Lapsi saa olla ahne, siinä ei ole mitään pahaa, lastenpsykiatri Janna Rantala sanoo.

Joulun alla lapsiperheeseen tupsahtelee lelukuvastoja sieltä täältä. Joskus vanhempaa tuskastuttaa – miksei tämä tavaran tuputtaminen jo lopu?

Älä piilota lelukuvastoja lapselta, lastenpsykiatri Janna Rantala neuvoo. 

– Lelukuvastot antavat lapselle loistavan mahdollisuuden haaveiluun.

Rantala kannustaa vanhempaa haaveiluun mukaan ja huokailemaan "onpa ihana" tai "tuo olisi kyllä kiva".

Samalla vanhemmalle tarjoutuu oiva tilaisuus opettaa lapselle, ettei maailmassa voi saada kaikkea.

– Vanhempi voi sanoa esimerkiksi "harmi, ettemme voi tällä kertaa ostaa tätä, vaikka se on upea".

Lapsi ei ymmärrä rahan arvoa

Vanhemman ei pidä olla huolissaan tai ahdistunut siitä, että lapsi haluaa jatkuvasti uusia leluja, vaatteita ja tavaroita. Se ei tarkoita, että lapsesta on kasvamassa materialisti, joka rakastaa pelkkää tavaraa.

Lapsi saa olla ahne, siinä ei ole mitään väärää eikä pahaa.

– Lapsi ei ymmärrä kuluttamisen syvempää merkitystä eikä rahan arvoa. Häntä ei siis missään nimessä pitäisi syyllistää epärealistisistakaan toiveista, Rantala sanoo.

Hänen mukaansa vanhemman pitäisi suorastaan kannustaa lasta haluamaan asioita, koska se on lapselle tärkeää.

– Onko surullisempaa kuin lapsi, joka ei toivo mitään? Haluamalla haaveilemme, mutta opimme myös luopumaan ja suremaankin elämän rajallisuutta.

Jos muksun tavaratoiveet saavat äidin tai isän verenpaineen herkästi kohoamaan, kannattaa miettiä, onko itse sinut "ei":n sanomisen kanssa.

– On helppo sanoa ei, jos ei tunne syyllisyyttä siitä. Joskus vanhemmat syyllistävät lasta haluamisesta, koska eivät itsekään varmoja, pitäisikö sanoa kyllä vai ei.

Kerro omista haaveistasi

Vanhempi voi opettaa lapselle rahan arvoa ja suhteellisuuden tajua omalla esimerkillään: ostaa tavaroita harkitusti. Vanhempi voi myös kertoa lapselle omista haaveistaan ja valinnoistaan eikä olettaa, että lapsi ymmärtää ne automaattisesti.

Isä tai äiti voi esimerksi sanoa: "Ihana talvitakki, mutta en osta sitä. Ostin edellisen kolme vuotta sitten ja se kelpaa hyvin." Tai: "Tuon puhelimen haluaisin, mutta siihen kuluisi perheemme kuukauden ruokarahat. Jätän siis hyllyyn."

Lisäksi hieman isomman lapsen kanssa voi miettiä, miten toiveet olisi mahdollista toteuttaa käytännössä. Voisiko lapsi säästää viikkorahojaan ja ostaa tavaran, kun tarvittava määrä on kasassa? Tai voisiko lapsi tehdä kotiaskareita ja tienata hieman ylimääräistä?

Janna Rantalan mukaan lapselle voi myös rehellisesti kertoa, jos perheen rahatilanne on tiukka, eikä kalliita tavaroita voi ostaa.

– Vanhemman ei kannata luoda itse häpeää perheen tiukasta taloustilanteesta. Tosin tässä pitää olla tarkkana: lasta ei saisi kuormittaa perheen rahaongelmilla niin, että hän ahdistuu.

"Kumpi on enemmän riemuissaan: äiti vai lapsi?"

