Miten epäasiallisiin viesteihin netissä kannattaa vastata? Millaisia rangaistuksia nettikiusaamisesta voi saada?

Vanhempi konstaapeli, nettipoliisi Jarno Saarinen Helsingin poliisilaitokselta vastaa seitsemään yleisimpään nettikiusaamiseen liittyvään kysymykseen.

1. Mikä on nettikiusaamista?

Kiusaaminen ylipäätään tarkoittaa kaikenlaista asiatonta käytöstä toista ihmistä tai toisia ihmisiä kohtaan, jolla pyritään aiheuttamaan kohteessa tai kohteissa pahaa mieltä. Nettikiusaaminen on kiusaamista, joka tapahtuu netissä, sosiaalisessa mediassa tai mobiilisovelluksissa.

2. Mitä kannattaa tehdä, jos itsestä kirjoitetaan asiattomia verkossa?

Ensin on arvioitava, miltä kirjoittelu tuntuu. Kaikesta ei välttämättä tarvitse välittää. Jos joku kommentti jää vaivaamaan mieltä, kannattaa toimia.

Aluksi voi kysyä asiattoman kommentin kirjoittajalta, mitä hän kirjoituksellaan tarkoittaa. Jos kirjoittaja haluaa jatkaa asiattomalla linjalla ja asiattomuus omasta mielestä täyttää rikoksen tunnusmerkistön, voi kirjoituksen kohde pyytää arviota nettipoliisilta tai tehdä suoraan rikosilmoituksen oman paikkakunnan poliisille.

Jos kirjoituksen kohteena oleva ei halua kirjoittajalle rangaistusta, mutta hän toivoo, että kyseinen kirjoitus poistetaan, hänen kannattaa olla yhteydessä sen palvelun ylläpitoon, missä kirjoitus on nähtävillä.

On hyvä muistaa, ettei poliisi, edes nettipoliisi, pyydä mitään sisällön poistoa miltään palvelulta.

3. Kannattaako epäasiallisiin viesteihin vastata?

Vastaaminen on henkilökohtainen valinta. Mielestäni se kannattaa, koska joskus epäasiallisestikin alkanut keskustelu saattaa muuttua asialliseksi. Keskustelu vaatii kärsivällisyyttä ja melko paksua nahkaa, koska on mahdollistaa, ettei tilanne korjaannu vastaamisesta.

Asiattomuuksiin ei missään nimessä kannata vastata samalla mitalla, vaan vastaukset kannattaa kirjoittaa mahdollisimman asiallisesti.

4. Milloin kannattaa olla yhteydessä poliisiin?

Tämäkin on henkilökohtainen asia. Esimerkiksi kunnianloukkausasioissa ei välttämättä tarvitse olla yhteydessä poliisiin, jos loukkaus ei haittaa itseä.

Tärkeää olisi yrittää miettiä, täyttyykö jossain kirjoituksessa rikos. Lisäksi pitäisi pohtia, täyttyykö mikään rikoksen tunnusmerkistö nimenomaan itseä kohtaan.

Toisen puolesta loukkaantuminen on sallittua. Esimerkiksi kunnianloukkauksesta ei kuitenkaan voi tehdä rikosilmoitusta kaverin puolesta, koska kyseessä on asianomistajarikos. Poliisilla ei ole asiassa toimivaltaa, ellei ilmoittaja ole loukattu henkilö tai hänen huollettavansa.

Hyvä periaate voisi olla, että vain itseä tai huollettavaa koskevat kiusaamistapaukset voi ilmoittaa poliisille tai nettipoliisille. Näissä tapauksissa voi pyytää poliisilta vaikkapa arviota, koska lakitekstit eivät välttämättä ole kaikille täysin selviä.

Poliisiin kannattaa ottaa yhteyttä heti, mikäli epäilee netissä esimerkiksi seksuaalirikosta. Se on vakavampi rikos ja määritelty laissa virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Tällöin poliisin toimivallan syntymistä ei estä se, ettei ilmoittajana ole asianomistaja.

5. Miten poliisi lähtee selvittämään verkon kiusaamistapausta?

Poliisi selvittää ensin, onko tapahtunut rikos, ja jos on, kuinka paljon panostusta jutun selvittäminen vaatii. Mikäli rikos on tapahtunut, poliisi aloittaa normaalit tutkintatoimet.

Poliisi ei puutu asiaan, mikäli rikosta ei ole tapahtunut. Poliisin tehtäviin ei kuulu asiattomiin, mutta lain puitteissa kirjoitettuihin teksteihin puuttuminen.

6. Millaisia rangaistuksia nettikiusaamisesta voi saada?

Rangaistus riippuu rikosnimikkeestä. Yleisimmät nettikiusaamiseen liittyvät rikokset, kuten kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, hoidetaan sakoilla. Rangaistus laittomasta uhkauksesta taas on sakoista aina kahteen vuoteen vankeutta.

Eri rikosnimikkeiden tuomiohaarukat löytyvät esimerkiksi täältä: www.finlex.fi.

7. Mitä lähettäjä voi tehdä, jos vastaanottaja tulkitsee leikiksi tarkoitetun viestittelyn kiusaamiseksi?

Olisi tietysti hyvä, jos kirjoittaja pyrkisi kirjoittamaan asiansa aina mahdollisimman selkeästi. Jos kirjoittaja kuitenkin huomaa jälkeenpäin, ettei viesti ole mennyt perille hänen tarkoittamallaan tavalla, kannattaa korjata virhe mahdollisimman nopeasti ja oma-aloitteisesti.

Kirjoittaja voi pahoitella aiheuttamaansa mielipahaa ja kertoa, ettei se ollut tarkoituksena. Mielestäni tämä riittää hyvin.

Onko sinua tai läheisiäsi kiusattu netissä? Entä oletko huomannut nettikiusaamista Vauva.fi:ssä? Miten nettikiusaamisen saisi parhaiten kuriin?

Osallistu keskusteluun täällä! Keskustelussa ovat mukana asiantuntijat Ehyt ry:stä, Rikosuhripäivystyksestä, Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja Pelastakaa lapset ry:stä.