Kun vanhempi vaatii reippautta, hän mitätöi lapsen kokemuksen ja tarpeen olla turvassa.

"Mene rohkeasti mukaan! Ei tässä ole mitään pelättävää! Kun aikuinen sanoo näin pienelle jännittäjälle, hän tarkoittaa hyvää, mutta vaatii mahdotonta. Miten lapsi voisi olla pelkäämättä, kun sydän hakkaa tuhatta ja sataa ja vatsaa nipistää? Reipastumiskehotuksillaan vanhempi mitätöi lapsen kokemuksen ja tarpeen olla tilanteessa turvassa.

Ajan mittaan voi käydä niin, että lapsi alkaa piilottaa tunteensa, koska niitä ei ymmärretä. Jos omat tunteet pitää salata, on vaikea olla yhteydessä muihin. Se tekee ihmisestä yksinäisen ja jättää monesta mukavasta paitsi.

Aikuisen reaktioista lapsi huomaa, millaiset tunteet ovat sallittuja.

Joskus jännittäjä alkaa vältellä pelottavia tilanteita. Hän valitsee elämässä tutun ja turvallisen ja menee sieltä, missä aita on matalin.

 

Ekaluokkalaisena jännitin kouluun menoa aina, kun kaverini oli kipeä. Jännitin niin, että saatoin sairastua koulumatkalla. Äitiäni se harmitti. Aikuisen reaktioista lapsi huomaa, millaiset tunteet ovat sallittuja. Jännittäjä oppii helposti häpeämään itseään. Ympäristön kielteinen suhtautuminen vain pahentaa asiaa.

Yritykset rohkaista lasta reippaaksi saattavat olla lähtöisin enemmän vanhemman omista kuin lapsen tarpeista. Vanhemman kannattaa miettiä jännityshistoriaansa. Mikä lapsen jännittämisessä ärsyttää?

Vanhemman on usein vaikea tukea lasta asiassa, johon ei ole itse saanut aikanaan apua. Lapsuudenperheessä on saatettu korostaa itsenäistä pärjäämistä, jolloin jännitys on pitänyt tukahduttaa.

Vanhemman on usein vaikea tukea lasta asiassa, johon ei ole itse saanut aikanaan apua.

Toisaalta muistot voivat herättää voimakkaan halun suojella lasta samalta ikävältä. Siitä voi nurinkurisesti seurata se, että tuleekin liialla huolehtimisella viestineeksi, että tilanteissa on jotain pelättävää. Liika huolehtivaisuus voi estää lasta kokeilemasta rajojaan. Tällöin luottamus omiin kykyihin jää kehittymättä.

Jännittämisestä ei tarvitse pyrkiä eroon. Se tulisi hyväksyä osaksi tavallista elämää. Jännityksellä on myös myönteinen puoli: se kertoo, että tilanne on tärkeä. Yhdentekevät asiat harvoin jännittävät.

Jännittämisestä ei tarvitse pyrkiä eroon.

Lasta voi auttaa kuvittelemalla jännittävää tilannetta yhdessä ennakkoon. Samalla voi miettiä, mitä lapsi voi tehdä, jos häntä alkaa pelottaa. Ottaisiko hän aikuista kädestä vai auttaisiko tuttu lelu turvakaverina?

Jännittäviä tilanteita kannattaa lähestyä vaiheittain lasta kuunnellen. Esimerkiksi veteen menon voi aloittaa kastelemalla ensin varpaan, seuraavaksi jalkaterän. Lapsi voi myös kannustaa turvakaveriaan uskaltamaan.

Kun keho rentoutuu, mielikin rauhoittuu. Ihan pieni lapsi rauhoittuu aikuisen sylissä. Leikki-ikäistä rentouttaa selkään hierottu loru. Jo neljä–viisivuotiasta voi opettaa kestämään hankalia tilanteita niin sanottujen tietoisuustaitojen avulla. Esimerkiksi keskittyminen ympäristön ääniin vie ajatukset pois kehon reaktiosta ja piinallisesta jännityksestä.

Lastentarhanopettaja Reija Suntio on kirjoittanut lasten stressinsäätelymenetelmistä kirjan Kesytä jännitys.

Meidän Perhe 6/2016

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Heli Blåfield

Äitiä huolestuttaa, koska teinitytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Onko lapsi voinut periä narsistisen käytöshäiriön isältään?

”Olemme uusperhe, johon kuuluu 13-vuotias tyttäreni ja mieheni, jolla ei ole omia lapsia. Tytön isä ei ole arjessamme mukana. Erosimme exän rikollisen elämäntavan takia, kun tytär oli kuusivuotias. Tytär pitää nykyisestä miehestäni, ja pitkään perhedynamiikka toimikin hyvin.

Nyt, tytön lähestyessä murrosikää, hänen käytöksensä on alkanut huolestuttaa minua. Tytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Hän on jäänyt muutaman kerran kiinni valehtelusta, mitä etenkään mieheni ei siedä lainkaan. Tyttö sai uuden puhelimen sillä ehdolla, että hoitaa kotityöt pyytämättä, mutta silti ne unohtuvat jatkuvasti. Joka asiasta on sanottava jatkuvasti, ja kaikenlaiset rangaistukset ovat tehottomia.

