Onnelliseksi opettelun voi aloittaa jo varhain.

"Kukapa vanhempi ei toivoisi lapsestaan menestyvää ja onnellista ihmistä. Onnellisuuden on ajateltu tulevan menestyksen sivutuotteena, mutta tilanne lieneekin toisin päin: onnellisuus tuottaa menestystä ja monenlaisia hyötyjä.

Onnelliset ihmiset ovat luovia, auttavaisia, heillä on enemmän ystäviä ja vähemmän masennusta. Onnelliset elävät terveempinä ja jopa kymmenen vuotta muita pidempään. Onnellisuutta kannattaa tosiaan tavoitella.

Miten onnellisiksi sitten tullaan? Nykykäsityksen mukaan noin puolet onnellisuudesta juontuu perimästä ja kymmenen prosenttia taas ulkoisista olosuhteista. Jopa 40 prosenttia ­onnellisuudesta riippuu siis itsestämme ja asenteistamme.

Onnellisuus ei tarkoita kestohymyistä heh-heh-fiilistä, vaan hyvinvointia ja koko elämäntapaa. Myönteistä näkökulmaa voivat kaikki harjoitella.

Onnelliseksi opettelun voi aloittaa jo varhain. Aikuisille tarkoitetut harjoitukset sopivat ikätasoon muunneltuina myös lapsille. Harjoitusten tarkoitus on vahvistaa lapsen kykyä käsitellä päivittäisiä vastoinkäymisiä, taitoa olla kiitollinen ja antaa anteeksi. Keskitytään siihen, mikä on hyvin, eikä jäädä vatvomaan epäonnistumisia.

Lapsille sopiva harjoittelumuoto on esimerkiksi onnellisuuspäiväkirjan pitäminen. Vanhemmat voivat pyytää lasta miettimään, mitkä kolme asiaa ovat sujuneet päivän aikana hienosti. Tavasta voi tehdä iltarituaalin jo hyvinkin pienten lasten kanssa. Yhteiset myönteiset kokemukset perheen kanssa lisäävät lasten onnellisuutta jo sinällään.

Tutkimukset amerikkalaiskouluissa ovat osoittaneet, että positiivisen psykologian harjoittelu on parantanut lasten oppimista, lisännyt toiveikkuutta, sosiaalisia taitoja ja liikunnallisuutta. Käytöshäiriöt sekä ahdistus- ja masennusoireet, myös ADHD-oireet, ovat sen sijaan vähentyneet.
Eräässä australialaiskoulussa onnellisuusteemaa kuljetetaan mukana kaikessa lasten saamassa opetuksessa.

Hieman samalla asialla ollaan Norjassa, jossa jo ala-asteella opettajat opettavat lapsille filosofiaa. Lapset ovat syntymästään filosofeja, leikki-­ikäinen kyselee ja pohtii paljon. Kun aikuinen ei vaienna tätä taipumusta, lapsen kriittisen keskustelun taidot lisääntyvät ja lapsi uskaltaa edelleen etsiä omia vahvuuksiaan ja lahjakkuuttaan.

Onnentaitojen harjoittelussa on pitkälti kyse masennuksen ennaltaehkäisystä. Masennus on yleistynyt, ja sairastuneet ovat yhä nuorempia. Positiivisen koulun ajatuksista voisi olla hyötyä meillä Suomessakin. Lapsille onnellisuutta opettamalla satsataan aina myös tulevaisuuteen."

LT Antti S. Mattila on filosofi, lastenpsykiatrian ­erikoislääkäri, psykoterapeutti, kouluttaja ja kirjailija. Mattilan ja Pekka Aarninsalon­ kirja Onnentaidot (Duodecim) on ilmestynyt myös D-pokkarina nimellä Onnentaidot – Kohti hyvää elämää.

