Keskustelut

« Takaisin keskustelujen etusivulle

---

Odotus ja vauvakuume

» Sekundaarinen lapsettomuus

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

hessunen - 11.7.2009 11:11  (1/17)

2 lasta hoidoilla, kolmatta alkanut kuumeilemaan, onko aivan hullua?

Hei!
Eli otsikossahan tuo on lyhykäisyydessään. Meillä on kaksi poikaa, syntyneet 10/06 ja 08/08. Esikoinen on toisen icsin tuore siirto ja kuopus saman hoidon 2. pakastesiirto. Ja nyt on siis pakkanen tyhjä, mutta vauvakuume alkaa olemaan melkoinen, varmaan sen takia, kun tuo meidän vauva alkaa lähestymään vuoden ikää.

Olenko aivan hullu, kun haluaisin meille vielä sen kolmannen mussukan? Mieskin olisi kyllä halukas saamaan vielä yhden pikkusen meidän taloon.

En tiedä, onko se vain mun päässä, mutta jotenkin tuntuu, että koska lapset ovat hoidoilla tulleet, niin pitäisi "tyytyä" tähän lapsimäärään, eikä saisi edes haaveilla enää lapsesta.

Esikoisen saanti oli vaikeaa, 3,5 vuotta yritimme kotikonstein, kunnes tajusimme mennä tutkimuksiin ja hoitoihin. Hoidot tepsivät ihan hyvin ja olemme siis saaneet aika "helpolla" kaksi ihanaa poikaa, jos nyt hoitoja voi koskaan sanoa helpoiksi. Pojistamme olemme kyllä niin kiitollisia, mutta varmaan tämä, että meille löytyi apukeino ja olen tullut helposti raskaaksi, niin on lisännyt vain vauvakuumettani. Olen aina haaveillut kolmesta lapsesta, ja olisi kyllä ihanaa, jos unelmani toteutuisi!

Onko muita samassa tilanteessa olevia? Olisi ihanaa jakaa tuntemuksia kohtalotovereitten kanssa!

Terv. Hessunen, pojat sekä toive vielä yhdestä pikkusesta kääröstä

Vastaukset

Vierailija - 11.7.2009 11:17  (2/17)

No ei ole mitenkään hullua! Tietenkin voitte hyvin mielin jatkaa hoitoja!

Vierailija - 11.7.2009 18:06  (3/17)

Siitä vain!

Ilman muuta kannattaa yrittää jos molemmilla vanhemmilla on halua ja voimia lähteä uuteen koitokseen. Toisaalta, jos olette selittämättän lapsettomuuden saaneet diagnoosiksi, on teillä mahdollisuus luomustikin onnistua.

Onnea yritykseen jos siihen päädytte!

t. Marvik (joka ei ole jaksanut enää taistella sisäänkirjautumisen kanssa)

hessunen - 11.7.2009 21:42  (4/17)

kiitos rohkaisuista!

Kiitos rohkaisusta. Kyllähän tässä varmaan yritetään, kunhan osaisi ensin päättää senkin asian, että olisiko otollinen aika nyt heti, eli samoilla silmillä valvottaisiin seuraavankin kanssa, vai odottaisiko, että kuopus ehtisi kasvaa hieman. Toisaalta haluaisin jo heti syksyllä aloittaa, toisaalta en. On tää vaikeeta!

Niin ja kyllä meille on syykin löytynyt. Mies on sairastanut sikotaudin joskus murkkuiässä, niin siitä ilmeisesti on jäänyt siittiöihin vasta-aineita ja kun kävimme vuonna 2005 alkututkimuksissa, niin niitä vasta-aineita oli 100%. Lääkärit ovat kuitenkin sitä mieltä, että periaatteessa luomustikin voi onnistua, mutta itse en oikein jaksa asiaan uskoa.

Niin ja itse hoidot ovat olleet mulle fyysisesi tosi helppoja, ei oikeastaan mitään oireita tullut. Ja nythän se henkinen puolikin on ihan eri asia, kun on kuitenkin saanut jo kaksi ihanaa lasta, ei tartte taistella sen tunteen kanssa, että tuleeko meille koskaan vauvaa. Se oli kyllä kamalaa!

Mutta pitää vielä asiaa yhdessä miehen kanssa pähkäillä, että mihin lopputulokseen sitä tullaan ja milloin alkais klinikalle soitteleen. Sielläkin ollaan varmaan ihmeissään, kun mennään vielä uudelleen hoitoihin. Kun se pas onnistui, niin puhuimme, että meidän lapsiluku on tässä, eikä tartte klinikan ovia enää kolkutella. Mut tosiaan jotenkin mulla koko ajan takaraivossa pyörii ajatus, että kolme lasta olisi ihana saada. Mut eihän sitä koskaan tiedä, saako sitä kolmatta, mut eipähän jää sit myöhemmin harmittaan, jos on kuitenkin yrittänyt.

