|
|
 Lauantai 31.7.2010 - Helena, Elena
|
REKISTERÖIDY
|
Helsinki
3 m/s
- ETUSIVU
- KESKUSTELUT
- NIMET
- OSTA & MYY
- VAUVATV
- E-KORTIT
- UUTISKIRJE
- ODOTTAJAN UUTISKIRJE
- PALAUTE
- RYHMÄT
Keskustelut
Synnytys
» Synnytysasiaa
Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu
Viesti
Meillä...
Meillä mies tiesi joutuvansa tämän ketjun jatkoksi jos möläyttäisi jotain, joten osasi sitten olla ihan ihmisiksi. -AInakin melkein.Kertoi kuitenkin jälkeenpäin, että silloin kun kätilö antoi hänelle märän rätin ja käski pyyhkiä sillä otsaani, tuli hänelle elävästi mieleen joku Rocky-leffan nyrkkeilykohtaus. Hän näki itsensä nyrkkeilykehän kulmauksessa pyyhkimässä hikeä nyrkkeilijän otsalta. :-) Oli ehkä ihan viisasta jättää sanomatta tuota siellä synnytyssalissa. En haluaisi itseäni verrattavan Rockyyn, vaikka se synnytys aika matsi tietysti onkin. Ei olis välttämättä huumorintaju siinä paikassa riittänyt, vaikka kätilön sanoin olinkin erittäin rauhallinen synnyttäjä. Taisin minä yhden perhanan suustani päästää... :-)
Toinen vähän huvittava juttu oli kun meillä vaihtui kätilö kesken ponnistusvaiheen. Ensimmäisellä kätilöllä oli ilmeisesti aikas kiire johonkin kun ei kerennyt enää sitä viimeistä kahtakymmentä minuuttia olla paikalla. Minä sitten pojan synnyttyä kysymään uudelta kätilöltä, että "anteeksi, mutta mikäs sinun nimesi taas olikaan? Ei jäänyt mieleen kun äsken itsesi esittelit."
Siru-Sofia
Vastaukset
hih hih...
Kiitän ja nostan, tuskin maltan odottaa toukokuulle oman rakkaani kommentteja...Minina 22+4
Siis tää oli sika hyvä juttu!
Täällä vedet valuus ilmistä ku pitää yksiksensä nauraa...Lisää!Mua alko supisteleen
aamulla kuuden aikaan ja heti aika kipeästi. Esikoinen siinä takkus hereillä mun vieressä ja yritn sinnikkäästi makoilla, et sain sen nukahtamaan uudelleen. Mies kuorsas vieressä.Nousin sit seitsemän aikaan viel syömään jotain ja sanoin miehelle, et voisit ajatella nousevas ja soittaa äitilles. Mumma tuli esikoista hoitamaan. Ukko totes et keitä kahvia! Meinas pinna palaa ku olin jo tosi kipee. Sit se sai kahvin tippumaan ja meni sohvalle maate ja totes ettei kait täs nyt viel tarvi lähteä. Tyttö syntyi 4tunnin päästä.
Oltiin käyty vesivalmennuksessa, kun pelkäsin kovasti ajatusta
että joutuisin synnyttämään sängyssä maaten piuhoihin kytkettynä. Ryhmä oli täynnä ihmisiä, jotka olivat sitä mieltä, että vesi riittää kipuun...Noh, synnytys jouduttiin käynnistämään ja sisätutkimusta tehdessä tuli lapsivedet. Altaaseen ei päästetty tulehdusriskin takia. Käteen lyötiin vielä oksitosiinitippa, kun synnytystä piti vauhdittaa. Tunsin helvetillistä kipua ja tuskaa ja paniikissa raivosin itsellei kipulääkettä " VAHVINTA MITÄ TALOSTA LÖYTYY JA NIIN ETTÄ TAJU LÄHTEE!" Niin mies siihen että: " eihän
Lainaus:
meidän
pitänyt ottaa mitään kipulääkettä..." Hetken päästä oli mies kipulääkkeen tarpeessa. =)
meidän
Nämä on todella mainioita juttuja! Taidan kirjoittaa oman sulhoni höpötyksiä joukon jatkeeksi...
Mies meni aivan höperöksi, kun vedet alkoivat lorahdella (viikkoa ennen laskettua päivää) ja ilmoitin, että nyt taitaa tulla lähtö synnärille. Mies tokaisi siihen, että ei voi olla lapsivettä! Tuo videokin on vielä viemättä!Lopulta pääsimme saliin asti ja mies kyseli hermostuneena illan kuluessa, että kauanko tässä menee, kun seuraavana päivänä olis firman tarjoama joululounas tunnin ajomatkan päässä. Eipä ehtinyt lounaalle, kun vauva syntyi vasta seuraavan päivänä, sopivasti lounaan aikaan :-)
Toinen miestäni vaivannut juttu oli se suunnattoman ohut patja, jolla joutui yönsä lattialla makaamaan. Kun ei saa ihminen yöllä nukkua! Yritin LOHDUTELLA, että enhän tässä minäkään niin hirveesti nuku, kun supistukset tuli yöllä reipaasti ja napakasti.
Höpöys sitten vain lisääntyi, kun tyttö syntyi. Sanoi onnen huumassa kätilölle, että " pelotti miten tuo vaimo osaa ponnistaa, kun sen ei tarvi kakkaakaan kauheesti äkistää!" Voi, jestas!!
