Lapsi oppii pelkäämään, jos vanhemmat pelkäävät.

Ujoa lasta ei tarvitse karaista. Toisaalta paapominen ja tapahtumien välttely ei ole hyväksi. Opettele yrityksen ja erehdyksen kautta, mikä on lapselle sopivan kokoinen haaste. Ujo nauttii elämästä, kun ujoudesta ei tehdä numeroa.

Tilanne 1: Lapsi ei suostu menemään pihalle tai leikkimään muiden kanssa puistossa.

  • Ratkaisu: Anna lapsen istua kanssasi puistonpenkillä tai katsella touhua ikkunasta. Jos muut ihmettelevät, sano: ”Me halutaan ensin vähän istuskella täällä.” Vähitellen voit houkutella lasta: mentäisiinkö jo mukaan, vaikka yhdessä.

Tilanne 2: Pieni ei halua mennä muskariin, vaan jumittuu tutkimaan ovenkahvaa.

  • Ratkaisu: Tutkikaa maailman mielenkiintoisinta ovenkahvaa. Ehkä seuraavalla kerralla uskallatte jo mennä sisälle. Jos muskari tuntuu lapsesta aivan kamalalta, voisiko sinne mennä vasta vuoden päästä?

Tilanne 3: Lapsi ei sano nimeään, ei katso silmiin eikä suostu laulamaan vieraille, vaikka niin upeasti eilen yksin rallatteli.

  • Ratkaisu: Ujon mielestä silmiin tuijottaminen voi tuntua painajaiselta. Anna ujolle tilaisuus tarkkailla touhua, puuhastele jutellessasi, tee itsestäsi inhimillinen, möhli ja naura päälle. Voit kertoa lapsesi nimen itsekin, jos lapsi piiloutuu selän taakse. Viihdytä vieraitasi laulamalla itse – jos uskallat.

Tilanne 4: Lapsi ei halua osallistua päiväkodissa huomion keskipisteenä oloa vaativiin leikkeihin. Koululainen tai eskarilainen ei uskalla viitata.

  • Ratkaisu: Pyydä hoitajia ottamaan ammattitaidollaan myös ujo lapsi huomioon, niin ettei tämä jää yksin. Kerro, ettei viittaamattomuus välttämättä tarkoita osaamattomuutta tai laiskuutta. Pyydä, että opettaja antaa myönteistä palautetta muistakin asioista. Ajan kuluessa ujokin viittaa, kun ilmapiiri on tuttu ja turvallinen.

Meidanperhe.fi 5.10.2011

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vatsakivut ovat lapsilla tavallisia, eikä niihin aina löydy syytä. Kipu ei kuitenkaan ole mielikuvitusta.

Lapsi valittaa vatsakipua. Mitkä ovat sen tavallisimmat syyt?

Toistuvia vatsakipuja on noin 10–15 prosentilla lapsista. Kivun taustalta voi löytyä elimellinen sairaus, mutta noin puolella erityistä syytä ei löydy tutkimustenkaan jälkeen.

Toistuvien vatsakipujen syitä voivat olla ovat ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja pienemmillä lapsilla myös ruoka-allergiat. Myös tulehduksellinen suolistosairaus on mahdollinen, mutta yleensä vasta yli kymmenvuotiailla. Teini-ikäisellä voi oireilla ärtyvä paksusuolioireyhtymä.

Toistuvan vatsakivun syynä voi olla myös rakenteellinen pulma virtsateissä tai munuaisissa, mutta se on hyvin harvinaista.

Akuutti, äkillinen vatsakipu voi liittyä yksinkertaisesti alkavaan vatsatautiin tai flunssaan. Myös tulehdus vatsan alueella aiheuttaa äkillistä kipua. Jos kipuun liittyy kuumetta, kyse voi olla esimerkiksi umpilisäkkeen tulehduksesta tai virtsatieinfektiosta.

Vatsakivulle ei löydy selitystä. Onko lapsi keksinyt koko jutun?

Ei lapsi ole sitä keksinyt. Kipukokemus on todellinen. Jos elimellistä syytä ei löydy, taustalla voi olla lapsen stressi. Hän saattaa jännittää esimerkiksi koulua tai päiväkotipäivää. Jännitys voi laukaista kipua.

Kipu voi olla myös muualla kuin vatsassa. Pieni lapsi ei välttämättä osaa ilmaista, missä tuntemus oikeasti on. Kyse saattaa siis olla esimerkiksi jalkakivuista, vaikka lapsi puhuisikin vatsastaan.

Akuutissakin vatsakivussa kivun syy voi olla muualla kuin vatsassa. Kuumeiselta lapselta, joka kertoo vatsakivustaan, voi löytyä keuhkokuume.

Milloin vatsakivun takia kannattaa käydä lääkärissä?

Jos vatsakipuja on toistuvasti ja ne huolettavat lasta ja perhettä, kannattaa käydä lääkärissä. Samoin lääkäriin tulee lähteä, jos lapsen paino putoaa, kasvu taantuu, hänellä on toistuvaa oksentelua tai nielemisvaikeuksia tai jos ulosteessa on verta. Hälytysmerkki on myös se, jos kipu on niin voimakasta, että se herättää lapsen yöllä.

Lääkärissä tutkitaan, löytyykö kipuun jotakin elimellistä syytä. Siellä käydään läpi myös kivun taustoja: kuinka usein vatsa on kipeä ja millaisissa tilanteissa. Liittyykö kipu ruokailuun? Miten usein lapsi ulostaa, onko hänellä ummetusta ja onko ulosteessa verta? Lääkärissä puhutaan myös siitä, millaista lapsen elämä on ja onko hän joutunut olemaan poissa koulusta tai päiväkodista kivun vuoksi.

Jos lapsen ulosteessa on verta, syynä voi olla esim. bakteeri tai tulehduksellinen suolistosairaus. Veri voi kuitenkin olla myös viaton oire, joka liittyy esimerkiksi ummetukseen: kova ulostemassa raapii limakalvoa.

Mitä pitäisi ajatella, jos syytä kipuun ei löydy?

Tieto sinällään on huojentava. Jos kipuun ei löydy elimellistä syytä, voi tilannetta jäädä rauhassa seuraamaan. Samalla on syytä miettiä, onko lapsen elämässä jokin stressitekijä tai jotakin muuta erityistä, johon vatsakipu liittyy. Voiko siihen vaikuttaa?

Tilanne on yleensä hyvä, jos vatsakipu ei häiritse lapsen arkea, vaan hän jatkaa leikkejään siitä huolimatta. Aina syytä kipuun ei löydy: laboratoriokokeissa kaikki voi olla normaalisti, ja perheen elämässäkin kaikki asiat voivat olla kunnossa.

Asiantuntija lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Merja Nermes, TYKS/lasten ja nuorten klinikka sekä Terveystalo Pulssi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

”Ihan kamala ajatus”, miettii teinitytön isä. Miten tukea nuorta ensimmäisissä seurustelusuhteissa?

”Poika sopi netissä treffit tytön kanssa, mutta tyttö ei tullut paikalle. Äidinkin sydämestä riipaisi”, kertoo 15-vuotiaan pojan äiti.

”Yritin puhua saunassa naiseksi kasvamisesta, mutta se oli kuulemma hirveän noloa. Lopulta varasin ajan ehkäisyneuvontaan”, sanoo 14-vuotiaan tytön äiti...