Eipä tässä taas muuta.

Hessunen

Osse - 20.7.2009 10:00  (5/17)

Hei, ei tosiaan mitään hullua!

Meillä on myös kaksi hoidoilla saatua lasta, ivf-tyttö 11/06 ja icsi:n pas-poika 11/08. Ja vauvakuume sen kun kasvaa... mies haluaisi vielä kaksi lasta, minä ehkä sen yhden, vaikka usein mietin, että uhmaanko näillä toiveilla jotain, kun kaksi aivan ihanaa ja "helppoa" lasta on saatu. Meillä hoitoihin lähdetään aikaisintaan ensi keväänä, katsellaan vähän, mikä olo on silloin.

Enpä olisi vuonna 2005 uskonut, että joskus vielä mietin kolmatta lasta! Tuntuu uskomattomalta, että tällainen onnenpotku on meidän kohdalle osunut.

Onnea siis hoitoihin!

MaijaMehiläinen - 23.7.2009 14:52  (6/17)

Ihana oli löytää tämmöinen keskustelu :)

Mulla/meillä vähän samanmoisia ajatuksia ;)

Meillä lapsia 4, joista esikoinen (ex-suhteestani) asuu jo omillaan.
Tästä liitosta 3 poikaa, syntyneet 7/02, 2/04 ja 9/08.
Varsinaisilla hoidoilla ei oo alkua saanut yksikään, kaksi vanhempaa poikaa tosin saaneet alkunsa Lugesteronien avittamana (ekaa yhteistä yritettiin 4 kk, tokaa 8 kk), mutta suhteellisen lyhyen ajan kuluessa kuitenkin.
Tätä kolmatta poikaa yriteltiin piinaavat 2,5 vuotta :/
Käytiin (yksityisesti) tutkimuksissa, mutta syytä ei löytynyt.
Sain erinäisiä hormoonihoitoja, ja 1 inseminaatiokin tehtiin....vaille tulosta :(
Kun sitten klinikka oli kiinni (joulutauko), kävikin ihmeistä suurin ;).....ylläriplussa!!

Tämä rakkauden hedelmä nyt 10 kk, ja vielä vauvakuumetta pukkaa.
Kovasti vaan mietityttää jaksaminen, niin yritysvaihetta kuin ihan käytännön juttuja (mm. se arkielo lapsiperheessä jossa monta lasta) ajatellen.

MaijaMehiläinen - 23.7.2009 15:00  (7/17)

ups, karkasi ;)

minä ja mieheni toivoisimme neljättä yhteistä, joten kiistaa aiheesta ei ole.
Ehkäisykin ollut talvesta asti veks, mutta ei oo tärppiä käynyt.
Mä huomaan miettiväni (miestäni enempi) tuota henkistäkin puolta, tuoreessa muistissa vielä tuo 2,5 v yrittelyaika, mikä oli todella raskas.
Älyttömän kiitollisia ollaan tästä kolmikostamme (minä nelikostani ;)), mutta tuntuu, että yhdelle olis vielä paikka, sylissä ja sydämessä.
Aikaa ei järin hirveästi oo, kun ikääkin jo 37 v, joten -nyt tai ei koskaan- ajatus kytee mielessä.

Ja juu, yhdyn tuohon ajatukseen, että -en olis uskonut taannoin, että neljän lapsen äidiksi tulen- ;)
Vannoin esikoisen jälkeen (vaikkakin toivottu ja tykätty lapsukainen ollut), jäädessäni yh:ksi (joskin omasta aloitteestani suhde päättyi), että "ei enää vakavaa suhdetta, eikä lisää lapsia"....no, tapahtuipa sitten niin, että tapasin elämäni miehen, ja tässä sitä nyt ollaan,16 v yhdessä, kolmen ihanaisen pojan vanhempina, ja yhäkin rakastuneina toisiimme ;)

Tsemppiä mietintöihin! :) Ymmärrän ajatuksesi oikein hyvin, enkä pidä lainkaan "tyhmänä" ajatuksiasi.

t. MaijaMehiläinen, ex Muumimamma-72

hessunen - 26.7.2009 21:48  (8/17)

heissan taas!

Ja kivaa kun löytyy muitakin samoin ajattelevia. Mukavaa aina silloin tällöin ajatuksia vaihdella kohtalotovereitten kanssa. Osse, sun teksti oli just kuin mun kirjoittamaa, meillä kanssa on ollut nämä kaksi poikaa niin ihania ja helppoja, että mustakin tuntuu, että alkaakohan tässä liian ahneeksi, kun haluais vielä sen kolmannen?!