Ensimmäistä lasta odottaessa
oltiin juuri miehen kanssa nukahdettu, kun lapsivesi meni kahdentoista aikaan yöllä. Tönäisin miestä herättääkseni hänet ja sanoin, että sun lapsesi aikoo syntyä. Mies käänsi kylkeä ja sanoi:" Älä valehtele" . No lapsi syntyi viisi viikkoa ennen laskettua aikaa...Toinen lapsi oli syntynyt reilu tunti aikaisemmin ja lepäilimme perhehuoneessa ennen osastolle siirtoa. Miehellä oli radiohaastattelu sovittuna ja annoin luvan lähteä, koska olin hyvissä voimissa ja kaikki oli mennyt hienosti. Huoneessa oli radio ja pyysin virittämään siihen oikean paikalliskanavan. Kun kätilö tuli jossain vaiheessa katsomaan meitä, hän ihmetteli, että mihin se isä nyt jo ehti mennä. Osoitin radiota ja vastasin, että tuonne samaan aikaan kuin mieheni siellä höpötteli haastattelussa. Kyllä miestä hävetti, kun kuuli, että kerroin hänen liuenneen kaksi tuntia syntymän jälkeen johonkin yhdentekevään juttutuokioon.
Olin ystäväni tukena
synnytyksessä kaksi vuotta sitten. Hän ei ollut kertonut tulevalle isälle mitään lapsesta, sillä he eivät olleet yhdessä tms., lapsi oli yhden illan jutun seuraus. Avautumisvaiheen edetessä päätettiin kuitenkin ilmoittaa miehelle ja niinpä kävin hänelle soittamassa ja kutsuin synnärille kaverini toivomuksesta. Kun tuleva isä sitten ilmaantui paikalle ponnistusvaiheen alkaessa, ilmoitti hän kovalla äänellä " miksi et kertonu aikasemmin, olisin mä sen abortin maksanu!"Se oli todella loukkaavaa ja kätilökin katseli ihmeissään miestä.... Nyt ystäväni ja tämä mies ovat olleet yhdessä nämä kaksi vuotta ja ovat onnellisia vanhempia. Mies on kertonut olevansa pahoillaan moisesta letkautuksesta eikä kuulema tarkoittanut sitä mitä sanoi.
Ai että nää on ihan loistavia vaikka monikaan ei varmaan ole silloin h-hetkellä naurattanut
Lisäämpä tähän pari omaa.Mulla alkoi jo illalla, mutta kun olin kokoajan ollut kovasti huolissaan siitä etten vaan turhaan siellä sairaalassa ramppaa niin totesin vaan miehelle et jos minä pystyn nukkumaan niin ei tässä tarvi mihinkään lähteä klo 3.30 yöllä heräsin kun oli kamala paine mahassa ja könysin itseni sängystä ylös ja kävin vessassa, olo ei kuitenkaan helpottunut ja paine alavatsassa vaan koveni ja kivutkin oli jo melkoiset. Minä fiksuna en tajunnut edes herättää miestä vaan se heräs ite kun mä olin puol tuntia ulissu siinä sängyllä, no ei muuta kun menoks itse pysyin enää hädin tuskin tolpillani kun koski niin paljon ,no mies tokas et onkos sulla kovakin hätä vai juodaanko kahvit rauhassa silloin kyllä pinna palo ja pahasti sairaalassa me oltiin 5.00 ja tyttö syntyi 5.45 eli kahveja ei tosiaankaan ois ollu aikaa juoda.
Toinen oli sitte kun kätilö kysyi tuoreelta isältä haluaako leikata napanuoran niin oikein raja meni kun väri pakeni miehen naamalta ja se töksäytti et onko se sallittua ja melkein pyörty eli eipä leikannu napanuoraa ainakaan sillä kertaa =) saa nähdä miten ensi kerralla käy.
8+0
nostan.
Nää on hauskoja
Oma synnytys oli melko nopea. Olin jo aikaisemmin komentanut, että sitten pitää synnytyksessä lohduttaa ja hieroa. Yritti sairaalassa kovasti tehdä työtä käskettyä, mutta kivuissani vain tönäisin pois. Luovutti sitten loppujen lopuksi ja alkoi jutustella kätilön kanssa. Päätyivät mittaamaan mieheni verenpainetta!
Tuttavan kertomaa:
kätilö oli antanut miehelle jalkaan laitettavat muoviset kenkäsuojat, semmoiset pussit siis. Mies tuli synnytyssaliin ja oli laittanut kenkäsuojat päähänsä, vielä nokkelasti ristikkäin päälletysten, kaksi kapeata " suikkaa" kun oli kyseessä.Kätilö pokkana ojentamaan toiset suojukset: no niin, ja pane nämä jalkoihisi sitten.
Ai kamala, vedet valuu silmistä.. Nää on hauskoja!!!!!
Ihan on maha kipeenä, kun on pitänyt nauraa niin älyttömästi.Meidän iskä ei tainnu päästellä sammakoita suustaan, tais olla normaalia hiljaisempi. ;) Mä pidin huolen siitä höpötyspuolesta ilokaasuissani. En onneksi muista, mitä totuuksia tuli lauottua.