Meidän Perhe 4/2014

Lue lisää

Antti S. Mattila: Näin voit opetella onnellisuutta

9 keinoa kasvattaa lapsista onnellisia

10 asiaa, joita onnelliset parit tekevät päivittäin

Vierailija

Filosofi Antti S. Mattila: "Opeta lapselle onnellisuutta"

Oma naapuri, työtön /elisakotiyrittäjä/palkattu nettitrolli sami on nyt 8 vuotta järjestänyt tahallista meteliä. Pyysin poistumaan tonttimme rajalta, johon tuli tien toiselta puolelta perheineen seisoskelemaan rajanaapurinsa kanssa jolloin aloitti porukan värväämisen kiusantekoon ja tahalliseen meteliin. Eli aina kun minä tai lapseni olemme ulkona, on oltava meteli. Vahtii sen toteutumsta eli tämä pariskunta (vaimonsa kaupan kassa) ei oikeastaan poistu samaa aika kotoaan. Hiljaista...
Lue kommentti
Vierailija

Filosofi Antti S. Mattila: "Opeta lapselle onnellisuutta"

Suljetuissa uskonnollisissa piireissä onnellisuuden käsite poikkeaa täysin Filosofi Mattilankin melko itsestään selvistä ajatuksista. Esimerkiksi Jehovan Todistajien lapsille opettama "onnellisuus" tulee pelottavan jehovajumalan miellyttämisestä. Pakonomainen kokouksissa käyminen, lahkon omien kirjojen la lehtien pakkolukeminen, sekä pahimpana muille, "maailmallisille" ihmisille lahkon oppien tuputtaminen Vartiotornilehden ja muun kirjallisuuden muodossa. Lapset näyttävät onnelisilta, kun pojat...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Heli Blåfield

Äitiä huolestuttaa, koska teinitytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Onko lapsi voinut periä narsistisen käytöshäiriön isältään?

”Olemme uusperhe, johon kuuluu 13-vuotias tyttäreni ja mieheni, jolla ei ole omia lapsia. Tytön isä ei ole arjessamme mukana. Erosimme exän rikollisen elämäntavan takia, kun tytär oli kuusivuotias. Tytär pitää nykyisestä miehestäni, ja pitkään perhedynamiikka toimikin hyvin.

Nyt, tytön lähestyessä murrosikää, hänen käytöksensä on alkanut huolestuttaa minua. Tytär on välillä hyvin uhmakas, empatiakyvytön ja itsekeskeinen. Hän on jäänyt muutaman kerran kiinni valehtelusta, mitä etenkään mieheni ei siedä lainkaan. Tyttö sai uuden puhelimen sillä ehdolla, että hoitaa kotityöt pyytämättä, mutta silti ne unohtuvat jatkuvasti. Joka asiasta on sanottava jatkuvasti, ja kaikenlaiset rangaistukset ovat tehottomia.

Hän ei halua, että häntä määräillään, mutta rajattomuus tuntuu hänestä välinpitämättömyydeltä. Jos emme vaadi mitään, mitään ei tapahdu. Jos vaadimme, hän paiskoo ovia ja kiukkuaa. Näytämme hänelle kiintymyksemme, mutta häneltä ei tule juurikaan positiivista palautetta. Hän ei kysele kuulumisia muilta. Ollessani kipeä häntä kiinnostaa vointini sijaan se, heitänkö hänet treeneihin.

Tuollainen kylmäkiskoisuus, valehtelu ja sopimuksien rikkominen tuo mieleen hänen isänsä, jolla diagnosoitiin psykopaattinen ja narsistinen käytöshäiriö. Onko isän rikollinen mieli voinut periytyä? Onko tämä mielestäsi normaalia murkkuikäisen käytöstä?”

Huolestunut äiti

Janna vastaa:

”Kiitos koskettavasta kirjeestä! Hätä rakkaasta lapsesta, teini-iän kuohut, isän diagnoosien varjo – melkoinen paketti mietittäväksi koko perheelle.

Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta.

Ensinnäkin: Tyttäresi käytös ei kuulosta psykopaattiselta tai tunnekylmältä. Hän osoittaa mieltään ja näyttää selvästi, kun ei pidä asioista. Julmuutta vaikkapa eläimiä tai ikätovereita kohtaan ei esiinny. Oman navan tuijotus on aivan iänmukaista käytöstä, samoin mielipiteen vaihtelu ja epävarmuus rajojen tarpeesta. Harva teini tekee kotitöitä pelkällä kehotuksella. Valehtelu oman nahan pelastamiseksi on sekin normaalia.