Myös Meidän Perheen ja Vauvan lukijat yhtyvät Janna Rantalan ajatuksiin: Vauva.fin kyselyyn vastanneista 95 prosenttia antoi lapsensa lukea joulun lelukuvastoja. Perusteluissa yksi syy kohosi ylitse muiden: haaveilu yhdessä ja erikseen.

Tottakai lapsi saa lukea kuvastoja! Jos minäkin saan unelmoida ja haaveilla, miksei lapsenikin saisi? Sitä paitsi meillä lelulehdet löytävät jatkokäyttöä: niistä leikellään kuvia ja liimaillaan vihkosiin ja papereihin.

En edes tiedä, kumpi kuvastoista on enemmän riemuissaan: äiti vai lapsi. On ihanaa haaveilla kaikista mahtavista leluista yhdessä.

Näin lapsi oppii myös miettimään, mitä oikeasti haluaa, koska hän ymmärtää kyllä, ettei kaikkea voi saada.

Vauva.fin Annatko lapsen lukea lelukuvastoja? -kyselyyn vastasi noin 200 pikkulasten vanhempaa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Heli Blåfield

Äitiä huolestuttaa, koska teinitytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Onko lapsi voinut periä narsistisen käytöshäiriön isältään?

”Olemme uusperhe, johon kuuluu 13-vuotias tyttäreni ja mieheni, jolla ei ole omia lapsia. Tytön isä ei ole arjessamme mukana. Erosimme exän rikollisen elämäntavan takia, kun tytär oli kuusivuotias. Tytär pitää nykyisestä miehestäni, ja pitkään perhedynamiikka toimikin hyvin.

Nyt, tytön lähestyessä murrosikää, hänen käytöksensä on alkanut huolestuttaa minua. Tytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Hän on jäänyt muutaman kerran kiinni valehtelusta, mitä etenkään mieheni ei siedä lainkaan. Tyttö sai uuden puhelimen sillä ehdolla, että hoitaa kotityöt pyytämättä, mutta silti ne unohtuvat jatkuvasti. Joka asiasta on sanottava jatkuvasti, ja kaikenlaiset rangaistukset ovat tehottomia.

Hän ei halua, että häntä määräillään, mutta rajattomuus tuntuu hänestä välinpitämättömyydeltä. Jos emme vaadi mitään, mitään ei tapahdu. Jos vaadimme, hän paiskoo ovia ja kiukkuaa. Näytämme hänelle kiintymyksemme, mutta häneltä ei tule juurikaan positiivista palautetta. Hän ei kysele kuulumisia muilta. Ollessani kipeä häntä kiinnostaa vointini sijaan se, heitänkö hänet treeneihin.

Tuollainen kylmäkiskoisuus, valehtelu ja sopimuksien rikkominen tuo mieleen hänen isänsä, jolla diagnosoitiin psykopaattinen ja narsistinen käytöshäiriö. Onko isän rikollinen mieli voinut periytyä? Onko tämä mielestäsi normaalia murkkuikäisen käytöstä?”

Huolestunut äiti

Janna vastaa:

”Kiitos koskettavasta kirjeestä! Hätä rakkaasta lapsesta, teini-iän kuohut, isän diagnoosien varjo – melkoinen paketti mietittäväksi koko perheelle.

Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta.

Ensinnäkin: Tyttäresi käytös ei kuulosta psykopaattiselta tai tunnekylmältä. Hän osoittaa mieltään ja näyttää selvästi, kun ei pidä asioista. Julmuutta vaikkapa eläimiä tai ikätovereita kohtaan ei esiinny. Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta. Harva teini tekee kotitöitä pelkällä kehotuksella. Valehtelu oman nahan pelastamiseksi on sekin normaalia.