Mun supistukset alkoivat sunnuntai-illan leffaa katsellessa (Pelastakaa sotamies Ryan), mutta passitin miehen nukkumaan elokuvan jälkeen, koska supparit tuli n. 10 min. välein. Kahden ja kolmen välillä oli jo sen verran tukala olo, että ajattelin kaipaavani seuraa. Kuiskasin varovasti makuuhuoneen ovelta " Kulta, nousisitko valvomaan mun kanssa, kun on niin kipee olo?" En tainnut keretä lausetta loppuun, kun mies oli jo ulko-ovella täydessä varustuksessa menossa. Yleensä hän nukkuu niin sikeesti, ettei heräis vaikka pommi räjähtäis vieressä!!
Ai niin, sainhan mä mieheltäni kehuja heti synnytyksen jälkeen, kun olin käyttäytynyt niin hyvin!!! En kiroillu tms. Nauratti jo silloin...
Tiedonvälitystä puolin ja toisin
Kultani soitti äidilleen synnytyshuoneesta, kun muksu oli syntynyt. Keskustelu meni kuta kuinkin näin:- Hei, mitäs sulle?
- Eipä mitään, katoin just Selviytyjien viimeisen osan.
- Ihan totta, se jäi meiltä näkemättä! Kumpi voitti?
- Brian.
- Ei voi olla totta!! Se oli ihan hirvee tyyppi.
- Niin mustakin. (Sitten puhuivat hetken Brianista.)
- Me saatiin muuten tyttö.
...
Synnytys tilaukseen
Ihan pikkasen menee asian vierestä..mutta seuraavassa myös esimerkki,millaisia ruudinkeksijöitä miehet ovat ;)Ollessani ihan viimeisilläni raskaana,mieheni kaveripiiri jo kovasti suunitteli ja kyseli varpajaisia.Laskettu aikani oli perjantaipäivä ja mieheni vitsailikin,että " joo,kyllä se perjantai-aamuna syntyy,hän on sen niin tilannut..illalla päästään sitten juhlimaan"
Veljeni olikin sitten suuressa viisaudessaa mennyt kysymään töistä jo kyseiselle päivälle pekkasen,ja kertonut syynkin.Työnjohtaja oli onnitellut " enoa" johon tämä tietysti totuudenmukaisesti oli vastannut ettei vielä ole eno,mutta kyllä se aamulla syntyy kun tuleva isä niin lupasi.OLISINPA HALUNNUT NÄHDÄ POMON ILMEEN!!!
(Perhana..kävi muuten niin että tyttö syntyi kun syntyikin sinä aamuna..ja miehet sai varpajaisensa..!!!)
herattelin miesta aamuyolla etta nyt se syntyy johon mies tokaisi v...tut ne oo ennenkaan itestaan ulos tullut(edelliset kaynnistetty).
kun vihdoin sain tahtoni läpi ja lähdettiin kohti sairaalaa herra sitten sanoi että jos on väärä hälytys nii saan kävellä kotiin. Kun tutiin synnärille niin suoraan synnytys saliin ja mies sanoo : onneks ne on isiäkin ajatellu ja tuonnu tänne vesisängyn, mukavempi nukkua :).herra heitäytyi sängylle ja sanoi että herätä mut ku alkaa tapahtumaan, se siitä seurasta ja hieronnasta :). ponnistsvaihe kun alkoi sain gerättää miehen ennen kun soitin kellolla kätilön paikalle. vauva syntyi ja isi otti pakolliset kuvat ja meni takasin nukkumaan. kun kätilö tuöi seuraavan kerran katsomaan miten vauva jaksaa ,totesin vain että tais olla rankka synnytys ku isä on noin väsynyt :)
Sain ainkin pizzaa..
Meillä isäntä suht rauhallinen salissa, ainoastaa pakotti mut autoon ja sairaalaan ekan kanssa. Konttasin lattialla, mutta väitin että ennen aikojani en mene.Kätilö kyseli haluanko epiduraalia, johon mieheni että vaimolla on korkea kipukynnys!Myönsin, että kyllä huudan kun sitä haluan.Kätilö tarkisti paikat ja katsoi miestäni " oikeessa olet, teidän lapsen pää on mun kädessä, eiköhän aleta työntämään." Toinen tuli sitten myös napakkaa vauhtia,olin jo sairaalassa verenpaineen takia, kun heräsin. Tuli heti 3 napakkaa supparia viiteen minuuttiin ja jouduin soittaa ukolle että tää tulee nyt,pistä vauhtia jos aiot ehtiä.. Äkkiä hän sitten tuli ja lapsi myös. Mulla oli heti aivan kauhea nälkä ja vitsailin heti että voisin vaikka pizzan syödä aamiaseksi.. Ukko lähti käymään hakemaan esikoista ja tuli parin tunnin päästä anopin,esikoisen ja kahden Pizza Hutin pizzan kera.. ne oli erityisestí mulle, kun olivat itse jo syöneet.Hävettää sanoa, mutta molemmat meni mun suuhun sen päivän aikana...ei ihan synnytyksestä...
mutta esikoisen odotuksen aikana synnytysvalmennuksessa oli pariskunta,jotka oli,no..vähän höpsöjä.He kyselivät aina kaikkea hassua ja kerrankin pariskunnasta mies kysyi aivan tosissaan,että pitääkö synnyttämään mennä aina ambulanssilla vai voiko mennä ratikalla...vaimo puolestaan kysyi kun näytettiin kuvaa istukasta,että tuoko sitten pitää syödä...tääkin naurattaa nyt
Esikoista synnytettiin hartaasti koko vuorokausi. Iltapäiväksi taittunut päivä ja vihdoin kätilö arvioi, että voisi siirtyä synnytyssaliin. Mies tokaisi siihen, ettei ihan vielä, kun kaveri ei ole tullut hakeen Tapparan kausikortteja lainaksi, HAH! Illalla oli Tappara-HPK ja meillä oli kaksi korttia. Niin että kaveria ei jätetä, vaikka lapsi on tulossa...Huh tosi hauskoja juttuja!
