Jätämme liian helposti lapset päättelemään itsekseen, että he ovat ok, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä sanoo.

"Kosketuksella pitäisi olla lapsiperheiden terveysneuvonnassa yhtä keskeinen osa kuin unella, ravinnolla tai liikunnalla. Kuka pitää huolen, että lapsi saa tarpeeksi halauksia? Niitä ei myydä pilleripurkeissa.

Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa, ja kaikista vuorovaikutuksen muodoista kosketus on syvällisin. Kosketus on suora väylä ihmiseen.

Hellä kosketus kulkee eri hermosäikeitä pitkin kuin vaikkapa töytäisy ruuhkabussissa. Hellät kosketukset kulkevat syvälle aivoihin alueel­le, jossa ihminen muodostaa kokonaiskuvaa kehostaan ja itsestään.

Siten kosketuksella on keskeinen vaikutus siihen, millaiseksi ja kuinka ehyeksi lapsi itsensä tuntee. Kosketus kertoo lapselle myös, tuottaako hänen kehonsa mielihyvää vai kipua.

Kosketus puhuttelee silloinkin, kun puhe tai eleet eivät tavoita ihmistä. Pienet keskoset saavat kosketuksesta tukea kehittyvälle kyvylleen säädellä elimistönsä toimintoja, ja kosketuksen avulla he myös kehittyvät nopeammin.

Kun lasta pidetään hellästi ja silitetään, erittyy oksitosiinihormonia, joka tuottaa mielihyvää. Se parantaa stressin säätelyä, laskee verenpainetta ja lievittää kipua. Samalla se saa ihmiset luottamaan toisiinsa ja uskomaan toisistaan hyvää.

Hellä kosketus muuttaa lapset hyväntahtoisiksi toisiaan kohtaan. Ruotsalainen professori Kerstin Uvnäs-Moberg tutki, millainen vaikutus hieronnalla oli lapsiin päivä­kotiryhmissä. Hieromisen jälkeen töniminen ryhmissä väheni. Erityisesti kosketus vähensi vilkkaimpien poikien aggressiivista käytöstä ja vahvisti heidän kykyään toimia ryhmässä.

Antropologisissa tutkimuksissa on havaittu, että kulttuureissa, joissa on paljon hyväntahtoista kosketusta, on vähemmän aggressiivista kosketusta.

Suomalainen kulttuuri korostaa karaisemista ja yksin selviämistä. Suomessa lapsia ehkä kosketetaan vähemmän kuin joissain toisissa kulttuureissa, mutta uskon, että täällä lapsia kuunnellaan ja heille jutellaan enemmän. Lasta kohti suuntautuminen, kieli ja ääni luovat hyväilevän ympäristön, joka kompensoi koskettamista.

Uskon myös, että jos uskallamme kehittyä kulttuuriksi, jossa lapsia halataan ja silitetään enemmän, voimme vähentää stressiin liittyviä oireita ja sairauksia. Kosketus opettaa lapsille myös sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja.

On tärkeää muistaa kosketus ihan ohimennenkin, tukanpörrötys tai rutistus. Kannattaa mennä isomman lapsen luo vaikka tietokoneelle ja kysyä kuulumiset. Samalla voi laskea kädet harteille ja antaa kevyen hartiahieronnan.

Jätämme liian helposti lapset päättelemään itsekseen, että he ovat ok. Sen sijaan meidän pitäisi kertoa heille ajatuksemme monin tavoin. Ihminen tarvitsee hitaita kosketuksia, jotka kulkevat syviä hermosäikeitä pitkin ja kertovat, että minä olen hyvä."

Jukka Mäkelä on lastenpsykiatri, THL:n kehittämispäällikkö ja lasten vuorovaikutusterapian kouluttaja.

Vierailija

Lastenpsykiatri: ”Kosketus on lapselle yhtä tärkeää kuin uni”

Vauvojen ja pienten lasten kuuluu nukkua äidin (tai isin) vieressä. Niin tekee ihmisapinatkin, ja evoluutiossa periydymme samasta kantaäidistä. Vauvojen jättäminen omiin sänkyihin tai pahimmassa omiin huoneisiin on ihan järkyttävää, perinne varmasti jostain yläluokan kultturista keski- tai valistuksenkin ajoilta. Lapsuus on niin lyhyt. Mutta mihin meillä aikuisilla on niin kiire? Olen 52-vee, ja tajuan, kuinka lyhyt on pienen lapsen äitinä olemisen aika onkaan.
Lue kommentti

Vatsakivut ovat lapsilla tavallisia, eikä niihin aina löydy syytä. Kipu ei kuitenkaan ole mielikuvitusta.

Lapsi valittaa vatsakipua. Mitkä ovat sen tavallisimmat syyt?

