Pulpetissaan hiljaa istuvan oppimisvaikeudet voivat jäädä huomaamatta, kertoo erikoispsykologi Heli Isomäki.

Hyväkäytöksisellä, pulpetissaan hiljaa istuvalla lapsella voi olla oppimisvaikeuksia siinä missä äänekkäällä luokkakaverillakin. Opettaja ja vanhemmat eivät sitä aina näe.

Aikuiset luulevat yhä, että kun lapsi on kiltti, hänellä on kaikki hyvin. Niinhän se ei aina ole. Lapsi voi haluta käyttäytyä odotusten mukaan eikä siksi näytä osaamattomuuttaan tai häiriköi. Oikeasti lapsi ei välttämättä ymmärrä eikä opi. Tilanne voi jatkua vuosia. Lapsi saattaa sinnitellä luokalta toiselle ilman, että kukaan huomaa hänen ahdinkoaan.

Oppimisvaikeuksia on sekä tytöillä että pojilla, mutta tytöillä on suurempi riski kuulua näihin sopeutujiin. Jotkut tasapainottelevat ongelmiensa kanssa tekemällä työtä tuntitolkulla iltaisin. Kaikilla kilteillä ei vaikeuksia tietenkään ole.

Kiltin lapsen oppimisvaikeus voi jäädä huomaamatta myös kotona, koska vanhempien voi olla vaikea hyväksyä sitä. Äitien ja isien suhtautumisessa lapseensa kun on aina tunteet mukana. Näin kuuluukin olla.

Vanhemman voi olla vaikea uskoa, että lapsella on ongelmia esimerkiksi matematiikassa. Joku toinen taas repii hiuksiaan, että eikö se kertotaulu tosiaan mene sille jakeluun. Vastuu lapsen elämästä voi herättää pelkoja: selviääkö lapseni, mikä hänestä tulee isona, mitä jos ei vaikka opi lukemaan.

Vanhemmat kokevat lapsensa oppimisvaikeuksista usein syyllisyyttä. Se kertoo välittämisestä, mutta voi samalla johtaa keinottomuuteen. Auttaisi, jos vanhemmat pystyisivät erottamaan omat tunteensa ja toimimaan parhaan ratkaisun löytämiseksi. Hyvä lähtökohta on asenne: ”Jaha, meillä tarvitaan tässä apua. Hankitaan sellaista.” Jos taas vanhempi on koko ajan liian huolissaan lapsesta, se ei auta lasta luottamaan itseensä ja kykyynsä selvitä.

Olisi tärkeää, että opettajat huomaisivat oppilaiden oppimisongelmat mahdollisimman varhain. Jatkuessaan ne usein kertautuvat ja lapselle tulee tunne, ettei oppimiseen voi vaikuttaa. Tällöin hän ei halua ehkä edes yrittää.

Isoissa ryhmissä tukea tarvitsevien tunnistaminen vaatii pitkiä tuntosarvia. Opettajien täydennyskoulutuksessa aiheeseen kiinnitetäänkin nykyisin enemmän huomiota.

Parhaassa tapauksessa mahdollisesta oppimisvaikeudesta kärsivät lapset napattaisiin apua saamaan jo päiväkoti-iässä. Esimerkiksi lukivaikeus voidaan tunnistaa viisivuotiaana. Jos toisella vanhemmalla on ollut lukihäiriö, on perinnöllisestä taipumuksesta hyvä puhua neuvolassa.

Kaikkein tärkeintä on lapsen arvostava kuuleminen ja ohjaaminen pienestä saakka. Jos lapsi kokee kotona, että hän on arvokas, oppii hän hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Silloin hänellä ei ole hätää, vaikka oppimisongelmia tulisikin. Erityisen tarpeellista vahva perusluottamus on niille kilteille, joiden oppimisvaikeuksia on hankala havaita.

Heli Isomäki on neuropsykologian erikoispsykologi ja psykologian tohtori Neuropsykologipalvelu Ludus Oy:stä.

Meidän Perhe 8/2015

Lue lisää

Vaikeuksia oppia? Näin kannustat lasta

Asuuko teillä Neiti Hajamieli? Tunnista tyttöjen ADHD

Miksi lapsi kirjoittaa kirjaimia väärinpäin?

Kuva: Heli Blåfield

Äitiä huolestuttaa, koska teinitytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Onko lapsi voinut periä narsistisen käytöshäiriön isältään?

”Olemme uusperhe, johon kuuluu 13-vuotias tyttäreni ja mieheni, jolla ei ole omia lapsia. Tytön isä ei ole arjessamme mukana. Erosimme exän rikollisen elämäntavan takia, kun tytär oli kuusivuotias. Tytär pitää nykyisestä miehestäni, ja pitkään perhedynamiikka toimikin hyvin.

Nyt, tytön lähestyessä murrosikää, hänen käytöksensä on alkanut huolestuttaa minua. Tytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Hän on jäänyt muutaman kerran kiinni valehtelusta, mitä etenkään mieheni ei siedä lainkaan. Tyttö sai uuden puhelimen sillä ehdolla, että hoitaa kotityöt pyytämättä, mutta silti ne unohtuvat jatkuvasti. Joka asiasta on sanottava jatkuvasti, ja kaikenlaiset rangaistukset ovat tehottomia.

