Elina Hiltusen tavoite on saada tytöt ja vanhemmat ymmärtämään, että prinsessoista voi tulla mitä vain ja tiede kaipaa tyttöjä insinööreiksi.

"Aloin ajatella tyttöjä ja tiedettä yhtenä tavallisena päivänä pari vuotta sitten. Silloin kutosluokkalainen tyttäreni Emilia kysyi, mikä on Bosen-Eistenin kondensaatti.

Minulla ei ollut hajuakaan eikä Googlea lähellä, joten pyysin tytärtä kysymään isältään. Mieheni selitti tyttärelle matalissa lämpötiloissa esiintyvästä aineen tilasta ja minä mietin, että tyttärellä taitaa olla taipumuksia tieteiden pariin.

Kun menin suihkuun, aloin pohtia, miten voisin kannustaa tyttäreni tiedekiinnostusta. Ajatus laajeni nopeasti siihen, miten voisin kannustaa tyttöjä ylipäätään tieteiden lumoihin. Perustin Tiedettä tytöille -hankkeen ja saman nimiset nettisivut, joilla innostetaan tyttöjä opiskelemaan teknologiaa ja luonnontieteitä.

Tyttöjen leluissa ja lehdissä minua harmittaa, että ne keskittyvät yleensä kotiin, hoivaamiseen ja ulkonäköön. Niissä on naisia kampaajina ja lastenhoitajina, ihan hyvä, mutta missä ovat naiskirurgit tai tutkijat? Miksei satukirjan prinsessa voisi olla tutkijalääkäri, joka kehittää lääkkeen vaikka uniapneaan?

Miksei satukirjan prinsessa voisi olla tutkijalääkäri, joka kehittää lääkkeen vaikka uniapneaan?

Yksi haaveistani on järjestää tytöille tiedekutsuja, joissa tytöt pukeutuvat prinsessoiksi ja pääsevät tekemään tiedetaikatemppuja. Olen saanut kritiikkiä, että stereotyyppistä se prinsessaksi pukeutuminen. Varmaankin niin, mutta kiinnostus tieteeseen pitää herättää tyttöjen ehdoilla, ja aika harva tyttö on täpinöissään autoista tai tappajaroboteista.

Meidän vanhempien pitää kertoa tytöille, että prinsessa- ja nukkeleikit ovat hienoja ja että prinsessoista voi tulla mitä vain. Pinkistä pitäminen ei vie tytöiltä teknistä älyä. Voi leikkiä barbeilla ja rakastaa vaatteita ja olla sikahyvä matikassa.

Meidän vanhempien pitää kertoa tytöille, että prinsessoista voi tulla mitä vain.

Tutkimusten mukaan tytöt ja pojat ovat yhtä kiinnostuneita teknologiasta, kunnes tytöt alkavat jo alaluokilla ajatella, ettei siellä ole heille mitään. Uskon, että roolimallien puute on syynä, etteivät tytöt koulussa valitse luonnontieteitä.

Poikien lelu- ja pelimaailmassa tekniikkaa pursuaa, ja heille kasvaa siinä sivussa hyvä tiedeitsetunto. Keskinkertaisesti matikkaa osaavalle pojalle ei ole ongelma lähteä opiskelemaan diplomi-insinööriksi, mutta kympin tyttö epäilee usein olevansa liian huono.

 

Opettelin itse ohjelmoimaan muutama vuosi sitten, koska halusin kirjoittaa ohjelmointioppaan pikkulapsille. Poikani auttoi, hän harrastaa koodauskerhoa. Tytärkin osallistui, hän on loistava kirjoittaja. Ohjelmointi on kuin virkkaamista: käytät koodeja kuin lankaa ja teet mitä ikinä haluat.

Mieheni ja minä olemme kokeilunhaluisia teknologiafriikkejä, työmme vuoksi ja muutenkin. Avaan ulko-oven ihon alle asennetulla mikrosirulla, ja robotti-imuri siivoaa meillä. Seuraan terveyttäni aktiivisuusrannekkeella ja untani patjan alle laitetulla sensorilla. Lapsillemme tämä kaikki on ihan normaalia, niin kuin sekin, että he tekevät tietokoneella kolmiuloitteisia piirustuksia.

Haluaisin saada tytöt näkemään, miten moni asia heidän elämässään liittyy tieteeseen. Ihan ensin pitäisi saada varsinkin tyttöjen äidit ymmärtämään se, koska vanhemmat vaikuttavat lastensa asenteisiin niin paljon.

Haluaisin saada tytöt näkemään, miten moni asia heidän elämässään liittyy tieteeseen.

Ilman tieteen saavutuksia emme voisi matkustaa autolla tai lentäen tai ottaa selfieitä. Kännykän, suklaavanukkaan, meikkien, nettisivujen, kirjojen ja lelujen takana on tieteen keksintöjä.