Niin ja tsemppiä MaijaMehiläisellekin, sunkin nimimerkki (niin kuin Ossenkin) on tuttu tuolta vuosien takaa lapsettomuuspalstalta, on tullut silloin vuosia sitten aktiivisesti seurattua muiden onnistumisia. Nyt ei enää niinkään ehdi, kun tää lapsiperheen arki on vienyt mennessään.

Mutta tulkaahan kertomaan uutisia, jos vaikka tulis luomutärppi tai sit jos hoidot alkaa. Meillä on täällä koko ajan kamala pohdinta päällä, että milloin niihin uusiin hoitoihin?!

Hessunen ja poijjaat

Vierailija - 15.8.2009 16:24  (9/17)

Moi!

Eipä sille mitään voi kun mieli tekee sitä kolmatta lasta niin se on silloin saatava! Näin minäkin ajattelin ja nyt on kolmas lapsukainen tulossa. Esikoinen on luomuyllätys ja toinen sai alkunsa kolmen vuoden yrityksen jälkeen ekasta ivf:stä. Nyt kolmas sai alkunsa noista toisen lapsen hoidon aikana pakastetusta alkioista.

Tisithän muuten että kun teillä on jo kaksi yhteistä lasta ja pakkanen tyhjä niin ette pääse enää julkiselle puolelle hoitoon. Yksityiselle kyllä pääsette, mutta se onkin sitten jo rahakasta puuhaa! Klinikoilla on sellainen sääntö että pakkasessa olevat alkiot saa käyttää loppuun (meillä jäi vielä 2 pakkaseen), vaikka lapsia olisi jo kaksi, mutta uusia hoitoja ei aloiteta.

Jos "tuska" saada se kolmonen on kova ja rahasta ei ole huolta niin menkää ihmeessä yksityiselle puolelle :) Tsemppiä:)

Vierailija - 17.11.2009 15:23  (10/17)

Nyt on iskenyt semmonen vauvakuume että! :)

Heissan!

Täällä kirjoittelee alkuperäinen eli Hessunen. Nostetaan ketjua ylöspäin, josko tähän saatais lisää ajatuksia ja samassa tilanteessa olevia.

Siis mulla on aivan kamala vauvakuume. :) Nyt pitää olla Väestöliittoon yhteydessä jo hieman etukäteen ja kysellä niistä koeputkihoitojen määristä. Että onko tosiaan niin, että kela korvais meille enää yhden icsin?! Jotenkin olin ajatellut, että yksityisellä voidaan tehdä meille vaikka 10 hoitoa tai siis voivathan ne tehdä, mutta hoitokerta tulee kyllä maksamaan tosi paljon, jos ei saa siitä kelakorvausta. Niin siis yksityisellä me ollaan oltu alusta asti hoidossa, vauvakuume oli silloin ekasta niin kova, että ei oltais jaksettu jonottaa vuotta, jotta oltais päästy hoitoihin.

Mutta tosiaan aikaisintaan ensi vuoden alussa oltais lähdössä hoitoihin.

Ei muuta kuin vauvakuumetta potemaan ja poikasten kanssa leikkimään.

Terv. Hessunen ja pojat ja tosi kova vauvakuume

M

Vierailija - 20.12.2009 3:17  (11/17)

Ei se katso lapsilukua...

Ilman muuta saa kuumeilla ja hakeutua hoitoihin. Meillä on jo viisi lasta (joista yhdet tuplapotti;) ja pakkasessa olisi kolme alkiota :) En tosin ole vielä saanut miestä ylipuhuttua.. Meillä kävi niin, että koskaan ei saatu alkioita pakkaseen vaan aina koko hela hoito (icsi kivesbiopsioineen), sitten kun päätimme, että nyt lähdemme yrittämään viimeistä, niin saatiinkin alkioita pakkaseen.

Lapsiluku on jokaisen oma asia. Tai pitäisi olla, eikä siihen tarttis muiden puuttua. Minä kyllä syvästi loukkaannuin, kun väestöliiton lääkäri tokaisi kerran, että eikö jo olisi riittänyt...

Vierailija - 14.1.2010 11:16  (12/17)

Ihana saada vahvistusta

Meillä on kaksi luomulasta, jotka aika helpostikin saivat alkunsa, enkä olisi koskaan uskonut että kärsin "lapsettomuudesta". Mutta kolme lasta olen halunnut ensimmäisen syntymästä asti ja nyt sitä kolmatta on reilu kaksi vuotta yritetty kolmen inssinkin avulla. Ei vaan onnistu. Ilmeisesti saman tien kun täytti 35v, niin se hedelmällisyys tipahti käyrien mukaisesti ihan pohjalukemiin. Nyt ollaan aloittamassa ivf yksityisellä.