Ymmärrän silti huoltasi. Persoonallisuushäiriöiden syntyä ei tunneta tarkkaan. Periytyvyyttä on todennäköisesti jonkin verran, mutta myös kasvuympäristö vaikuttaa paljon. Nuorelle ei tehdä persoonallisuushäiriödiagnoosia, koska kasvu on vielä kesken. Sen sijaan tutkitaan, miten nuoren mieli on rakentunut ja miten läheiset ihmissuhteet voivat olla avuksi hyvän kasvun polulla.

Aikuisen rakkaus hankalaankin nuoreen ja kyky pohtia omaa osuuttaan tämän elämässä ovat suuri voimavara, joka kannattaa ottaa käyttöön. Voisittekin pohtia, mitä hyvää oikeastaan haluatte tyttärelle antaa tiukkuudella ja rangaistuksilla? Miltä toivotte niiden suojaavan lasta? Tajuaako tytär hyvät tarkoituksenne?

Jäin myös miettimään, millaisena tytär muistaa isänsä. Olisiko isässä kaikesta huolimatta jotakin mukavaa, jota tytär saattaisi kaipauksella muistella?

Suosittelen, että hakeudutte perheneuvolaan, nuorisoasemalle tai muuhun nuorten mielenterveyspalveluun. Jos lapsella epäillään psyykkisen kehityksen häiriötä, voidaan asiaa tutkia. Jos kasvatustavan muutos auttaisi, saatte siihen apua. Perheen on tärkeä saada vastauksia näin suuriin kysymyksiin.”

Meidän Perhe 12/2017

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onnea satavuotias Suomi! Ja onnea suomalaiset – asiat ovat täällä melkoisen hyvin.

1. Suomi on maailman lukutaitoisin maa

Tämä selviää yhdysvaltalaisen Connecticutin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa mitattiin muun muassa sitä, millaiset mahdollisuudet jokaisessa maassa on lukea, esimerkiksi kirjastojen ja sanomalehtien saatavuuden kannalta. 

2. Suomen peruskoulutus on maailman parasta

Maailman talousfoorumin tutkimuksessa verrattiin eri maiden kilpailukykyä ja talouskasvua erilaisten asteikkojen avulla. Yksi vertailukohteista oli peruskoulutus, ja Suomi sai tästä maailman parhaat pisteet.

3. Suomi on maailman turvallisin maa

136 maata käsittävä maailman talousfoorumin matkailuaiheinen tutkimus vertaili muun muassa eri maiden matkustusturvallisuutta. Ja kyllä, Suomi sai täydet pisteet!

4. Suomessa syödään Euroopan puhtainta ruokaa

Euroopan elintarvikeviraston tutkimuksessa selvisi, että suomalaisessa ruuassa on vähiten jäänteitä ihmiselle vaarallisista aineista.

5. Suomalaisilla on eniten henkilökohtaista vapautta

Tämä selviää maailman sosiaalisen kehityksen indeksistä, jossa Suomi oli ykkönen muun muassa erilaisten uskontojen hyväksymisessä ja ilmaisunvapaudessa. 

6. Äitiyskuolleisuus on Suomessa alhaisin koko maailmassa

Katso vaikka WHO:n uudesta tutkimuksesta.

7. Isien ja poikien väliset suhteet Euroopan parhaita

Maailman terveysjärjestö on myös selvittänyt vuoden 2016 koululaistutkimuksessaan, että kaikista 42 vertailuun osallistuneesta maasta isät ja pojat ovat Suomessa läheisimpiä. Tutkimuksen mukaan teinipoikien on helppu puhua omista asioistaan myös isälle.

8. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö

Kansainvälisen Pelastakaa lapset -järjestön tekemässä tutkimuksessa mitattiin tyttöjen mahdollisuuksia eri maissa. Tutkimus selvitti muun muassa tytöille järjestettyä seksuaali- ja terveysneuvontaa sekä lapsiavioliittojen määrää. Suomen tytöillä oli maailman toiseksi parhaat oltavat, heti naapurimme Ruotsin jälkeen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.