Nauranut olen maha kippuralla. Laitan tähän äitini kertoman jutun kun ei ole omakohtaisia kokemuksia .Äitini oli mennyt tarkastuskäynnille sairaalaan, kun raskaus oli yliaikainen ja laitettu sieltä suoraan synnytyksen käynnistykseen, koska maksa-arvot oli koholla. Naistenklinikalla oli sit laitettu tippa ja kyselty kaikkia perustietoja. Samalla oli kysytty että haluatteko tutkimuspotilaaksi ja äitini oli tokkurassa vastannut että mikäs siinä.
Oli sitten mennyt aikaa ja tippa oli jo alkanut vaikuttaa, ja äiti makasi sängyssä selkä kaarella supistusten voimasta. Siihen oli tullut sitten joku nuori kandi ja kysynyt että onko teillä hetki aikaa? Äiti oli hiukka hölmistynyt ja tuskissaan ja kandi tulkitsi vaikenemisen myöntymisen merkiksi ja alkoi kyselemään. Ekana hän kysyi että, mitäs varten te olette tänne tulleet? Äitin sanoi siihen että eikös se ole aika selvää :) Kandi oli ollut hölmistynyt ja kysellyt sitten sairashistoriaa äitiltäni alkaen suunnileen isoäidin ajoista. Onko äitinne sairastanut sitä ja tätä? ÄiTi oli kysynyt että eikö tätä voi tehdä myöhemmin?
Sitten kun meikäläinen oli sieltä jo tulossa niin kaikki 20 opiskelijakandia oli kurkannut ja todennut kukin vuorollaan että: Rouva lapsellanne on ruskea tukka :)
Synnytys oli pitkä ja hankala ja loppujen lopuksi mut vedettiin imukupilla ulos. Mulla oli päässä ruhje ja pää lintullaan ja äiti oli sanonut, että : Ei ollut helppoa sullakaan...
Että sellaista 30 vuotta sitten :)
Ihania *nauraa kippurassa*
Nostan!Pakko nostaa =)
Mies meinasi äsken töissä kakata housuun kun soitin sille ja puhelimessa en muuta kun niiskutin ja hirnuin. Luuli että itken tai olen saanut astmakohtauksen ja vähintään ambulanssi on soitettava. Sain vaivoin soperrettua yhden sanan " messenger" ja se tajus että pitää ´lukee heti messengerin viestit. Kohta soitti närkästyneenä (ja jonkun verran myös hymyssä suin) ettei saa näin lähellä enää pelotella. Kertoi myös lukeneensa viestejä, mutta joutui lopettamaan kun pomo alkoi sermin yli vilkuilla....Piipi ja Reppuli rv 35+6
ei isä mutta kätilö
Kaverille oli käynyt näin, kaverilla oli ollut todella pitkä ponnistusvaihe ja lapsi oli lopulta jouduttu ottamaan imukupilla pois ja kätilö oli synnytyksen jälkeen läppässy tätä äitiä takapuolelle ja sanonu et olipas tiukka pylly...odoteltiin isompien supistusten alkamista, lapsivedet olivat menneet edellisenä yönä:
kun supistuskäyrä hyppäsi ekan kerran supistuksen aikana yli 50, mies nosti kädet ilmaan ja huusi JES! :) aidosti aivan innoissaan.Hiiop...olisiko uusia hauskoja tarinoita
Lisää!!!!
Löytyykö keltään edes tutun kummin kaiman saunakaverin tarinoita?! Nää kun on niin hauskoja! =)pomo riemastui
Meillä alkoi synnytys yllättäen ennakoitua aikaisemmin aamuyöllä ja seuraava päivä oli perjantai. Synnytyssalissa äheltäessäni hoin miehelle n. klo 5:stä lähtien että mene jo soittamaan pomolle ettet pääse töihin. Klo 7 olis pitäny miehen olla töissä ja kuuden aikoihin meni käytävälle pirauttamaan pomolle että synnärillä ollaan ja työmaalle ei nyt pääse. Pomo oli ollut langan päässä aika otettu siitä kunniasta että sai ensimmäisenä kuulla tämän uutisen että lapsi on syntymässä.Anoppi kertoi myöhemmin, että vauvauutisen kuultuaan ryhtyi soittelemaan tutuille ja sukulaisille asiasta, ja soitti myös ystävättärelleen, joka on em.pomon vaimo. Tämä oli sanonut miehelleen että katsos, Leena soittaa,ja pomo oli ensi töikseen kailottanut taustalta, että KUMPI TULI? ennen kuin anoppi oli ehtinyt ystävättärelleen edes uutista kertoa.
Mun mies ei tokaissut eikä tehnyt mitään sen hassumpaa, mutta kehaisi minua synnytyksen jälkeen, että ethän sä edes huutanu etkä kiroillu koko aikana. Olin nimittäin ennalta varoittanut että nainen saattaa sylkeä suustaan mitä hirveimpiä haukkuja miehelleen synnytystuskissa ja kiroilua on odotettavissa valtavissa määrin.