Vaikka päätöksen on tehnyt ja hoito sovittu, niin tuntuu lievästi mielipuoliselta kahden luomulapsen jälkeen maksaa tuhansia euroja kolmannesta (ja sitten jännää että onnistuneeko ylipäätään), mutta kun vaan ei perhe tunnu vielä valmiilta...

Vierailija - 15.1.2010 10:00  (13/17)

Teillähän on siellä jo jännät paikat.

Kun olette jo noin pitkällä hoidoissa, me vieläkin punnitsemme, että milloin lähdettäis niihin hoitoihin.

Teillä se tuntuu varmaan vielä "hullummalta" nuo hoitoihin lähdöt, kun olette kaksi lasta luomuna saaneet. Me taas olemme asennoituneet siihen, että emme saa lapsia kuin hoitojen avulla, vaikka periaatteessa voisi onnistua luomustikin. Mutta kun vauvakuume tulee, niin eipä siinä auta mitkään järkiajatukset. :) Meillä on kanssa miehen kanssa semmonen tunne, että kolme lasta mahtuisi meidän perheeseen ja sitä siis jossain vaiheessa yritämme toteuttaa.

Mutta tsemppiä teille hoitoon, käyhän kertomassa täällä kuulumisia!

Hessunen

Vierailija - 31.1.2010 21:13  (14/17)

Meilläkin kaksi hyvin helpolla saatua lasta

Alle kolmekymppisenä sain molemmat. Nyt ikää 38 ja yritystä takana pari vuotta. Eli nyt uskon kyllä minäkin, että hedelmällisyys tosiaan laskee. Ensikäyti hoitoihin sovittu myös. Saapa nähdä onko koeputkihedelmöitys ainoa hoitomahdollisuus.

Niiskut - 12.2.2010 18:02  (15/17)

Uskaltauduin sitten tänne...

Tunteeni ovat tosi ristiriitaiset olleet syksystä asti, jolloin oli PAS -joka ei sitten onnistunutkaan. Ja nyt on ihan mieletön vauvakuume, mikäköhän siihen auttaisi:(. Mutta mutta, ivf täytyisi aloittaa jälleen alusta, jo kolmannen kerran ja se maksaa. Viimeisin ivf tehtiin väestöliitolla, nyt en ole soitellut edes sinne, että vieläkö onnistuisi, koska se paikka on kuitenkin edullisempi kuin yksityinen.
Minullahan on se myoma kohdussa, mistä eivät keskussairaalassa sanoneet mitään, kun kävin. Oli kuulemma vaan epäily, eikä sille ainakaan tehdä mitään. Etenkään, kun en sanonut haluavani enempää lapsia. Mutta haluanhan minä, jos se lottovoitto tulisi...
Olen yrittänyt tuudittautua tähän tilanteeseen, ettei enää meille vauvaa, mutta se on tosi vaikeaa. Ikää on jo lähelle 40 v. Hoidot on olleet minullekin "helppoja", ylimääräisiä alkioita ei ole kyllä tullut kuin ne kaksi, joista toinen selviytyi sulatuksesta. Ehkä pyydän itseltäni liikaa, miksi mikään ei riitä?

Vierailija - 22.2.2010 14:29  (16/17)

:) Eihän lasten haluaminen ole hullua...

Meillä on kolme lasta saatu aikaiseksi hoitojen avulla. 04 pas-tyttö, 06 pas-poika ja 09 ivf-tyttö. Mielestäni myös hoidoilla raskautuvat voivat vauvakuumeilla niin usein kun siltä tuntuu ja oma kroppa kestää, miksi ei? Jos olette miehenne kanssa yhteisissä tuumissa, niin siitä vaan... :) t. kuoriainen, joka henkisesti kuumeilee neljännestä, mutta "järki" sanoo että ei enää...

Vierailija - 15.3.2010 21:11  (17/17)

hoitojen saamisesta..

Meillä on jo kaksi lasta hoidoilla siis alkunsa saaneita. Eipä tuo nyt aivan paikkaansa pidä, että klinikoilla olisi joku sääntö. Ministeriö on antanut suosituksen kahdesta lapsesta, mutta meille ainakin on julkisella puolella annettu nyt ivf/icsi-hoitoa kolmatta lasta yrittäessämme. Riippuu kuulemma aivan tapauksesta: jos on huonot hoitotulokset, ei ehkä enää hoideta, mutta jos on onnistunut helposti ja ikää ei ole vielä paljoa, niin kyllä ainakin Tyksissä tekevät vielä kolmannenkin. Perustelevat sitä sillä, että haluavat suosia ydinperheitä: hoitoja on aina nimittäin mahdollista saada uusiin kahteen lapseen, jos vaihtaa miestä... Se ei kai ole toivottavaa entisten lasten kannalta.. Onnea vain yrityksiin!!

» Sekundaarinen lapsettomuus