Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Vanhemman sääntö numero 1: empatia ja kuuntelu.

Lapsi on kuin tuuliviiri ja ilmapuntari samassa pakkauksessa: hän reagoi herkästi ympäristön tapahtumiin ja mielialat vaihtelevat hetkessä onnesta kiukkuun ja kiukusta iloon.

Aikuisen tehtävä on auttaa lasta selviämään tunteittensa kanssa ja pääsemään ikävistä tunteista yli.

Oli ikävä tunne sitten surua tai vihaa, ensimmäinen tehtävä on osoittaa lapselle myötätuntoa. Kerro lapselle, että ymmärrät ja hyväksyt hänen tunteensa. Ja että välität siitä, miltä hänestä tuntuu.

Vaikka ensireaktiosi olisi ryhtyä jakelemaan viisaita neuvoja tai hiljentää lapsi antamalla keksi käteen, niin malta mielesi hetkeksi.

Suru

Ota ensimmäiseksi selville, mikä lasta surettaa. Älä vähättele lapsen tunteita (älä välitä, eihän se nyt niin vakavaa ole), äläkä yritä pyyhkiä surua pois saman tien esimerkiksi lahjomalla herkuilla tai videopeleillä.

Lapsen on hyvä oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja myös sietämään niitä hetken.

Kun lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan, hän myös kestää niitä paremmin joutumatta aivan tolaltaan.

If we can name a feeling, we can tame (=kesyttää) it, sanovat englantilaiset.

Olennaista on opettaa lapselle, miten menetyksen ja harmistuksen jälkeen kootaan itsensä.

Ehdota lapselle vaikka yhteistä kävelyretkeä metsään tai laittakaa musiikki täysille ja tanssikaa itsenne hengästyksiin. Liikunta tekee hyvää mielelle, yhdessä liikkuminen vieläkin parempaa.

Viha

Selvitä, mikä lasta suututtaa ja kysy häneltä, mikä saisi hänet tuntemaan olonsa paremmaksi.

Älä kiellä lasta olemasta vihainen. Kaikki vihanpuuskassa tehdyt teot eivät ole oikein, mutta itse vihan tunne on sallittu.

Jos esimerkiksi joku on siepannut lelun lapsesi kädestä, kerro lapsellesi, että ei ole oikein siepata sitä takaisin, mutta on ihan ok pyytää toista palauttamaan se.

Kerro lapselle, että on normaalia tuntea vihaa, kaikki tuntevat sitä joskus, mutta että tunne ei ole pysyvä. Kun tunne on päällä, se voi tuntua sillä hetkellä musertavalta, mutta kaikki tunteet menevät joskus ohitse.

Kun vihan tunteensa saa ilmaista, siitä on helpompi päästää irti.

Pettymys

Lapsi kokee tämän tästä pettymyksiä, kun jokin asia ei onnistu niin kuin hän on suunnitellut: piirustuksesta tulee huono, pyöräily ilman apupyöriä ei luonnistu, kengännauhojen solmiminen on yhtä tuskaa.

Taas kerran: ota hänen tunteensa huomioon ja hyväksy harmistus äläkä ryhdy ensimmäiseksi antamaan ohjeita ylhäältäpäin. Rohkaise häntä samalla jatkamaan harjoittelua ja keksimään itse ratkaisun ongelmaansa.

Kerro hänelle, että epäonnistuminen ei johdu siitä, että hän on huono vaan siitä, että harjoittelua tarvitaan enemmän.

Pitkästyneisyys

Monet lapset odottavat, että heidän vanhempansa toimivat jatkuvasti viihdytysjoukkoina. Ja valittavat alituiseen, että heillä ei ole mitään tekemistä.

Vanhemman tehtävä ei ole keksiä lapsilleen tekemistä vaan kannustaa heitä  keksimään sitä itse.

Kehota lasta listaamaan vaikkapa viisi omasta mielestään hauskaa ideaa (tv:n katsomista ja videopelejä ei lasketa), ja sen jälkeen valitsemaan niistä kivoin. Paras idea on sellainen, johon liittyy liikuntaa, sillä reipas touhuaminen polttaa lapsen loppumatonta energiaa parhaiten.

Lähde: WebMD

Lue lisää:

9 keinoa kasvattaa lapsista onnellisia

Miksi lapsi ei jaksa odottaa?

Vatsakivut ovat lapsilla tavallisia, eikä niihin aina löydy syytä. Kipu ei kuitenkaan ole mielikuvitusta.

Lapsi valittaa vatsakipua. Mitkä ovat sen tavallisimmat syyt?