Toistuvia vatsakipuja on noin 10–15 prosentilla lapsista. Kivun taustalta voi löytyä elimellinen sairaus, mutta noin puolella erityistä syytä ei löydy tutkimustenkaan jälkeen.

Toistuvien vatsakipujen syitä voivat olla ovat ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja pienemmillä lapsilla myös ruoka-allergiat. Myös tulehduksellinen suolistosairaus on mahdollinen, mutta yleensä vasta yli kymmenvuotiailla. Teini-ikäisellä voi oireilla ärtyvä paksusuolioireyhtymä.

Toistuvan vatsakivun syynä voi olla myös rakenteellinen pulma virtsateissä tai munuaisissa, mutta se on hyvin harvinaista.

Akuutti, äkillinen vatsakipu voi liittyä yksinkertaisesti alkavaan vatsatautiin tai flunssaan. Myös tulehdus vatsan alueella aiheuttaa äkillistä kipua. Jos kipuun liittyy kuumetta, kyse voi olla esimerkiksi umpilisäkkeen tulehduksesta tai virtsatieinfektiosta.

Vatsakivulle ei löydy selitystä. Onko lapsi keksinyt koko jutun?

Ei lapsi ole sitä keksinyt. Kipukokemus on todellinen. Jos elimellistä syytä ei löydy, taustalla voi olla lapsen stressi. Hän saattaa jännittää esimerkiksi koulua tai päiväkotipäivää. Jännitys voi laukaista kipua.

Kipu voi olla myös muualla kuin vatsassa. Pieni lapsi ei välttämättä osaa ilmaista, missä tuntemus oikeasti on. Kyse saattaa siis olla esimerkiksi jalkakivuista, vaikka lapsi puhuisikin vatsastaan.

Akuutissakin vatsakivussa kivun syy voi olla muualla kuin vatsassa. Kuumeiselta lapselta, joka kertoo vatsakivustaan, voi löytyä keuhkokuume.

Milloin vatsakivun takia kannattaa käydä lääkärissä?

Jos vatsakipuja on toistuvasti ja ne huolettavat lasta ja perhettä, kannattaa käydä lääkärissä. Samoin lääkäriin tulee lähteä, jos lapsen paino putoaa, kasvu taantuu, hänellä on toistuvaa oksentelua tai nielemisvaikeuksia tai jos ulosteessa on verta. Hälytysmerkki on myös se, jos kipu on niin voimakasta, että se herättää lapsen yöllä.

Lääkärissä tutkitaan, löytyykö kipuun jotakin elimellistä syytä. Siellä käydään läpi myös kivun taustoja: kuinka usein vatsa on kipeä ja millaisissa tilanteissa. Liittyykö kipu ruokailuun? Miten usein lapsi ulostaa, onko hänellä ummetusta ja onko ulosteessa verta? Lääkärissä puhutaan myös siitä, millaista lapsen elämä on ja onko hän joutunut olemaan poissa koulusta tai päiväkodista kivun vuoksi.

Jos lapsen ulosteessa on verta, syynä voi olla esim. bakteeri tai tulehduksellinen suolistosairaus. Veri voi kuitenkin olla myös viaton oire, joka liittyy esimerkiksi ummetukseen: kova ulostemassa raapii limakalvoa.

Mitä pitäisi ajatella, jos syytä kipuun ei löydy?

Tieto sinällään on huojentava. Jos kipuun ei löydy elimellistä syytä, voi tilannetta jäädä rauhassa seuraamaan. Samalla on syytä miettiä, onko lapsen elämässä jokin stressitekijä tai jotakin muuta erityistä, johon vatsakipu liittyy. Voiko siihen vaikuttaa?

Tilanne on yleensä hyvä, jos vatsakipu ei häiritse lapsen arkea, vaan hän jatkaa leikkejään siitä huolimatta. Aina syytä kipuun ei löydy: laboratoriokokeissa kaikki voi olla normaalisti, ja perheen elämässäkin kaikki asiat voivat olla kunnossa.

Asiantuntija lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Merja Nermes, TYKS/lasten ja nuorten klinikka sekä Terveystalo Pulssi.

”Ihan kamala ajatus”, miettii teinitytön isä. Miten tukea nuorta ensimmäisissä seurustelusuhteissa?

”Poika sopi netissä treffit tytön kanssa, mutta tyttö ei tullut paikalle. Äidinkin sydämestä riipaisi”, kertoo 15-vuotiaan pojan äiti.

”Yritin puhua saunassa naiseksi kasvamisesta, mutta se oli kuulemma hirveän noloa. Lopulta varasin ajan ehkäisyneuvontaan”, sanoo 14-vuotiaan tytön äiti...