Näin meillä
Synnytys oli jo pitkällä kun lähdettiin sairaalaan. Matkalla pelkäsin että ei ehditäkään vaan syntyy matkalle. Sairaalan pihalla löytyi parkkipaikkakin - en itse tajunnut että mies olisi voinut jättää minut ovellekin ja tuoda minut sisälle ja siirtää auto myöhemmin, mutta me kuuliaisesti haimme parkkipaikan. Siinä sitten istuin autossa kun mies meni laittamaan parkkiautomaattiin rahaa ja mietin että mahdanko päästä enää autosta ulos, kun mies tulee takaisin ja kysyy että " ei sulla kolikoita olis kun hänen ei riitä" . En tiennyt nauraa vai itkeä, mutta urheasti odottelin ja pääsin kuin pääsinkin sisälle ja saliin ja vauva syntyi parissakymmenessä minuutissa.Meillä näin
Esikoisen laskettuun aikaan oli kymmenen päivää ja oltiin miehen kanssa valvottu aika myöhään - ja just nukahdettu, kun lapsivesi meni (ja koko sänky märkänä). Minä herättelin miestäni, joka kysyi ekana: oletko varma, ettet sä vaan pissannut sänkyyn?Eka synnytys käynnistyi sitten kunnollan.6 tuntia vesien menosta ja kesti sen jälkeen 7tuntia, eli yhteensä n13h. Toisen kanssa meni taas vedet yöllä. Tällä kertaa mies ei sanonut mitään älytöntä, mutta _neljä_ kertaa jouduin herättelemään, että sain sängystä ylös (olin suihkussa ym. välillä). Myönnettäköön, että itsekin ajattelin, että soitetaan lapsenvahti paikalle vasta aamulla - onneksi ei jääty odottamaan, koska kakkonen syntyi alle neljässä tunnissa n. klo 4 yöllä.
Kolmas tajusi tehdä tuloaan jo illalla, mutta taas meinasi mennä lähtö pitkäksi, kun tällä kertaa ei vedet mennytkään ja mies oli vähän sitä mieltä, että odotellaan ne vedet ensiksi.
Oltiin sitten autossa jo aika lähellä sairaalaa, kun katselin kelloa, joka oli n. 23.10. Aloin siinä puolitosissani miettiä, että pitäisikö vaikka kävellä jossain vähän aikaa, niin ei tarvitsisi maksaa sen päivän sairaalamaksua. Poika syntyi sitten alle kolmen tunnin synnytyksen jälkeen klo 23.45 - onneksi maksettiin siitäkin päivästä. Mutta siis miettii sitä itsekin typeryyksiä, ja tämä oli kuitenkin jo kolmas synnytys... Ja ne vedet meni vasta ekalla ponnistuksella :)
Aiheesta ja aiheen vierestä...
Eka juttu ei liity synnytykseen, mutta miehiin ja raskauteen kuitenkin. Eli.. Oli menossa rv 35 ja vauva oli terkkarin mielestä viikko sitten ollut perätilassa. Sanoi, että odotellaan viikko ja lääkäri varmistaa, onko kääntynyt takaisin lähtöasemiin. Jos ei, niin lähetetään sut eteenpäin " käännytettäväksi" . Ok, marssin siis neuvolaan pahaa aavistamatta. Ensin olikin ihan normi neuvolakäynti, jonka suoritti kätilöharjoittelija. Hän oli sitä mieltä, että vauva on kääntynyt. Vakiterkka tutki ja oli samaa mieltä. Sanoi sitten, että juu, lääkäri vielä varmistaa. No, pääsin sitten lääkärin huoneeseen. Lääkäri on itse vanhempi naisihminen, mutta nyt huoneessa oli myös nuori kandipoika, joka oli erittäin ujon oloinen. Lääkäri totesi, että (kutsuttakoon pojua vaikka Simoksi, hih), Simo tässä tutkii sinut ja hän sitten itse vielä varmistaa, mikäli jää epäilyksiä.. Ajattelin koko ajan, että tunnustellaan masun päältä. Voi minua typerystä.. Sitten komennettiinkin jo ottamaan housut jalasta ja Simo tarttui spekulaan. Samaan aikaan joku koputti ovelle ja lääkäri häipyi välikköön puhelemaan tämän koputtajan kanssa. Simo siinä tutkii aikansa. Lääkäri palaa huoneeseen ja kysyy, että miltä vaikutti. Simon mielestä kaikki oli ok. Entäs vauvan tarjonta? No joo, sen hän unohti tutkia.. Lääkäri tarttuu itse spekulaan ja alkaa itse tutkimaan. Niin pian kuin spekula on sisässä ja sillä tuikulla on ehtinyt sisälle sohotella, hän kääntyy Simon puoleen ja kysyy tuimalla äänellä: " mistäs tää veri tänne ilmestyi, Simo?!" Siihen Simo jotta " eeeen mä vaan tiedä..." Siinä vaiheessä mäkin jo vähän kiinnostuin, että mitäs siellä nyt oikein tapahtuu. Sitten tunnen, miten holahtaa verihyytymä ulos ja alan vuotaa. Lääkäri kokeilee vielä kohdunsuun, joka - yllätys, yllätys, onkin auki 1,5 sormelle! Silloin mua alkoi jo todella kiinnostaa, että mitäs NYT sitten tehdään. Lääkäri