Kaupallinen yhteistyö

Ristiäiset eivät ole itsestäänselvyys kaikissa perheissä varsinkaan, jos toinen vanhempi ei kuulu kirkkoon. Tärkeintä on avoin keskustelu ja toisen vakaumuksen kunnioitus, pappi Kari Kanala sanoo.

Kaste on onnen ja ilon juhla, jossa uutta perheenjäsentä juhlitaan läheisten ihmisten ympäröimänä. Vauva saa kasteessa rinnalleen vanhempiensa lisäksi myös muita tärkeitä ihmisiä, kummeja. Ristiäisissä rakkaus ja yhteisöllisyys ovatkin erityisellä tavalla läsnä, ja tämä tekee juhlista ikimuistoiset. Monelle vanhemmalle ristiäiset voivat olla myös ihana konkreettinen muisto muuten sumuiselta vauva-ajalta.

Vauva.fissä 263 vanhempaa vastasi suureen kaste- ja kummiuskyselyyn. Heistä moni kertoi, että lapsen kastaminen tuntui luontevalta perinteeltä, jota vanhemmat halusivat jatkaa. Uudesta elämästä iloitseminen yhdessä läheisten kanssa toistui myös monessa vastauksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Lapsen syntymä on tapahtuma, josta on syytä olla kiitollinen. Tuntui hyvältä kokoontua sukulaisten kanssa yhteen ja iloita tästä elämän ihmeestä, joka ei ole ainoastaan meidän omassa vallassamme.”

Aina päätös kasteesta ei kuitenkaan ole selvä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että vanhempien oma suhde kirkkoon on etäinen tai toinen vanhemmista ei kuulu kirkkoon. Nykyään on myös yhä yleisempää, että perheen vanhemmat kuuluvat eri kirkko- tai uskontokuntiin.

Pappi Kari Kanala johtaa Helsingin Paavalin seurakuntaa, johon kuuluu perheitä hyvin moninaisista taustoista. Kanala onkin tottunut keskustelemaan vanhempien kanssa, jotka empivät lapsen kastamista.

Kanalan mukaan kaste tuo vauvalle turvaa. Ja samalla myös vanhemmille.

– Emme voi hallita kaikkea elämässä tapahtuvaa. Kun lapsi kastetaan seurakunnan jäseneksi, hänelle lahjoitetaan kaikki se, jota ajatellaan pelastukseen tarvittavan. Kaste voi tuoda vanhemmille tunteen, että tässä on lapselle yksi syli lisää.

Vanhemmille kasteen tärkein merkitys on Kanalan mukaan tänä päivänä siinä, että iloitaan ja juhlitaan sitä, kuka tämä lapsi on.

– Aikuisilla on tapana leimata muita tietynlaisiksi. Kasteessa Jumala lyö meihin yhden ainoan leiman: minun rakkaani. Kasteessa vauvalle kerrotaan, että hän on rakas juuri sellaisena kuin hän on.

Kun pappi ja läheiset kerääntyvät lapsen ympärille rukoukseen, he kertovat lapselle, että tämä on rakas ja toivovat hänen elämäänsä kaikkea hyvää. Juuri nämä elementit tekevät ristiäisistä erityislaatuisen juhlan. Ristiäisissä ei puhuta Jumalasta ihmiselle, vaan ihmisestä Jumalalle.

”Vaikka puolisoni ei kuulu kirkkoon, hän uskoo silti samalla tavalla kuin minä.”

Kun päätöstä kasteesta tehdään, Kanala kehottaa vanhempia keskustelemaan omasta uskostaan rehellisesti ja avoimesti.

– On muistettava, että kirkkoon kuulumattomuuden tai kuulumisen taustalla voi olla monia henkilökohtaisia asioita, joita tulee kunnioittaa, Kanala huomauttaa.

Kasteen ajatus on tuoda lapselle turvaa ja iloita lapsesta yhdessä läheisten kanssa. Tämä on hyvä lähtökohta keskustelulle.

– Pohtikaa millaisia asioita haluatte tuoda lapsen elämään, ja miten näitä asioita tuotte, Kanala sanoo.

Joskus tilanne voi olla se, että ihmistä ahdistavat uskontoon liittyvä elementit, ja tämän takia ristiäisiä ei haluta pitää.

Ristiäisiin voi tuoda asioita, jotka tekevät juhlasta luontevan molemmille vanhemmille.

Kanala kertoo, että ristiäisiin voi tuoda rohkeasti sellaisia asioita, jotka tekevät juhlasta luontevan molemmille vanhemmille.

– Välillä virsien laulaminen voi tuntua hankalalta. Itse en edellytä kastetilaisuuteen ainuttakaan virttä, vaan menen perheen toiveen mukaan. Kasteen kohdalla olisi yleensäkin tärkeää saada kaikki mahdolliset kynnykset pois, Kanala kertoo.

Joskus harvoin vanhempien ajatukset lapsen kastamisesta eroavat toisistaan niin paljon, että päätöstä kastamisesta ei vain synny.

Väkisin lasta ei kannata kastaa, Kanala sanoo.

– Mikäli kaste tulee kynnyskysymykseksi, lapsen ehtii kastaa myöhemminkin. On tärkeää, että vanhemmat etsivät yhteistä linjaa lapsen kasvatukseen liittyvissä tärkeissä kysymyksissä.

”Kuulumme kahteen eri uskontoon ja elementit kummastakin uskonnosta ovat tervetulleita perheeseemme. Lapsen kastaminen sopi molemmille vanhemmille.”

Jos molemmat vanhemmat ovat kristittyjä mutta kuuluvat eri kirkkokuntaan, se ei ole este lapsen kastamiselle. Kanala on kastanut lapsia, joiden toinen vanhempi on ollut luterilainen ja toinen esimerkiksi helluntailainen tai anglikaani.

Silloin, jos toinen vanhempi edustaa kokonaan eri uskontoa, on tilanteesta keskusteltava vanhempien kesken ja pohtia, miten kasteen kohdalla halutaan toimia.

Tässäkin kohtaa toisen uskonnon kunnioittaminen on tärkeää.

– Olisi hyvä, että perheessä otetaan huomioon molempien vanhempien perinteet ja vietetään esimerkiksi molempien uskontoihin kuuluvia juhlapyhiä, Kanala sanoo.

”Päädyimme ristiäisiin sukulaisten toiveesta ja ajattelimme sen helpottavan lapsen elämää tulevaisuudessa. Kirkosta voisi halutessaan erota vanhempana, mutta lapsena ei jäisi paitsi kirkollisista juhlista. Myös rippikouluun olisi helpompi mennä.”  

Joskus vanhempien ja lähisukulaisten toiveet kastamisesta risteävät.

Joskus tilanne on se, että vanhempien ja esimerkiksi isovanhempien toiveet lapsen kastamisesta risteävät.

Kanala on itse ollut joitakin kertoja tilanteissa, joissa on pohdittu, miten sukulaisten ja tuoreiden vanhempien toiveet saataisiin kohtaamaan. Kanala muistuttaakin, että päätös kasteesta on ensisijaisesti vanhempien.

– Vanhempien päätöstä tulee kuulla ja kunnioittaa, vaikka se ei olisikaan se, mitä sukulaiset toivovat.

Joskus Kanala kuulee vanhempien sanovan, että eivät halua lasta kastettavan, vaan lapsi saa tehdä päätöksen vakaumuksestaan itse.

– Tietyllä tavalla asia onkin näin. Mutta kun mietitään lapsiperhearkea, kannattaa muistaa, että valitsemme lapsen puolesta paljon muitakin asioita koko ajan, Kanala huomauttaa.

”Ristiäiset tuntuivat luontevalta ja halusimme myös, että meidät vihitään samalla.”

Joskus kastejuhlassa ei juhlita pelkästään vauvaa, vaan myös vanhempien rakkautta. Tämäkin tuo juhlaan oman erityisen lisänsä.

Vanhempien suhde saa muutenkin näkyä kastejuhlassa.

Vanhemmat voivat esimerkiksi kertoa ristiäisissä toisilleen ja vierailleen, miksi oma puoliso on hyvä vanhempi. 

– Niitä hyviä asioita, joita pienen vauvan vanhemmat eivät väsyneinä välttämättä muista toisilleen sanoa, Kanala kertoo.

Myös kummeille voi kasteen yhteydessä kertoa, miksi juuri he valikoituivat kummeiksi. Jos perheessä on useita lapsia, osallistuminen vauvan kasteeseen voi olla myös isommille sisaruksille merkittävä asia. Sisarukset voivat esimerkiksi lukea ristiäisissä jonkin tekstin tai sivellä kastevettä vauvan päälaelle.

Kaikki nämä asiat lujittavat perhe- ja ystävyyssuhteita entuudestaan. Kanalan mukaan juuri siksi kastetilaisuus on tärkeä: se antaa tuoreille vanhemmille valtavasti tukea, ja muistuttaa samalla myös vieraita siitä, että hekin ovat merkittävä osa juuri tämän perheen elämää.

Lisää kasteideoita sekä vinkkejä kummin valintaan löydät kirkon omilta kastesivuilta.

Kuvat
Hannu Jukola, iStockphoto