 

Tyttöjen kannattaa tutustua tieteeseen samasta syystä kuin poikienkin: Se nyt vain on niin kiinnostavaa, ja sekä tyttöjen että poikien aivoja tarvitaan ratkaisemaan maailman haasteita. Naisia tarvitaan lisää varsinkin insinööreiksi ja suunnittelijoiksi, heitä on valmistuvien joukossa yhä vähän.

Tekoäly on jo mukana arjessa, älypuhelimissa, tietokoneissa ja autoissa. Kohta se on kaikkialla. Mutta ihminen on se, joka päättää, mitä hyvää uusi teknologia tuo ja kenelle.

Olen varma, että naiset toisivat koneisiin lisää inhimillisyyttä. Vanhuksille on karvaisia robottilemmikkejä. Niitä ei voinut siirtää sängystä toiseen hygieniasäädösten vuoksi, kunnes eräs nainen keksi, että tehdään lemmikkirobotille pestävä ja vaihdettava karvakuori.

Olen varma, että naiset toisivat koneisiin lisää inhimillisyyttä.

Kun haastattelin suomalaisia tiedenaisia Tiedettä tytöille -nettisivuille, huomasin, että monella on maailmanparannusvietti. Siis lapset ja vanhemmat, muistakaa: luonnontieteiden ja tekniikan avulla voi todella parantaa maailmaa."

Elina Hiltunen, 45, on Espoossa asuva diplomi-insinööri, kauppatieteiden tohtori ja tulevaisuuden tutkija, joka tekee myös virkkauskirjoja ja lasten tietokirjoja. Perheeseen kuuluvat puoliso Kari Hiltunen, tytär Emilia, 14, poika Otto, 12, sekä labradorinnoutaja Uno ja kääpiövillakoira Barbi.

Vierailija

Elina Hiltunen: ”Tiede kaipaa tyttöjen älyä”

Vierailija kirjoitti: Tiede ei kaipaa tyttöjen älyä. Tiede kaipaa vain älyä eikä välitä pätkääkään sen tuottaneen henkilön sukuelimistä. Ne eivät älyä tuota. Ei kai kukaan sitä väittänytkään. Mutta puolet älystä on naisten päässä. Sitä puolta tiede kyllä kaipaa. Onneksi nykyään länsimaissa sitä onkin jo otettu käyttöön, mutta enemmänkin kelpaisi.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Suositusta Ryhmä Hau -rooliasusta sekä sen pakkauksesta löytyi vakavia turvallisuuspuutteita. Kuva: Tukes
Suositusta Ryhmä Hau -rooliasusta sekä sen pakkauksesta löytyi vakavia turvallisuuspuutteita. Kuva: Tukes

Jos olet ostanut nämä lelut, voit palauttaa ne myyntipaikkaan.

Viidestä joulun suosikkilelusta on Tukesin mukaan löytynyt vakavia turvallisuuspuutteita.

Kolme puista lelua altistavat varsinkin alle 3-vuotiaat lapset tukehtumisvaaralle, ja yhdessä roolivaatteessa huomattiin vakava paloturvallisuusriski. Saman rooliasun pakkauspussi aiheutti myös tukehtumisvaaran. Lisäksi havaittiin, että yhdessä tuotteessa ei ollut vaadittavia käyttöohjeita eikä kemikaaliluetteloa suomeksi tai ruotsiksi.

Lelut oli valittu testiin sillä perusteella, että niissä arveltiin lähtökohtaisesti olevan muita leluja suurempi todennäköisyys turvallisuuspuutteille. 

– Silti liian monen lelun turvallisuudessa oli ongelmia. Tältä osin kaupan sisäänostajilla on tsempattavaa, Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi sanoo.

– Positiivista on, ettei yhdestäkään testatusta lelusta löytynyt kiellettyjä, muovin pehmentämiseen käytettäviä ftalaatteja. Euroopassa ftalaattien takia on tänä vuonna kielletty useita leluja.

Näissä leluissa havaittiin vakavia turvallisuuspuutteita, ja ne tulee palauttaa myyntipaikkaan välittömästi:

Pintoy-vieterivetoisesta ralliautosta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia. Lelussa vakava tukehtumisvaara. Kuva: Tukes
Pintoy-vieterivetoisesta ralliautosta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia. Lelussa vakava tukehtumisvaara. Kuva: Tukes

Rubie's Ryhmä Hau Sampan -rooliasussa havaittiin vakava palovammavaara ja tukehtumisvaara. Erityisesti puvun päähine syttyy liian helposti, ja sen pakkausmateriaalina käytetty muovipussi on liian ohutta muovia, joka aiheuttaa tukehtumisvaaran. Kuva: Tukes
Rubie's Ryhmä Hau Sampan -rooliasussa havaittiin vakava palovammavaara ja tukehtumisvaara. Erityisesti puvun päähine syttyy liian helposti, ja sen pakkausmateriaalina käytetty muovipussi on liian ohutta muovia, joka aiheuttaa tukehtumisvaaran. Kuva: Tukes

