tähdätä riittävän hyvään vanhemmuuteen.

Pahimmillaan lapsi voi alkaa ylisäädellä itseään, koska luulee, että kelpaa vain toimiessaan kiltisti.

Liiallinen puuttuminen asioihin voi itse asiassa viedä kehitystä haitalliseen suuntaan. Pahimmillaan lapsi voi alkaa ylisäädellä itseään, koska luulee, että kelpaa vain toimiessaan kiltisti ja ulkoisten vaatimusten mukaan. Tämä voi näkyä ahdistuksena ja masennuksena sekä huonona minäkuvana.

Myös koulunkäynnissä vanhempien pyrkimykset kontrolloida liikaa asioita ovat haitaksi oppimiselle. Kaikilla ihmisillä on psykologinen perustarve omaehtoiseen toimintaan ja itsenäisyyteen, myös lapsilla. Sitä pitää kunnioittaa.

Ei siis pidä säikähtää, jos Wilmaan joskus tulee joku merkintä unohduksesta, laiminlyönnistä tai huonosta käytöksestä. Siitä lapsi oppii, mitä jatkossa pitää tehdä ja millaisia seurauksia toiminnasta on.

Meidän Perhe 12/2017

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.