Ymmärrän silti huoltasi. Persoonallisuushäiriöiden syntyä ei tunneta tarkkaan. Periytyvyyttä on todennäköisesti jonkin verran, mutta myös kasvuympäristö vaikuttaa paljon. Nuorelle ei tehdä persoonallisuushäiriödiagnoosia, koska kasvu on vielä kesken. Sen sijaan tutkitaan, miten nuoren mieli on rakentunut ja miten läheiset ihmissuhteet voivat olla avuksi hyvän kasvun polulla.

Aikuisen rakkaus hankalaankin nuoreen ja kyky pohtia omaa osuuttaan tämän elämässä ovat suuri voimavara, joka kannattaa ottaa käyttöön. Voisittekin pohtia, mitä hyvää oikeastaan haluatte tyttärelle antaa tiukkuudella ja rangaistuksilla? Miltä toivotte niiden suojaavan lasta? Tajuaako tytär hyvät tarkoituksenne?

Jäin myös miettimään, millaisena tytär muistaa isänsä. Olisiko isässä kaikesta huolimatta jotakin mukavaa, jota tytär saattaisi kaipauksella muistella?

Suosittelen, että hakeudutte perheneuvolaan, nuorisoasemalle tai muuhun nuorten mielenterveyspalveluun. Jos lapsella epäillään psyykkisen kehityksen häiriötä, voidaan asiaa tutkia. Jos kasvatustavan muutos auttaisi, saatte siihen apua. Perheen on tärkeä saada vastauksia näin suuriin kysymyksiin.”

Meidän Perhe 12/2017

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onnea satavuotias Suomi! Ja onnea suomalaiset – asiat ovat täällä melkoisen hyvin.

1. Suomi on maailman lukutaitoisin maa

Tämä selviää yhdysvaltalaisen Connecticutin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa mitattiin muun muassa sitä, millaiset mahdollisuudet jokaisessa maassa on lukea, esimerkiksi kirjastojen ja sanomalehtien saatavuuden kannalta. 

2. Suomen peruskoulutus on maailman parasta

Maailman talousfoorumin tutkimuksessa verrattiin eri maiden kilpailukykyä ja talouskasvua erilaisten asteikkojen avulla. Yksi vertailukohteista oli peruskoulutus, ja Suomi sai tästä maailman parhaat pisteet.

3. Suomi on maailman turvallisin maa

136 maata käsittävä maailman talousfoorumin matkailuaiheinen tutkimus vertaili muun muassa eri maiden matkustusturvallisuutta. Ja kyllä, Suomi sai täydet pisteet!

4. Suomessa syödään Euroopan puhtainta ruokaa

Euroopan elintarvikeviraston tutkimuksessa selvisi, että suomalaisessa ruuassa on vähiten jäänteitä ihmiselle vaarallisista aineista.

5. Suomalaisilla on eniten henkilökohtaista vapautta

Tämä selviää maailman sosiaalisen kehityksen indeksistä, jossa Suomi oli ykkönen muun muassa erilaisten uskontojen hyväksymisessä ja ilmaisunvapaudessa. 

6. Äitiyskuolleisuus on Suomessa alhaisin koko maailmassa

Katso vaikka WHO:n uudesta tutkimuksesta.

7. Isien ja poikien väliset suhteet Euroopan parhaita

Maailman terveysjärjestö on myös selvittänyt vuoden 2016 koululaistutkimuksessaan, että kaikista 42 vertailuun osallistuneesta maasta isät ja pojat ovat Suomessa läheisimpiä. Tutkimuksen mukaan teinipoikien on helppu puhua omista asioistaan myös isälle.

8. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö

Kansainvälisen Pelastakaa lapset -järjestön tekemässä tutkimuksessa mitattiin tyttöjen mahdollisuuksia eri maissa. Tutkimus selvitti muun muassa tytöille järjestettyä seksuaali- ja terveysneuvontaa sekä lapsiavioliittojen määrää. Suomen tytöillä oli maailman toiseksi parhaat oltavat, heti naapurimme Ruotsin jälkeen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.