Hapen ABC-nuppipalapeli aiheuttaa vakavan tukehtumisvaaran, sillä lelusta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia. Vaikka lelua suositellaan pakkauksen mukaan yli 3-vuotiaille, se houkuttaa myös pienempiä leikkimään. Tukesin mukaan tämän tyyppisen lelun on siis oltava turvallinen myös nuoremmille lapsille. Kuva: Tukes
Hapen ABC-nuppipalapeli aiheuttaa vakavan tukehtumisvaaran, sillä lelusta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia. Vaikka lelua suositellaan pakkauksen mukaan yli 3-vuotiaille, se houkuttaa myös pienempiä leikkimään. Tukesin mukaan tämän tyyppisen lelun on siis oltava turvallinen myös nuoremmille lapsille. Kuva: Tukes

New Classic Toysin City Tour Bus -lelussa havaittiin vakava tukehtumisvaara. Lelu on erityisen vaarallinen alle 3-vuotialle lapsille. Kuva: Tukes
New Classic Toysin City Tour Bus -lelussa havaittiin vakava tukehtumisvaara. Lelu on erityisen vaarallinen alle 3-vuotialle lapsille. Kuva: Tukes

Crystal -kiteidenkasvatussarjassa ei ole tarvittavia käyttöohjeita. Lisäksi lelussa ei ole kemikaaliluetteloa suomeksi eikä ruotsiksi. Kuva: Tukes
Crystal -kiteidenkasvatussarjassa ei ole tarvittavia käyttöohjeita. Lisäksi lelussa ei ole kemikaaliluetteloa suomeksi eikä ruotsiksi. Kuva: Tukes

Tukes kehottaa vaarallisia leluja ostaneita palauttamaan ne myyntipaikkaan. Tukes on toimittanut päätökset lelujen turvallisuudesta myyjille, ja ne vedettäneen pois markkinoilta vuoden loppuun mennessä.

Vakavien turvallisuuspuutteiden lisäksi Tukes havaitsi viidessä muussa lelussa lieviä merkintäpuutteita. Nämä eivät aiheuta käytön kannalta kuitenkaan vakavaa vaaraa. Kaiken kaikkiaan 20 testatusta lelusta 10 sai testistä puhtaat paperit. 

Lelujen turvallisuus on valmistajan, myyjän ja maahantuojan vastuulla, eikä niitä testata viranomaisten toimesta etukäteen. Leluja myyvien yritysten on siis oltava tarkkana siinä, että lelut täyttävät leluille laissa asetetut vaatimukset. 

Tukes testasi vuonna 2017 monenlaisia leluja: hittituotteita, tunnettuja lisenssimerkkejä sekä perinteisiä leluja. Tänä vuonna mukaan testattavien lelujen valintaan oli otettu bloggaajia. Myös kuluttajat saivat ehdottaa leluja testiin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Läksyt tekemättä, koska peli vei mennessään. Keksitkin on syöty salaa kaapista. Milloin lapsi oppii itsekuria?

”Häviö lautapelissä tai futiksessa laukaisee kahdeksanvuotiaassa kiukunpuuskan, jonka ympärillä muut jähmettyvät.”

”Kun kolmevuotiaani vaikka satuttaa varpaansa johonkin, hän menee lyömään lähintä ihmistä.”

”Yksin ollessaan tokaluokkalainen saattaa syödä koko paketillisen keksejä.”

Tuttuja tarinoita vanhempien suusta. Itsehillintä on tärkeä taito koulussa ja myöhemmin elämässä menestymisen kannalta. Milloin lapsi oikein oppii sitä?

Psykologian professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta vastaa.

1. Odota kielen kehitystä

Itsehillinnässä ja itsekurissa on kyse itsesäätelystä, joka käsittää sekä tunteet että toiminnan.

Alle kolmevuotiailta itsehillintää ei kannata vielä odottaa. Itsesäätelyyn tarvittavat aivojen osat kehittyvät melko nopeasti 3–7 vuoden iässä, rinta rinnan kielen ja muistin kanssa. Ilman kieltä ei voi olla sisäistä puhetta.

Lapsi ottaa tässäkin mallia vanhemmistaan.

Lapsi oppii sanojen ja sisäisen puheensa avulla säätelemään toimintaansa ja ilmaisemaan paremmin tunteitaan. Hän saattaa puhua ja antaa itselleen ohjeita vaikkapa rauhoittumiseen.

Lapsi ottaa tässäkin mallia vanhemmistaan. Hän omaksuu usein samat keinot, joita muut perheessä käyttävät kiukustuessaan – esimerkiksi menemällä yksin toiseen huoneeseen vetämään henkeä.