Hän ei halua, että häntä määräillään, mutta rajattomuus tuntuu hänestä välinpitämättömyydeltä. Jos emme vaadi mitään, mitään ei tapahdu. Jos vaadimme, hän paiskoo ovia ja kiukkuaa. Näytämme hänelle kiintymyksemme, mutta häneltä ei tule juurikaan positiivista palautetta. Hän ei kysele kuulumisia muilta. Ollessani kipeä häntä kiinnostaa vointini sijaan se, heitänkö hänet treeneihin.

Tuollainen kylmäkiskoisuus, valehtelu ja sopimuksien rikkominen tuo mieleen hänen isänsä, jolla diagnosoitiin psykopaattinen ja narsistinen käytöshäiriö. Onko isän rikollinen mieli voinut periytyä? Onko tämä mielestäsi normaalia murkkuikäisen käytöstä?”

Huolestunut äiti

Janna vastaa:

”Kiitos koskettavasta kirjeestä! Hätä rakkaasta lapsesta, teini-iän kuohut, isän diagnoosien varjo – melkoinen paketti mietittäväksi koko perheelle.

Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta.

Ensinnäkin: Tyttäresi käytös ei kuulosta psykopaattiselta tai tunnekylmältä. Hän osoittaa mieltään ja näyttää selvästi, kun ei pidä asioista. Julmuutta vaikkapa eläimiä tai ikätovereita kohtaan ei esiinny. Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta. Harva teini tekee kotitöitä pelkällä kehotuksella. Valehtelu oman nahan pelastamiseksi on sekin normaalia.

Ymmärrän silti huoltasi. Persoonallisuushäiriöiden syntyä ei tunneta tarkkaan. Periytyvyyttä on todennäköisesti jonkin verran, mutta myös kasvuympäristö vaikuttaa paljon. Nuorelle ei tehdä persoonallisuushäiriödiagnoosia, koska kasvu on vielä kesken. Sen sijaan tutkitaan, miten nuoren mieli on rakentunut ja miten läheiset ihmissuhteet voivat olla avuksi hyvän kasvun polulla.

Aikuisen rakkaus hankalaankin nuoreen ja kyky pohtia omaa osuuttaan tämän elämässä ovat suuri voimavara, joka kannattaa ottaa käyttöön. Voisittekin pohtia, mitä hyvää oikeastaan haluatte tyttärelle antaa tiukkuudella ja rangaistuksilla? Miltä toivotte niiden suojaavan lasta? Tajuaako tytär hyvät tarkoituksenne?

Jäin myös miettimään, millaisena tytär muistaa isänsä. Olisiko isässä kaikesta huolimatta jotakin mukavaa, jota tytär saattaisi kaipauksella muistella?

Suosittelen, että hakeudutte perheneuvolaan, nuorisoasemalle tai muuhun nuorten mielenterveyspalveluun. Jos lapsella epäillään psyykkisen kehityksen häiriötä, voidaan asiaa tutkia. Jos kasvatustavan muutos auttaisi, saatte siihen apua. Perheen on tärkeä saada vastauksia näin suuriin kysymyksiin.”

Meidän Perhe 12/2017

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onnea satavuotias Suomi! Ja onnea suomalaiset – asiat ovat täällä melkoisen hyvin.

1. Suomi on maailman lukutaitoisin maa

Tämä selviää yhdysvaltalaisen Connecticutin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa mitattiin muun muassa sitä, millaiset mahdollisuudet jokaisessa maassa on lukea, esimerkiksi kirjastojen ja sanomalehtien saatavuuden kannalta. 

2. Suomen peruskoulutus on maailman parasta

Maailman talousfoorumin tutkimuksessa verrattiin eri maiden kilpailukykyä ja talouskasvua erilaisten asteikkojen avulla. Yksi vertailukohteista oli peruskoulutus, ja Suomi sai tästä maailman parhaat pisteet.

3. Suomi on maailman turvallisin maa

136 maata käsittävä maailman talousfoorumin matkailuaiheinen tutkimus vertaili muun muassa eri maiden matkustusturvallisuutta. Ja kyllä, Suomi sai täydet pisteet!

4. Suomessa syödään Euroopan puhtainta ruokaa

Euroopan elintarvikeviraston tutkimuksessa selvisi, että suomalaisessa ruuassa on vähiten jäänteitä ihmiselle vaarallisista aineista.

5. Suomalaisilla on eniten henkilökohtaista vapautta

Tämä selviää maailman sosiaalisen kehityksen indeksistä, jossa Suomi oli ykkönen muun muassa erilaisten uskontojen hyväksymisessä ja ilmaisunvapaudessa. 

6. Äitiyskuolleisuus on Suomessa alhaisin koko maailmassa

Katso vaikka WHO:n uudesta tutkimuksesta.

7. Isien ja poikien väliset suhteet Euroopan parhaita

Maailman terveysjärjestö on myös selvittänyt vuoden 2016 koululaistutkimuksessaan, että kaikista 42 vertailuun osallistuneesta maasta isät ja pojat ovat Suomessa läheisimpiä. Tutkimuksen mukaan teinipoikien on helppu puhua omista asioistaan myös isälle.

8. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö

Kansainvälisen Pelastakaa lapset -järjestön tekemässä tutkimuksessa mitattiin tyttöjen mahdollisuuksia eri maissa. Tutkimus selvitti muun muassa tytöille järjestettyä seksuaali- ja terveysneuvontaa sekä lapsiavioliittojen määrää. Suomen tytöillä oli maailman toiseksi parhaat oltavat, heti naapurimme Ruotsin jälkeen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.