Hän ei halua, että häntä määräillään, mutta rajattomuus tuntuu hänestä välinpitämättömyydeltä. Jos emme vaadi mitään, mitään ei tapahdu. Jos vaadimme, hän paiskoo ovia ja kiukkuaa. Näytämme hänelle kiintymyksemme, mutta häneltä ei tule juurikaan positiivista palautetta. Hän ei kysele kuulumisia muilta. Ollessani kipeä häntä kiinnostaa vointini sijaan se, heitänkö hänet treeneihin.

Tuollainen kylmäkiskoisuus, valehtelu ja sopimuksien rikkominen tuo mieleen hänen isänsä, jolla diagnosoitiin psykopaattinen ja narsistinen käytöshäiriö. Onko isän rikollinen mieli voinut periytyä? Onko tämä mielestäsi normaalia murkkuikäisen käytöstä?”

Huolestunut äiti

Janna vastaa:

”Kiitos koskettavasta kirjeestä! Hätä rakkaasta lapsesta, teini-iän kuohut, isän diagnoosien varjo – melkoinen paketti mietittäväksi koko perheelle.

Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta.

Ensinnäkin: Tyttäresi käytös ei kuulosta psykopaattiselta tai tunnekylmältä. Hän osoittaa mieltään ja näyttää selvästi, kun ei pidä asioista. Julmuutta vaikkapa eläimiä tai ikätovereita kohtaan ei esiinny. Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta. Harva teini tekee kotitöitä pelkällä kehotuksella. Valehtelu oman nahan pelastamiseksi on sekin normaalia.

Ymmärrän silti huoltasi. Persoonallisuushäiriöiden syntyä ei tunneta tarkkaan. Periytyvyyttä on todennäköisesti jonkin verran, mutta myös kasvuympäristö vaikuttaa paljon. Nuorelle ei tehdä persoonallisuushäiriödiagnoosia, koska kasvu on vielä kesken. Sen sijaan tutkitaan, miten nuoren mieli on rakentunut ja miten läheiset ihmissuhteet voivat olla avuksi hyvän kasvun polulla.

Aikuisen rakkaus hankalaankin nuoreen ja kyky pohtia omaa osuuttaan tämän elämässä ovat suuri voimavara, joka kannattaa ottaa käyttöön. Voisittekin pohtia, mitä hyvää oikeastaan haluatte tyttärelle antaa tiukkuudella ja rangaistuksilla? Miltä toivotte niiden suojaavan lasta? Tajuaako tytär hyvät tarkoituksenne?

Jäin myös miettimään, millaisena tytär muistaa isänsä. Olisiko isässä kaikesta huolimatta jotakin mukavaa, jota tytär saattaisi kaipauksella muistella?

Suosittelen, että hakeudutte perheneuvolaan, nuorisoasemalle tai muuhun nuorten mielenterveyspalveluun. Jos lapsella epäillään psyykkisen kehityksen häiriötä, voidaan asiaa tutkia. Jos kasvatustavan muutos auttaisi, saatte siihen apua. Perheen on tärkeä saada vastauksia näin suuriin kysymyksiin.”

Meidän Perhe 12/2017

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onnea satavuotias Suomi! Ja onnea suomalaiset – asiat ovat täällä melkoisen hyvin.

1. Suomi on maailman lukutaitoisin maa

Tämä selviää yhdysvaltalaisen Connecticutin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa mitattiin muun muassa sitä, millaiset mahdollisuudet jokaisessa maassa on lukea, esimerkiksi kirjastojen ja sanomalehtien saatavuuden kannalta. 

2. Suomen peruskoulutus on maailman parasta

Maailman talousfoorumin tutkimuksessa verrattiin eri maiden kilpailukykyä ja talouskasvua erilaisten asteikkojen avulla. Yksi vertailukohteista oli peruskoulutus, ja Suomi sai tästä maailman parhaat pisteet.

3. Suomi on maailman turvallisin maa

136 maata käsittävä maailman talousfoorumin matkailuaiheinen tutkimus vertaili muun muassa eri maiden matkustusturvallisuutta. Ja kyllä, Suomi sai täydet pisteet!

4. Suomessa syödään Euroopan puhtainta ruokaa

Euroopan elintarvikeviraston tutkimuksessa selvisi, että suomalaisessa ruuassa on vähiten jäänteitä ihmiselle vaarallisista aineista.

5. Suomalaisilla on eniten henkilökohtaista vapautta

Tämä selviää maailman sosiaalisen kehityksen indeksistä, jossa Suomi oli ykkönen muun muassa erilaisten uskontojen hyväksymisessä ja ilmaisunvapaudessa. 

6. Äitiyskuolleisuus on Suomessa alhaisin koko maailmassa

Katso vaikka WHO:n uudesta tutkimuksesta.

7. Isien ja poikien väliset suhteet Euroopan parhaita

Maailman terveysjärjestö on myös selvittänyt vuoden 2016 koululaistutkimuksessaan, että kaikista 42 vertailuun osallistuneesta maasta isät ja pojat ovat Suomessa läheisimpiä. Tutkimuksen mukaan teinipoikien on helppu puhua omista asioistaan myös isälle.

8. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö

Kansainvälisen Pelastakaa lapset -järjestön tekemässä tutkimuksessa mitattiin tyttöjen mahdollisuuksia eri maissa. Tutkimus selvitti muun muassa tytöille järjestettyä seksuaali- ja terveysneuvontaa sekä lapsiavioliittojen määrää. Suomen tytöillä oli maailman toiseksi parhaat oltavat, heti naapurimme Ruotsin jälkeen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.