Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Moni asia on lasten kasvatuksessa olennaista mutta mikä kaikkein tärkeintä?

Kysymykseen vastaa perhehoitaja, viiden lapsen äiti Jaana Järvi. Jaana ja hänen puolisonsa Ari toimivat myös sijaisperheenä kriisitilanteessa sijoitetuille lapsille.

1. Turvallinen perhe-elämä

Turvallinen perhe-elämä on lapselle kaikkein tärkeintä riippumatta siitä, elääkö hän omassa tai sijaisperheessä.

Perheessä pitää olla säännölliset rutiinit, jolloin elämä ei ole keikkumista suunnasta toiseen.

Vanhempien on hyvä olla kiinnostuneita lastensa asioista. Itse kyselen muksuiltani päivittäin, mitä kouluun ja kavereille kuuluu.

Näin välit pysyvät läheisinä ja jos ikävyyksiä on tulossa, niistä tiedetään etukäteen.

2. Rakkaus ja huolenpito

Lapset tarvitsevat halausta ja hyvänäpitoa.

Syli kuin syli on tärkeä. On hieno juttu, että me sijaisvanhemmat voimme antaa sijoituslapsillemme hellyyttä, jos sitä ei ole heidän omassa kodissaan tarjolla.

Vanhempien tehtävä on myös asettaa lapselle rajoja ja pitää niistä kiinni. Tämä ei ole pelkkää komentamista ja kieltämistä, vaan säännöistä voidaan tarvittaessa keskustella ja neuvotella. 

Lapsen täytyy kuitenkin tietää, mitä hän saa tehdä ja mitä ei. Esimerkiksi kotiintuloajat on oltava.

3. Ravinto ja puhtaus

Tämä kuulostaa itsestään selvyydeltä mutta ei ole sitä.

Monet vanhemmat ovat uupuneita esimerkiksi työelämän vaatimusten vuoksi ja lapset jäävät sivuun.

Lapsia saatetaan ruokkia pelkällä kaupan pitsalla ja muulla valmisruualla tai korvata heidän lämmin ateriansa karkeilla.

Vanhemmat eivät myöskään välttämättä jaksa huolehtia lastensa puhtaudesta ja hygieniasta.

Me kuuraamme joskus sijoituslapsiemme korvantaustoja oikein urakalla, kun sinne on kasautunut useamman sentin kerros likaa.

Jaana Järvi ja 34 muuta suomalaisäitiä palkittiin Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalilla äitienpäiväjuhlassa Helsingissä sunnuntaina 11. toukokuuta 2014.

Vatsakivut ovat lapsilla tavallisia, eikä niihin aina löydy syytä. Kipu ei kuitenkaan ole mielikuvitusta.

Lapsi valittaa vatsakipua. Mitkä ovat sen tavallisimmat syyt?

Toistuvia vatsakipuja on noin 10–15 prosentilla lapsista. Kivun taustalta voi löytyä elimellinen sairaus, mutta noin puolella erityistä syytä ei löydy tutkimustenkaan jälkeen.

Toistuvien vatsakipujen syitä voivat olla ovat ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja pienemmillä lapsilla myös ruoka-allergiat. Myös tulehduksellinen suolistosairaus on mahdollinen, mutta yleensä vasta yli kymmenvuotiailla. Teini-ikäisellä voi oireilla ärtyvä paksusuolioireyhtymä.

Toistuvan vatsakivun syynä voi olla myös rakenteellinen pulma virtsateissä tai munuaisissa, mutta se on hyvin harvinaista.

Akuutti, äkillinen vatsakipu voi liittyä yksinkertaisesti alkavaan vatsatautiin tai flunssaan. Myös tulehdus vatsan alueella aiheuttaa äkillistä kipua. Jos kipuun liittyy kuumetta, kyse voi olla esimerkiksi umpilisäkkeen tulehduksesta tai virtsatieinfektiosta.

Vatsakivulle ei löydy selitystä. Onko lapsi keksinyt koko jutun?

Ei lapsi ole sitä keksinyt. Kipukokemus on todellinen. Jos elimellistä syytä ei löydy, taustalla voi olla lapsen stressi. Hän saattaa jännittää esimerkiksi koulua tai päiväkotipäivää. Jännitys voi laukaista kipua.

Kipu voi olla myös muualla kuin vatsassa. Pieni lapsi ei välttämättä osaa ilmaista, missä tuntemus oikeasti on. Kyse saattaa siis olla esimerkiksi jalkakivuista, vaikka lapsi puhuisikin vatsastaan.

Akuutissakin vatsakivussa kivun syy voi olla muualla kuin vatsassa. Kuumeiselta lapselta, joka kertoo vatsakivustaan, voi löytyä keuhkokuume.

Milloin vatsakivun takia kannattaa käydä lääkärissä?

Jos vatsakipuja on toistuvasti ja ne huolettavat lasta ja perhettä, kannattaa käydä lääkärissä. Samoin lääkäriin tulee lähteä, jos lapsen paino putoaa, kasvu taantuu, hänellä on toistuvaa oksentelua tai nielemisvaikeuksia tai jos ulosteessa on verta. Hälytysmerkki on myös se, jos kipu on niin voimakasta, että se herättää lapsen yöllä.

Lääkärissä tutkitaan, löytyykö kipuun jotakin elimellistä syytä. Siellä käydään läpi myös kivun taustoja: kuinka usein vatsa on kipeä ja millaisissa tilanteissa. Liittyykö kipu ruokailuun? Miten usein lapsi ulostaa, onko hänellä ummetusta ja onko ulosteessa verta? Lääkärissä puhutaan myös siitä, millaista lapsen elämä on ja onko hän joutunut olemaan poissa koulusta tai päiväkodista kivun vuoksi.

Jos lapsen ulosteessa on verta, syynä voi olla esim. bakteeri tai tulehduksellinen suolistosairaus. Veri voi kuitenkin olla myös viaton oire, joka liittyy esimerkiksi ummetukseen: kova ulostemassa raapii limakalvoa.

Mitä pitäisi ajatella, jos syytä kipuun ei löydy?

Tieto sinällään on huojentava. Jos kipuun ei löydy elimellistä syytä, voi tilannetta jäädä rauhassa seuraamaan. Samalla on syytä miettiä, onko lapsen elämässä jokin stressitekijä tai jotakin muuta erityistä, johon vatsakipu liittyy. Voiko siihen vaikuttaa?

Tilanne on yleensä hyvä, jos vatsakipu ei häiritse lapsen arkea, vaan hän jatkaa leikkejään siitä huolimatta. Aina syytä kipuun ei löydy: laboratoriokokeissa kaikki voi olla normaalisti, ja perheen elämässäkin kaikki asiat voivat olla kunnossa.

Asiantuntija lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Merja Nermes, TYKS/lasten ja nuorten klinikka sekä Terveystalo Pulssi.

”Ihan kamala ajatus”, miettii teinitytön isä. Miten tukea nuorta ensimmäisissä seurustelusuhteissa?

”Poika sopi netissä treffit tytön kanssa, mutta tyttö ei tullut paikalle. Äidinkin sydämestä riipaisi”, kertoo 15-vuotiaan pojan äiti.

”Yritin puhua saunassa naiseksi kasvamisesta, mutta se oli kuulemma hirveän noloa. Lopulta varasin ajan ehkäisyneuvontaan”, sanoo 14-vuotiaan tytön äiti...