alkoi selitellä, että tämä on ihan normaalia, että näillä viikoilla olet näin auki ja ei tuo verikään ole vaarallista, ota ihan rauhallisesti, mutta tuossa on lähete päivystykseen ja ultraan, lähde heti.. Silloin näin myös sen hyytymän, oli kooltaan lähes kämmenen suuruinen levinneenä sinne astiaan pöydän jalkopäähän. Tämä Simo seisoskeli seinän vieressä ja katseli maata, olis varmaan nyplännyt takin helmaa, ellei se olisi ollut niin pitkä tuo lääkärintakki, hih. Kiva siinä sitten sovitella sidettä alkkareihin, kun verta vuotaa ja yrität olla sotkematta kaikkia vaatteitas. Ultrassa oli kaikki ok, mutta ultrannut lääkäri sanoi, että ennen laskettua aikaa syntyy, ja hän on todella tyytyväinen, jos 2 vkoa pysyy sisällä. Vauva syntyi viikolla 37+4. Mietin, että mahtoikohan Simo saada kamalat traumat tapahtuneesta, ilmeet oli kyllä sitä luokkaa, että ainakin haaveet gynen urasta taisivat haihtua. Vakkariterkkari kertoikin seuraavalla käyntikerralla, että olivat käyneet tämän Simon kanssa epikriisini läpi seuraavana päivänä ja Simo oli vähän häpeillen myöntänyt, että oli nähnyt minusta painajaisia koko yön, heheee! Tyyliin, että eukko vuoti kuiviin tai hän tappoi mun vauvani suunnilleen :D Terkkarin oli pitänyt oikein vakuutella, että ei se ollut sun syys!Synnytyksessä tapahtunutta: mieheni on todella sympaattinen ja rakastava, jostain syystä hänen mieleensä kuitenkin tuli tokaista vessassa, kun kannatteli minua pystyssä oksennettuani ja pillahdettuani pieneen itkuun, että kerää nyt ittes!
Vedet eivät olleet vielä menneet ja olin kyljelläni sängyllä synnytyssalissa, anturit vöillä kiinni mittamassa suppareita ja sydänääniä, nousta tms. ei voi. Hirmuisen kipeä supistus alkaa tulla, ilokaasumaski naamalla tunnen painetta ja yhtäkkiä vedet menevät. Tunnollisena ihmisenä halusin toki ilmoittaa tästä HETI kätilölle, koska hän niin oli sanonut. Osoittelen alapääni suuntaan ja imen ilokaasua. Tarkoitukseni oli siis kertoa miehelleni, että vedet meni, paina nappia ja kutsu kätilö :) Ihme kyllä, mieheni ei ymmärtänyt alkuunkaan, mistä on kysymys. Hän sensijaan luuli, että olen kiemurrellessani jotenkin saanut anturit irti. Insinööri kun oli, tarkisti kytkennät mahaltani. Minä huidon ja sattuukin niin vietävästi. Mies erittäin rauhallisella äänellä toistelee: " rakas, ei hätää, kaikki on kiinni niinkuin pitääkin, ei hätää!" Lopulta tajusin ottaa maskin naamaltani ja huutaa, että kutsu se kätilö, vedet meni! Mies kysyi, että mikä vesi..? Ai vesi!!! Juu!!
mies sanoi ' head is out' ja mina heikolla aanella ' i know' . jostain syysta ilmeisesti kuvitteli etten itse ko asiaa huomaisi sen kaiken puhkumisen jalkeen!!!
ei mies vaan oma isä
näi yhdeksän vuotta sitten kun lähdin esikoista synnyttämään, synnytys käynnistettiin klo 12 ja lähti reippaasti vauhtiin. Kun olin saanut epiduraalin ja tilanne hieman rauhoittui hetkeksi niin mietittiin ystävän kanssa, että illalla vois syödä kunnon pizzat kun ei aikoihin ollut saanut herkutella. Tiukka diabetes ruokavalio ja närästyksen takia ei ollu voinu ajatellakaan mitään rasvaista.Mun isä leipoo aivan taivaallisia ja pizzoja ja ystävä sitten soitti hänelle, että kun sitten illalla tulette vauvaa katsomaan ni tuokaa meille leivoppa meille pizzat ni saadaan herkutella. Isi lähte samantien töistä kesken päivän, haki mun mutsin töistä, kesken työpäivän, laukkas lähimpään pizzeriaan, osti kasan pizzoja ja kovaa kyytiä synnärille. Laukkas kansliaan ja meuhkas, että nyt on kiire, kun tyttö tarvii pizzaa. Esikoinen syntyi vauhdilla kolmessa tunnissa ja oli kerinnyt jo tulla maailmaan, kätilö kysyi vanhemmilta, että haluavatko tulla katsomaan poikaa ja isi reppana oli ihan hämillään, että eihän se oo voinu vielä syntyä kun nää pizzatkin on vasta tässä.
Että näin meillä, Romena
huippuja!!:))
Ihan tosi makeita.... ja vielä tosia. Nostan vaan että muutkin saavat lukea!!ai että on maha kipee, todella mahtavia juttuja =o)
Hauskoja on!!
Näistä pitäis saada kirja!!Nostan.
Mahtavia juttuja!!! Tätä lisää..