2. Sanoita ja ota syliin

Kun rauhoittuminen tai sääntöjen mukaan toimiminen on lapselle vaikeaa, ota hänet syliin ja juttele tilanteesta rauhallisesti. Kova toruminen ei tutkitusti auta, se vain ahdistaa. Lapsi tarvitsee aikuisen apua, koska hänellä itsellään ei ole vielä keinoja kaikkiin tilanteisiin.

Lapsi kokeilee rajojaan, ja kun ne tulevat vastaan, hän luonnollisesti pettyy – ja silloin itsehillintä on koetuksella. Vanhempien ei pidä säikähtää ja yrittää poistaa pettymyksen tunnetta. Lapsen tunne pitää ottaa vastaan ja auttaa hänet yli siitä tarjoamalla syliä ja lohtua. Rajat on hyvä asettaa lempeästi, ei hyökkäämällä lapsen avuttomuutta vastaan.

Ilman riittävää unta, stressaantuneena ja nälkäisenä on aikuisenkin joskus vaikea hallita tunteitaan.

3. Onko väsy tai nälkä?

Ennen kuin lapselta voi odottaa hillittyä käytöstä, täytyy huolehtia hänen perustarpeistaan. Ilman riittävää unta, stressaantuneena ja nälkäisenä on aikuisenkin joskus vaikea hallita tunteitaan ja käytöstään.

Jos väsyneen ja nälkäisen lapsen vie päiväkodista suoraan kauppareissulle, seurauksena voi olla lattialle heittäytyvä, huutava lapsi.

4. Hae apua ajoissa

Yleensä 4–5-vuotiaana lapsi käsittää, että hänen tunteensa ovat erillisiä toisista ja että muilla ihmisillä on omat tunteet ja ajatukset. Näin lapsi voi ennakoida ja ymmärtää toisten toimintaa.

Samalla hän alkaa käsittää, millainen toiminta on viisasta ja miksi itsehillintää kannattaa harjoitella.

Itsesäätelytaidot varhaislapsuudessa ennustavat myöhempää hyvinvointia, pärjäämistä koulussa ja menestymistä elämässä. Tämä on todettu laajoissa tutkimuksissa, joissa lapsia on seurattu vauvasta pitkälle aikuisikään.

Jos lapsi vielä koulun alkaessa on kovin impulsiivinen, ei osaa rauhoittua tai käy kavereihinsa käsiksi hävittyään pelin, asiaan kannattaa puuttua ja hakea ammattiapua. Yksi merkki ongelmista kehityksessä on myös se, jos lapsi ei tuossa iässä pysty solmimaan ja pitämään kaverisuhteita.

Lapselta ei kuitenkaan pidä odottaa ihmeitä. Jos vatsa kurnii ja edessä on syntymäpäiväjuhlia varten säästetty keksipaketti, lapsen itsehillintä saattaa pettää. Joskus niin käy aikuisellekin.

Jos pelaaminen tai some vie liikaa aikaa läksyjen teolta, vanhemmat asettavat rajat ja ottavat tarvittaessa vaikka puhelimen pois.

5. Älä kontrolloi liikaa

Ennen lapset kasvoivat vanhempien mukana maatöiden sivussa. Silloin ei kysytty, miten lapsi säätelee tunteitaan. Nykyään tutkittua tietoa lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta on niin paljon saatavilla, että se saattaa jo aiheuttaa vanhemmille stressiä. Itsesäätelytaitojen tukemisessakin kannattaa täydellisyyden tavoittelun sijaan tähdätä riittävän hyvään vanhemmuuteen.

Pahimmillaan lapsi voi alkaa ylisäädellä itseään, koska luulee, että kelpaa vain toimiessaan kiltisti.

Liiallinen puuttuminen asioihin voi itse asiassa viedä kehitystä haitalliseen suuntaan. Pahimmillaan lapsi voi alkaa ylisäädellä itseään, koska luulee, että kelpaa vain toimiessaan kiltisti ja ulkoisten vaatimusten mukaan. Tämä voi näkyä ahdistuksena ja masennuksena sekä huonona minäkuvana.

Myös koulunkäynnissä vanhempien pyrkimykset kontrolloida liikaa asioita ovat haitaksi oppimiselle. Kaikilla ihmisillä on psykologinen perustarve omaehtoiseen toimintaan ja itsenäisyyteen, myös lapsilla. Sitä pitää kunnioittaa.

Ei siis pidä säikähtää, jos Wilmaan joskus tulee joku merkintä unohduksesta, laiminlyönnistä tai huonosta käytöksestä. Siitä lapsi oppii, mitä jatkossa pitää tehdä ja millaisia seurauksia toiminnasta on.

Meidän Perhe 12/2017

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.