Toistuvia vatsakipuja on noin 10–15 prosentilla lapsista. Kivun taustalta voi löytyä elimellinen sairaus, mutta noin puolella erityistä syytä ei löydy tutkimustenkaan jälkeen.

Toistuvien vatsakipujen syitä voivat olla ovat ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja pienemmillä lapsilla myös ruoka-allergiat. Myös tulehduksellinen suolistosairaus on mahdollinen, mutta yleensä vasta yli kymmenvuotiailla. Teini-ikäisellä voi oireilla ärtyvä paksusuolioireyhtymä.

Toistuvan vatsakivun syynä voi olla myös rakenteellinen pulma virtsateissä tai munuaisissa, mutta se on hyvin harvinaista.

Akuutti, äkillinen vatsakipu voi liittyä yksinkertaisesti alkavaan vatsatautiin tai flunssaan. Myös tulehdus vatsan alueella aiheuttaa äkillistä kipua. Jos kipuun liittyy kuumetta, kyse voi olla esimerkiksi umpilisäkkeen tulehduksesta tai virtsatieinfektiosta.

Vatsakivulle ei löydy selitystä. Onko lapsi keksinyt koko jutun?

Ei lapsi ole sitä keksinyt. Kipukokemus on todellinen. Jos elimellistä syytä ei löydy, taustalla voi olla lapsen stressi. Hän saattaa jännittää esimerkiksi koulua tai päiväkotipäivää. Jännitys voi laukaista kipua.

Kipu voi olla myös muualla kuin vatsassa. Pieni lapsi ei välttämättä osaa ilmaista, missä tuntemus oikeasti on. Kyse saattaa siis olla esimerkiksi jalkakivuista, vaikka lapsi puhuisikin vatsastaan.

Akuutissakin vatsakivussa kivun syy voi olla muualla kuin vatsassa. Kuumeiselta lapselta, joka kertoo vatsakivustaan, voi löytyä keuhkokuume.

Milloin vatsakivun takia kannattaa käydä lääkärissä?

Jos vatsakipuja on toistuvasti ja ne huolettavat lasta ja perhettä, kannattaa käydä lääkärissä. Samoin lääkäriin tulee lähteä, jos lapsen paino putoaa, kasvu taantuu, hänellä on toistuvaa oksentelua tai nielemisvaikeuksia tai jos ulosteessa on verta. Hälytysmerkki on myös se, jos kipu on niin voimakasta, että se herättää lapsen yöllä.

Lääkärissä tutkitaan, löytyykö kipuun jotakin elimellistä syytä. Siellä käydään läpi myös kivun taustoja: kuinka usein vatsa on kipeä ja millaisissa tilanteissa. Liittyykö kipu ruokailuun? Miten usein lapsi ulostaa, onko hänellä ummetusta ja onko ulosteessa verta? Lääkärissä puhutaan myös siitä, millaista lapsen elämä on ja onko hän joutunut olemaan poissa koulusta tai päiväkodista kivun vuoksi.

Jos lapsen ulosteessa on verta, syynä voi olla esim. bakteeri tai tulehduksellinen suolistosairaus. Veri voi kuitenkin olla myös viaton oire, joka liittyy esimerkiksi ummetukseen: kova ulostemassa raapii limakalvoa.

Mitä pitäisi ajatella, jos syytä kipuun ei löydy?

Tieto sinällään on huojentava. Jos kipuun ei löydy elimellistä syytä, voi tilannetta jäädä rauhassa seuraamaan. Samalla on syytä miettiä, onko lapsen elämässä jokin stressitekijä tai jotakin muuta erityistä, johon vatsakipu liittyy. Voiko siihen vaikuttaa?

Tilanne on yleensä hyvä, jos vatsakipu ei häiritse lapsen arkea, vaan hän jatkaa leikkejään siitä huolimatta. Aina syytä kipuun ei löydy: laboratoriokokeissa kaikki voi olla normaalisti, ja perheen elämässäkin kaikki asiat voivat olla kunnossa.

Asiantuntija lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Merja Nermes, TYKS/lasten ja nuorten klinikka sekä Terveystalo Pulssi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

”Ihan kamala ajatus”, miettii teinitytön isä. Miten tukea nuorta ensimmäisissä seurustelusuhteissa?

”Poika sopi netissä treffit tytön kanssa, mutta tyttö ei tullut paikalle. Äidinkin sydämestä riipaisi”, kertoo 15-vuotiaan pojan äiti.

”Yritin puhua saunassa naiseksi kasvamisesta, mutta se oli kuulemma hirveän noloa. Lopulta varasin ajan ehkäisyneuvontaan”, sanoo 14-vuotiaan tytön äiti...