Minulla oli esikoisen kanssa suppareita kauan, olin sairaalassa 6vrk
ja lopulta päätettiin vauhdittaa tipalla. Olin ehtinyt käydä tuona aikana jo kerran synnytyssalissa (peräruiskeineen päivineen), mutta synnytys ei sitten käynnistynytkään. Ennen saliin menoa harjoittelija päätti leikata kaikki karvani pois aina polvista vatsaan saakka (en ehtinyt sanoa mitään kun hän sivautti ja sanoi vielä, että otetaan nyt kunnolla kun kerran leikataan). Kätilö sanoi " minut" nähtyään, että näyttääpäs se ihan kynityltä kanalta ;)No kun menin siis toisen kerran saliin, mies hälytettiin jälleen paikalle. Tuli kauhea nro2-hätä ja hipsin vessaan, en ollut ottanut peräruisketta... Suppareiden väli tipahti 10 minuuttiin, jolloin mies sanoi, että et oo tosissas, NYT kyllä synnytät!
Lähtihän ne supparit tihenemään ja synnytys käynnistyi. Kaikki meni hyvin ja kätilö pyysi minua soittamaan kelloa, kunhan tunnen tarvetta ponnistaa. Tein työtä käskettyä mutta kätilöä ei kuulunut heti. Ajatteli kuulema, että ensimmäistä lasta ponnistellaan kauemmin.
Ponnistelin naama räjähtämistä vaille valmis, kun mieheni kurkattuaan sanoi kalpeana, että kuule toi on kyllä pää mikä näkyy (ai on vai?)
Silloin kätilö tuli ovesta ja ryntäsi juoksuun, huusi samalla että odota, älä työnnä! Helppoa kesken ponnistuksen, hih...
Seuraavassa hetkessä näin jalkojeni välissä pyörähtävän kehon, kätilö käytännössä nappasi lapsen lennosta kiinni. Ihmetteli vaan kuinka nopeasti se lopulta tulikin. Ponnistus kesti arviolta 7min.
Toinen lapsi syntyi kiiresektiolla, siitä sen verran että kun minua valmisteltiin puudutuksessa, oli mieheni juomassa kupposta kuumaa kätilön kanssa :)
lasit loppu...
Pieni poikamme oli juuri syntynyt maailmaan ja saimme shamppanja laseissa omenamehua skoolattavaksi. Mieheni veti ne kerralla huiviinsa, minä sanoin että " mitä sä ne molemmat joit, niil ois tarkotus ollu skoolata" mieheni vastasi " ai, mä luulin et täältä oli lasit loppu" ja kyllä ollaan asialle naurettu...ponnistusvaiheen alussa, vieläkö kerkee tupakille..
Lähti hakemaan kameraa
Meillä kun kolmas lapsi teki tuloansa olin sairaalassa valmiina jo osastolla raskausmyrkytyksen takia. Synnytys käynnistettiin laittamalla geeliä kohdunsuulle ja se vaikutti niin että kun pe aamulla laitettiin niin la aamulla kärrättiin synnytysaliin meikäläinen sitten. Ehdin soittamaan miehelle kotiin että veisi toiset lapset vanhemmilleni ja alkaisi tulla synnärille päin jos haluaa ehtiä mukaan. Hän ehtikin 45min aikaisemmin kuin vauva syntyi, mutta jätti jostain syystä kameran autoon vielä. Kuvitteli vissiin että se kestää kauan ennen kuin poju tulee maailmaan. No sitten kun vauvan olin ponnistanut maailmaan ja kätilö piti häntä käsissään siellä jalkojeni välissä mies kekkasi että hei hän hakee kameran..:) Siinä sitten odoteltiin siinä asennossa että herra ehti kameran hakea ja saada kuvan vastasyntyneestä ennen pesemistä..:D Vähän nolotti kieltämättä miehen puolesta. Pojukin siinä siristeli silmiään ja katseli että mikä tässä kestää kun vaan roikotetaan käsissä eikä leikata edes napanuoraa. Onneksi oli lämmin kesäpäivä ja sairaalassakin todella lämmin ei ainakaan vauva palellut odottaessa..:)tikrumama ja muru 20+6
kyllä nyt on naurattanut...
Ekaa vääntämässä minä huusin että" laittakaapa kippo alle, multa tulee paska!!!!" kätilö siihen että " ei se ole paska, se on sun lapsi" tyttö tuli!Tokaa vääntämässä saimme pojan synnyttyä shamppanja laseissa omenamehua skoolattavaksi, mieheni vetäs ne kerralla molemmat huiviinsa, minä sanoin että " mitä sä ne molemmat joit, niillä piti skoolata" mies sanoi " ai, mä luulin et täältä oli lasit loppu ja ne oli sen takii tollasissa laseissa!" kyllä on naurettu...
Nostan!
nää on ihania juttuja, kiitos kaikki kirjoittajat!!!Synnytysvalmennuksessa
Oltiin haikaranpesässä synnytysvalmennuksessa ja kätilö esitelmöi missä vaiheessa lähdetään sairaalaan ja mitä avautumisvaiheessa tapahtui. Hän kertoi että kohdunsuu saisi olla jo 3-4cm auki siinä vaiheessa kun tullaan ja näytti pullolla miten supistukset avaavat kohdunsuuta. Mieheni kuiskasi minulle, että paina nyt mieleen nämä tarkasti. Minä katsoin vähän hölmistyneenä ja kuiskasin että miksi? Mieheni vastasi että koska hän ei varmaan osaa kokeilla sitä kohdunsuuta ja arvioida onko se yks, kaks vai kolme senttiä auki. Että osataan sitten lähtä oikeaan aikaan. Meinasi pistää vähän naurattaan ja kuiskasin hänelle että ei hän sitä joudu arvioimaan vaan alatutkimuksen tekee sitten kätilö sairaalassa...Kaverin mies
Sanoi kätilölle kesken ponnistusvaiheen: " Me haluttais sellanen kodinhoitohuone" . Kätilö oli ihan ihmeissään. Mies tarkoitti perhehuonetta.Sama mies meni neuvolaan perhevalmennukseen ja kysyi terveyskeskuksen aulassa vahtimestarilta: Missä se synnytysparantola on ?
Sama mies kertoi vaimonsa raskausmyrkytyksestä: " Kirsille on tullu raskaussynnytys" .
Tildan jutut nauratti kyllä kybällä! Mahtavia!
isät ja keinutuolit
Juu. Meillä esikoisen synnytyksessä armas mieheni keinutteli itseään keinutuolissa äärimmäisen väsyneenä, kun minä makoilin helvetillisissä tuskissa pedillä ja totesi: " Ja sä oot tietenkin vienyt tän synnytyssalin ainoon tyynyn, tässä keinutuolissa ei pysty nukkumaan ilman tyynyä..." ja se oli tosissaan...ei paljon naurattanut. Ens viikolla pitäs olla kolmas synnytys, josko se nyt jo osais olla hiljaa...
Kätilö ajoitti hienosti...
Vanha " kaikennähnyt" kätilö oli kätilöharjoittelijan kanssa puuhannut koko synnytyksen etenemisen ajan ja ponnistusvaihe koitti. Lääkäri säntäsi paikalle suoraan toisesta salista ja kätilö moitti kovaan ääneen, että tohtori näyttää aivan teurastajalta, kengät pitää vaihtaa jos ne noin likaantuu! Minua harmitti kun en nähnyt, mutta mies kertoi myöhemmin että kengät oli aikas rajun veriset...Pahus sentään, kun vanhan kätilön piti lähteä kun työaika päättyi. Hän tuli naputtelemaan olalleni ja toivotteli oikein hyvää jatkoa. Minä siinä ihan sinisenä yritin olla kohtelias ja sanoa että morjens vaan, mene ettet vaan myöhästy bussista. Myöhemmin mietin olisiko ollut parempi että olisi lähtenyt vaan mutta kai hän ajatteli olla kohtelias ja sotkea hengitysrytmini ja keskittymiseni.. :)
Harjoittelija oli tosi fiksu ja jämpti ja sattoi meidät tytön kanssa vielä osastollekin.
Perhevalmennuksessa..
Neuvolan perhevalmennusillan lopuksi levitettiin patjat lattialle ja kuunneltiin rentoutuskasettia. Jossain vaiheessa rauhallinen ääni kehotti jännittämään lantionpohjanlihaksia. Katsahdin sivusilmällä miestäni jonka silmät pyörivät vinhasti päässä; kai tuo mietti mitä jännittelisi! =DAaaahhhhahhhaaahaahahaaa =D
Kiitos rakkaat palstailijat, ihania juttuja, pyyhin tässä vesiä silmistä ja melkein pissoja housuista!Nostanpa juttuja taas vähän, et uudetkin ne löytää! :)
nostan..
huippuja! =DKai mäkin sitten kannan korteni kekoon =)
Neljättä oltiin synnyttämässä viime vuonna juuri jääkiekon SM-liigan loppuotteluiden aikaan ja synnytys osui tietysti pelipäivälle.Puolen päivän aikaan alettiin käynnistellä ja mies manaili tullessaan,että pitääkö sen nyt just tänään syntyä.Kahden maissa sitten viisaana alkoi kysellä kätilöltä,että meneeköhän täällä vielä kauan,että ehtis kattoon matsin tv:stä.Siinä itseäni kyllä kivuista huolimatta hävetti!No,mies luotti siihen,että nopeasti tulee niin kuin sisaruksensakin.Vähän ennen kolmea sanoi kätilölle,että voitais lyödä veto,syntyykö ennen neljää ;)Eivät sitten lyöneet vetoa ja poika syntyi vähän yli kolme ja isukki pääsi katsomaan matsia =) Onneksi seuraavan la on heinäkuussa,ettei synnytyksellä häiritä jääkiekon seuraamista(Esikoinen kun oli syntynyt,mieheni oli pakko kuunnella peliä radiosta osastolla kun oli tullut katsomaan...)Sari
Edellinen 1 2 3 4 5 Seuraava Viimeinen
» Synnytysasiaa
Uutta vauva.fi:ssä
Uusimmat keskustelut
- > Vittu, mies ei tullut yöksi kotiin!
- > osaatko syödä puikoilla?
- > kokemuksia pakistanilaisesta miehestä?
- > Ikinä ei uskois, että asun ulkomailla... : D
- > Joko siirsitte kellot talviaikaan?
- > Haaste: kuka köyhäilee parhaiten?
- > Saatko sinä tarpeeksi hoitoapua arjen pyörittämiseen?
Uusimmat blogikirjoitukset
- > Näkemiin
- > Viestejä Vikulle
- > Oikeita tarinoita
- > Perillä On Tuolla E
- > Näyttää Äidiltä
- > Kissoja ja lapsia
- > Lomakriisi (eli mennään Lintsille)
© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot